Leikkauskaasuna käytetään paineilmaa, happea, typpeä, argonia tai vetyä, mutta usein optimaalinen kaasu on näiden seos. Sytytysvaiheessa plasmakaasuna voidaan käyttää erillistä sytytyskaasua. Plasmakaaren sytyttyä plasmakaasuksi vaihdetaan automaattisesti leikkauskaasu, jonka ominaisuudet sopivat paremmin itse leikkaukseen.
https://www.ionix.fi/teknologiat/plasmatyosto/plasmaleikkaus/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Plasmaleikkaus
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan...
The Vampire Diariesin kirjojen juonia ei valitettavasti löytynyt suomeksi.
Lyhyet englanninkieliset juoniselostukset löytyvät esimerkiksi sarjan kirjoittajan L.J. Smithin omilta internetsivuilta: http://www.ljanesmith.net/booklist.php
Tarkempi juoniselostus kaikista sarjassa tähän mennessä ilmestyneistä kirjoista löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Vampire_Diaries_(novel_series)
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Kaikki poliisin partiokoirat saavat ensin peruskoulutuksen ja sen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan (huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään). Peruskoulutuksen osa-alueita ovat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä.
Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla kerrotaan seuraavaa: "Voimankäyttökoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäyttövälineenä. Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa, käydä kiinni käskystä ja irrottaa käskystä. Perusteiden kouluttamisen jälkeen harjoituksissa jäljitellään oikeita työtehtäviä sisä- ja ulkotiloissa."
Tässä on siis kyseessä voimankäyttö, jossa koira toimii ohjaajan käskyjen...
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:
Yle: Valasjahti ennen ja nyt
Wikipedia: Valaanpyynti
Valitettavasti en onnistunut löytämään viitettä tarinaan, jossa nainen muuttuisi ilvekseksi. Voisiko kyseessä olla susi? Aino Kallaksen pienoisromaani Sudenmorsian (useita painoksia, mm. Otava 2007 ja 2003)kertoo tällaisesta tapahtumasta, ja se perustuu vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan.
Virolaisista kansankertomuksista on julkaistu kokoelma nimeltä Tuulentekijä (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989). Siihen sisältyvät muiden muassa tarinat nimeltä Ihmissuden ampuminen ja Ilves tappaa marjastajan.
Jos joskus tulet kirjastoon töihin, niin sinulle opetetaan miten kirjat on järjestetty. Ei tarvitse sen tähden olla huolissaan. Pienen harjoittelun jälkeen opit varmasti löytämään kirjojen oikeat paikat.
Hei!
Todella hyvin kuvattu kansi, kiitos siitä. Tiina Lasten- ja nuortenosastolta löysi kirjasi heti. Kyseinen teos on nimeltään Ihme ja sen on kirjoittanut Palacio, R. J. Teos löytyy meiltä Riihimäen kirjastosta, nuorten osastolta.
Kyseinen loru löytyy esimerkiksi teoksesta Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme. Saatavuuden voit tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta www.libplussa.fi/|
Hei!
Täällä Jyväskylässä parhaiten vanhoja sanomalehtiä säilytetään Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Tosin sielläkin lehtitilanne on tällä hetkellä hiukan kimurantti, koska ovat poistaneet remontin alta paljon lehtiä -myös Keski-Uusimaan numeroita. Vuoden 1967 numerot ovat ainakin saatavilla.
Vanhoja lehtiä säilytetään varastossa, josta on nouto kerran viikossa torstaisin. Varastotilaus pitää tehdä viimeistään keskiviikkona, jos haluaa lehdet luettavakseen seuraavan viikon aikana.
Varastotilauksessa saa apua yliopiston kirjastolta joko käymällä kirjastossa, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jykneuvonta@library.jyu.fi tai soittamalla numeroon: 0400-247463.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan niitty tarkoittaa puutonta, ruohoa ja heinää kasvavaa maa-aluetta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niitty?searchMode=all). Niityt ovat pääasiassa syntyneet laidunnuksen ja rehunteon seurauksena. Mikään niitty ei käsittääkseni voi pysyä avoimena luonnonvaraisten eläinten ansiosta.
Kyllähän kotimaisesta kirjallisuudesta löytyy paljonkin romaaneja, joissa ei sotaa sivuta ollenkaan! Vaikka siinä olet oikeassa, että sotia on kirjallisuudessamme käsitelty paljonkin. Alla on esimerkinomaisesti listattuna muutamia kollegoiden suosittelemia uudempia ja vanhempia hienoja kotimaisia teoksia, joissa aiheena on jotain ihan muuta kuin sota: Iida Turpeinen: Elolliset (S&S, 2023)Stellerinmerilehmän ja sen löytäjän tarina. Huikea sukellus sukupuuttoihin ja luonnontutkimuksen historiaan. Vappu Kannas: Kimalaisten kirja (S&S, 2023)Herkkä ja vahva romaani amerikkalaisesta klassikkorunoilijasta, Emily Dickinsonista, tai oikeastaan hänen lähipiiristään.Harry Salmenniemi: Sydänhämärä (Siltala, 2024)Hieno romaani pienen...
Kantahenkilökuntaan kuuluviksi on määritelty Yleisessä palvelusohjesäännössä (YLPALVO) ammattisotilaat ja kadetit. Ammattisotilaalla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Sopimussotilaita ovat varusmiespalveluksen jälkeen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt ja sotilastehtävään määrätyt henkilöt. Kadetti on opiskelija, joka ei ole virka- eikä palvelussuhteessa puolustusvoimiin.
Varusmiehet ja palvelukseen käsketyt reserviläiset sekä sotilaallisen kriisinhallinnan sotilastehtävissä palvelevat eivät ole kantahenkilökuntaa.
Lähde:
Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO). Pääesikunta, henkilöstöosasto 2017.
