Vaikka kysymyksessä jäljitetään käännöskirjaa, tarjoan siitä huolimatta kotimaista: siinä määrin sisällön kuvaus muistuttaa Maarit Verrosen romaania Pimeästä maasta (Kirjayhtymä, 1995).
Pimeästä maasta | Kirjasampo
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org
Saamelaiskirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. En tunne tätä kertomusta, mutta Utsilta on käännetty norjaksi Bölgene (kokoelmassa: Våja våja 1991) ja englanniksi The Waves (kokoelmassa: In the shadow of the midnight sun, 1996) ja häneltä löytyy muutama kaunokirjallinen kertomus saameksi. Hän on ennen kaikkea toimittanut ja kääntänyt kirjoja. Ei suomennoksia.
Kirja löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta lukukappaleena; Käyttäytymistieteet - Minerva puh. (09) 191 20600
https://finna.fi
Lainattavan kappaleet voit tilata kaukolainana Tervolan pääkirjaston varastosta.
http://karpalo.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=4C0107D8%2D034…
Kaukopalvelulomakkeen löydät Espoon kaupunginkirjaston sivulta
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Kaupunginosa on saanut nimensä Berghällin viljelyalueesta, jonka paikalle kaupunginosa on rakennettu. 1800-luvun alkupuolella nykyisen Kallion alue oli lähes asumatonta. Vuonna 1840 alue päätettiin jakaa huvila- ja maanviljelyspalstoiksi. Nykyisten linjojen aluee Hämeentien edeltäjän Itäisen viertotien vieressä oli vielä 1880-luvun alussa maanviljelyskäytössä. Alue oli kaupungin omistama ja kaupunki vuokrasi tätä Berghällin tilusaluetta maanviljelystarkoituksiin vuoteen 1887 asti. Tuolloin alueen vuokrasopimukset päättyivät ja alueelle laadittiin jaotuskaava, johon merkittiin kadut ja viemärit ja alue vuokrattiin asumiskäyttöön. Siihen, miksi tilan nimi oli Berghäll, en löytänyt vastausta.Lähteitä:Kertomus...
Näitten oivallisten lapsille suunnattujen tietokirjojen tekijä on David Macaulay. Suomeksi ilmestyivät kirjat, joiden nimet olivat
"Katedraali, "Kaupungin alla", "Linna" ja "Pyramidi". Voit kysyä näitä omasta kirjastostasi. Jos sieltä ei löydy, niin ne voidaan tilata sinulle kaukolainoina. Helsingin kaupunginkirjastossa nämä löytyvät Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
TEKIJÄ Macaulay, David
TEOS Katedraali / David Macaulay ; suomentanut: Jaana Lappo
Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1982
ULKOASU 77, [3] sivua : kuvitettu ; 31 cm
Hei,Kyseessä ovat nämä:Kaukonen, Toini-Inkeri. Pellavan Ja Hampun Viljely Ja Muokkaus Suomessa: Kansatieteellinen Tutkimus. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1946.Näyttäisi olevan lukusalikäyttöön Hämeenlinnan kirjastossaLinnove, Aino. Suomalaisen Pitsinnypläyksen Kehitysvaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1947.Molempia on runsaasti kirjastoissa ympäri Suomen, joten nämä saa myös kaukolainana. Kysy tarkemmin omasta kotikirjastostasi.
Pushkinin tekstiin perustuva Cesar Cuin ooppera A Feast in Time of Plague (Pir vo vremja tsumi, Пир Во Время Чумы) löytyy cd-äänitteenä pääkaupunkiseudun kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=pir+vo+vremja+t…
Äänitteen mukana olevassa liitteessä on kaikki tekstit venäjäksi (kyrillisin kirjaimin) ja käännöksinä (englanti, saksa, ranska).
Venäjäksi tuo Pushkinin "pieni tragedia" löytyy myös näistä teoksista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Pir+vo+vremja+puskin&m=1&l=&Da…
Suomeksi tekstiä ei valitettavasti löytynyt.
Sauvo Puhtilan suomenkielinen sanoitus japanilaiseen kansanlauluun "Sakura" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14. Sanoitus alkaa: "Sakura, sakura, kaikkialla kirsikkaa".
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla.
Varmaan olette käyttäneet paperitaskuja. Niiden löytäminen on melkoisen hankalaa.
Eirlaisia ja erikokoisia pieniä muovitaskuja on edelleen tarjolla. Hakusanana netissä tarratasku.
Esim. Eriplast, PTT kauppa, ATK pikatukku ja ROC paperipalvelu sekä tietysti Kirjastopalvelun detroit lainaus taskut
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole.
Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth
Tekijänoikeuden suoja liittyy toisaalta ns. moraalisiin oikeuksiin, toisaalta taloudellisiin oikeuksiin valmistaa kopioita tai välittää muulla tavalla teoksen sisältö yleisölle. Laki ei estä järjestämästä tilaisuutta esimerkiksi tällaisen kirjasarjan puitteissa, jolloin voidaan myös sarjan nimeä käyttää esimerkiksi työpajan järjestämisen yhteydessä. Kirjasarjan kirjoittajalla on kuitenkin em. moraalinen oikeus tulla tapahtuman esitteissä tai kyseisen työpajan yhteydessä tulla mainituksia luovana tekijänä. Tässä tapauksessa on siis asiallista jossain yhteydessä todeta, että kirjasarja Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama. Tämä pseudonyymi riittää, vaikka sitä ovat käyttäneet näitä kirjoja kirjoittaneet Victoria Holmes, Kate Cary,...
Valitettavasti laintulkinta ei kuulu kirjastomme asiakaspalveluun. Sen sijaan tässä on muutama kirjallisuusvinkki perintöasioihin liittyvistä uusimmista teoksista, joista voi olla apua kysymykseesi:
Matti Norri: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (7. uud. painos), 2017.
Aulis Aarnio ja Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus, osa 1, perintöoikeus, 2016.
Tapani Lohi: Jäämistöositus ja kuolinpesä, 2020.
Hei ja kiitos kysymyksestä!Pääasiassa kirjastovirkailijan työhön kuuluu asiakaspalvelua kirjaston aukioloaikoina ja voittopuolisesti se sisältää vuoroja myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ilta- ja viikonloppuvuorot sisältävät kirjaston sulkemisen, joten ilta- ja viikonloppuvuorot kestävät hiukan pidempään kuin mitä kirjasto on auki.Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan ole auki viikonloppuisin tai viikonloppuisin kirjastossa ei ole palvelua, aukiolo voidaan hoitaa omatoimikäytöllä. Näin työvuoroja ei ole, ellei niitä tehdä jossain toisessa saman kunnan yksikössä.Kirjastovirkailijalla voi olla myös erityistehtäviä, joita ei hoideta iltavuoroissa tai viikonlopuissa. Nämä ovat hyvin kirjastokohtaisia ja riippuvat paljon kirjastosta, yleinen vai...
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa....
Nuorimmat Alzheimerin tautiin sairastuneet ovat olleet alle 30 vuotiaita, nuorin 27-vuotias. Muistisairauksia on hyvin monenlaisia ja eri syistä johtuvia, joten on mahdotonta luetella kaikkia eri tyyppejä ja niistä nuorimpia potilaita.
Muistihäiriöt ja dementia, Duodecim 2006
http://www.agingcarefl.org/caregiver/alzheimers/whatis
