Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1926 http://www.doria.fi/handle/10024/69226 osiosta Työväenoloja (s. 243-245) löytyy muutama palkkatilasto vuodelta 1925, ei autonkuljettajista mutta kylläkin maanviljelystyöväen keskimääräisistä palkoista ja valtion rautatierakennustöiden keskimääräisistä tuntipalkoista.
Esimerkiksi tilaston "Maanviljelystyöväen keskimääräiset palkat vuosina 1914-1925" mukaan Viipurin läänissä miehen vuosipalkka v. 1925:
3859 mk talon ruuassa
7518 mk omassa ruuassa
Yllä olevasti linkistä pääsee katsomaan tarkemmin maanviljelystyön päiväpalkkoja ja keskimääräisiä tuntipalkkoja rautatierakennustöissä.
Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosta Teollisuustilastoa 1925 (s. 4) löytyy yleisesti Suomen eri...
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan...
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Hei, Kyllähän näitä aika paljon, joissa maalaustaiteen merkittävyys kirjan kokonaisuuteen verrattuna vaihtelee. Näistä samantyyppisiä kuin mainitsemasi ovat ehkä Vreelandin Artemisian rohkeus, Mäkelän Henriette ja vallan varjot sekä Dunantin Venuksen syntymä.Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi- akvarellimaalari vetäytyy maalle apunaan ruokapalkalla toimiva tyttö, johon tämä rakastuuAckroyd, Peter: Chatterton- Kolmessa aikatasossa kulkeva romaani 1700-luvulla eläneestä Thomas Chattertonista, hänestä 1800-luvulla maalatusta muotokuvasta sekä väärentämisestäBastide, Francois-Regis: Valo ja ruoska- Katolisen kirkon pyhään vuoteen 1950 sijoittuva romaani maalarista, joka...
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Oletan, että kysymyksellä halutaan tietää, mikä ero on suomen kielen verbimuodoilla onkohan ja onko.
Netissä on Kielitoimiston ohjepankki, josta löytyy ohjeitä suomen kieleen liittyviin asioihin.
" Kysymysmuotoisissa pyynnöissä sekä ylipäänsä kysymyksissä -han/-hän-liitteen ilmaisema epäsuoruus synnyttää yleensä kohteliaan vaikutelman. Se on kiteytynyt erityisesti avun- tai neuvonpyyntöihin ".
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/verbit/luokka/1476/ohje/722
Puutarhassa -niminen runo löytyy Tommy Tabermannin teoksesta Tuli : runoja epäröiville rakastavaisille (Espoo: Weilin + Göös, 1987). Myöhemmin se on ilmestynyt myös kokoelmassa Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (Jyväskylä: Gummerus, 1995), johon Tabermann on valinnut runot aiemmasta tuotannostaan.
Tilastokeskuksen tutkintorekisterin vuoden 2022 tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita oli 15 vuotta täyttäneessä väestössä 1 996 236 henkilöä, eli 42,3%. Näistä 1 404 873:lla henkilöllä eli 29,7%:lla ammatillinen peruskoulutus oli korkein suoritettu tutkinto. Erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 113 683 henkilöä ja ammattitutkinnon suorittaneita oli 310 311 henkilöä. Kahteen jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua osin samoja henkilöitä kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin, eli heitä ei suoraan voi lisätä joukkoon.
Zinio-palvelun englanninkieliset aikakauslehdet ja PressReader-palvelun ulkomaiset sanomalehdet ovat luettavissa kirjaston ulkopuolella digitaalisina.
Kotimaisia aikakauslehtiä ei tällä hetkellä ole luettavina kirjastojen palveluissa digitaalisina lainkaan. Kotimaisia sanomalehtiä voi lukea kirjaston tiloissa digitaalisina ePress-palvelussa, mutta palvelu ei valitettavasti ole käytettävissä etänä.
Kirjaston e-lehtipalveluista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa e-aineistojen käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Elehtipalveluista_viihdetta…
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Runoa ei ole ilmeisesti julkaistu koskaan kirjassa. Tästä asiasta löytyy lisätietoa oheisesta Kaleva-lehden artikkelista:
https://www.kaleva.fi/talent-daniel-ja-karhurunon-uusi-elama-katso-vide…
Sitaattia ei ilmeisesti löydy teoksesta lainkaan, sillä ainakin englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa http://en.wikiquote.org/wiki/Jane_Austen kerrotaan, että sitaatti on laitettu virheellisesti Austenin nimiin. Tuon lähteen mukaan se olisi todellisuudessa peräisin Fanny Pricen vuonna 1999 laatimasta mukaelmasta. Teosta ei ole suomennettu.
Alkuperäisessä romaanissa on hiukan tuota muistuttava kohta juuri luvussa 10. Se menee seuraavasti: ”Dinner was soon followed by tea and coffee, a ten miles' drive home allowed no waste of hours; and from the time of their sitting down to table, it was a quick succession of busy nothings till the carriage came to the door, and Mrs. Norris, having fidgeted about, and obtained a few pheasants'...
Ristikettu on tavallisen punaketun ja harvinaisen mustan muunnoksen risteymä (Lähde: Suomen nisäkkäät, Anders Bjärvall & Staffan Ullström, 2010, s. 162). Tietoa yleisyydestä emme löytäneet, mutta lienee harvinainen, koska myös musta muunnos on harvinainen.
Kyseessä on muotisuunnittelija Justin Alexanderin häämalliston mainoskuva, vuoden 2016 kevät/kesä-malliston kampanjasta. Tämän ja muita kuvia mainoskampanjasta löytää suunnittelijan verkkosivuilta. En valitettavasti löydä tarkempia tietoja kuvien malleista tai kuvaajasta, mutta kyseessä on siis ammattimainen kuvaussessio.
”Ylioppilaslakissa kielipoliittinen kiista näkyi lyyran mallissa: 1800-luvun lopulla oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset. Nykyisin lyyra ei enää kanna samanlaista poliittista latausta. Ruotsinkielisten lakkien lyyra on kuitenkin vakiintunut 22 millimetrin kokoiseksi ja suomenkielisten lakkilyyrat 14 tai 16 millimetrin kokoisiksi.”
https://www.fredrikson.fi/blogi/post/ylioppilaslakin-huima-historia
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/ylioppilaslakki/
Netistä löytyy lukuisia osakevälittäjäpalvelujen vertailuja, joista on helppo poimia osakevälittäjät, jotka eivät peri osakkeiden säilyttämisestä maksua. Tässä muutama vertailu:
https://opivaurastumaan.fi/paras-osakevalittaja/
https://www.rahakone.fi/osakevalittajat/
https://www.sijoittaja.fi/106876/valittajavertailu-2021-osakevalittajat…
Valitettavasti en löytänyt Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan alkutekstimusiikista muuta tietoa kuin että sen on säveltänyt Rauno Lehtinen. Kappaleella ei ole nimeä, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu nuotteina. Saman elokuvan muita musiikkinumeroita kyllä löytyy nuotteina. (esim. seuraava numero Kevätkoivu).
Kaasua, komisario Palmu -elokuvan musiikkina on käytetty kolmea eri musiikkinumeroa ja sen lisäksi Osmo Lindemanin sävellyksiä. Osa näistä on luetteloitu Suomen kansallisfilmografia nro. 6:ssa. Kannattaa tarkistaa siitä, mikä ko. kohtauksessa käytettävä musiikki on ja sitten etsiä nuotit. Ainakin kahteen musiikkinumeroista nuotit ovat saatavilla.
