"Vaimoke, Jääkärin morsian ja Loviisa-Niskavuoren nuoriemäntä" ovat Suomi-Filmin tuotantoa. Suomi-filmi ei ole julkaissut elokuviaan DVD:llä.
Asiaa kannattaa kysyä Suomi-Filmistä.
Koska vuosi 2008 on Tauno Palon juhlavuosi, perjantaina 17.10. 2008 julkaistiin kolme Finnkinon kokoelmaa, joissa on seuraavat elokuvat: Helmikuun manifesti, Kaivopuiston kaunis Regina, Laulava sydän, Kunnioittaen, Eteenpäin elämään, Onni Pyörii, Avioliittoyhtiö, Laitakaupungin laulu, Professori Masa, SF-paraati, Kulkurin valssi, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ja Hilja - maitotyttö.
Lisäksi markkinoilta löytyy yli kymmenen muuta Palon elokuvaa.
http://www.dvdkotelo.com/
Polaris-moottorikelkoista löytyy korjaus- ja huolto-opas "Polaris snowmobile shop manual 1990-1995", 1995. Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Günther Drosdowskin teoksessa "Duden Lexikon der Vornamen" sekä Eeva Riihosen kirjassa "Mikä lapselle nimeksi?" Remo-nimen kerrotaan olevan muunnos italialaisesta nimestä Remus (lat. ruori, peräsin). Remus oli toinen Rooman perustajista.
Kyseinen lausuma on Simone de Beauvoirin teoksesta "Toinen sukupuoli II, Eletty kokemus". Virke aloittaa teoksen ensimmäisen osan "Naiseksi kasvaminen" ensimmäisen luvun "Lapsuus" ja se on suomennettu näin: "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan".
Teoksen ovat suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski.
Lähteet:
http://www.philo5.com/Les%20philosophes%20Textes/Beauvoir_OnNeNaitPasFe…
de Beauvoir, Simone: Toinen sukupuoli II. (Suom. Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski. Tammi, 2011)
Taidemaalari Juho Rissasen aviottomasta pojasta Mauri Julinista ei tiedetä paljoakaan. Monet elämäkerrat eivät lainkaan mainitse häntä tai hänen äitiään Saimi Maria Julinia.
Kansallisbibliografiassa kerrotaan, että Juho Rissanen avioitui kuvanveistäjä Hilda Flodinin kanssa samana vuonna kuin hänen poikansa syntyi. Avioliitosta ei syntynyt lapsia ja se päättyi eroon vuonna 1915. Sama asia kerrotaan myös Juho Rissasen rahaston esitteessä:
https://kansallisbiografia.fi/
https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=286550
Helsingin Sanomien artikkelissa 13.12.1998 (Rissasen tuntematon pojanpoika on markkinamies) kerrotaan torikauppias Jorma Julinista, joka on pienestä asti tiennyt...
Yleisissä kirjastoissa ei ole ikärajoja kirjojen lainaamiselle, mutta kirjat on ryhmitelty kirjastoissa eri ikäryhmien mukaan. Kirjat jakautuvat aikuisten kirjallisuuteen, nuortenkirjallisuuteen ja lastenkirjallisuuteen yleensä kustantajien ikäsuositusten mukaan. Heartstopper-kirjoja suositellaan 15-vuotiaasta ylöspäin. Heartstopper-kirjat luokitellaan kirjastoissa nuortenkirjallisuuteen.Public libraries have no age restrictions when it comes to loaning books since there are no laws based around the subject. Libraries have different sections for general literature, books for young adults and children's books, and books are divided into these sections based on the publishers' age recommendations. Heartstopper-books belong to the young...
Yhteystiedot löytyvät kuninkaallisen perheen verkkosivuilta:
CASA DE SU MAJESTAD EL REY - The Royal family
https://www.casareal.es/EN/Paginas/home.aspx
https://www.casareal.es/EN/Paginas/contacto.aspx
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa lahjoituskirjoja tarveharkintaisesti, pääsääntöisesti uudehkoja tai muuten kysyttyjä teoksia. Lukion kurssikirjoissa on yleensä ongelmana se, että painokset ja niiden sisällöt vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vanhat oppikirjat eivät siis välttämättä ole ajanmukaisia tai tarpeellisia kirjastojen kokoelmien kannalta.
Jos haluat lahjoittaa omia kirjojasi kirjastolle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lähikirjastoosi ja kysyä onko kyseisille kirjoille tarvetta. Joissain kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspisteitä. Niihin voi viedä pienehköjä määriä hyväkuntoisia kirjoja, joita muut asiakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä.
Kysymyksesi on kovin haastava eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta.. Tässä joitakin tietoja, joita voit ottaa huomioon, kun arvioit asiaa. Emme voi arvioida yksitäisen henkilön kirkkoon kohdistamaa rahoitusta. Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa tulojensa mukaan. Monet myös lahjoittavat kirkolle vapaaehtoisesti rahaa. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaisessa kirkossa oli noin 3,6 miljoonaa jäsentä. Kirkko sai jäsentensä maksamaa kirkollisverotuloa yhteensä noin 912 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Ehtoolliseen ovat oikeutettuja kaikki kastetut ja konfirmoidut aikuiset sekä lapset vanhempiensa kanssa. Käytännössä ehtoollista ei evätä keneltäkään. Ehtoollisella käynti ei siis edellytä kirkkoon kuulumista tai kirkon...
Kyseessä voisi olla Maailman suuret rakennelmat -niminen teos, tekijänä Nigel Hawkes. Siinä käsitellään mm. Eiffel-tornia ja muita korkeita rakennuksia.
Teos näyttää olevan saatavilla myös Ruoveden kirjastossa. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
Aineistoa ei palauteta sulun aikana, vaan niiden laina-aikaa jatketaan automaattisesti, vaikka niistä olisikin varauksia. Myöhästymismaksuja ei kerry sulun aikana.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Ukrainalaista kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon on koottu lista ukrainalaista kaunokirjallisuutta. Lista aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/ukrainalaista-kirjallisuutta
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...
Kauppaketjuilla on yhtenäinen myymäläkonsepti. Tuttua on ketjujen yhtenäinen visuaalinen ilme, mutta myös kassajärjestelmä on osa sitä.
Viivakoodinlukijan ääni osoittaa, että koodin lukeminen on onnistunut oikein, tunnistuksen merkkinä voi eri laitteissa toimia käyttäjän tarpeen mukaan joku muukin, esim. värinä tai merkkivalo. Virhetiloille voi olla erilainen äänimerkki.
Viivakoodinlukijan äänen valinnasta kauppaketjuissa kirjastonhoitaja ei ikävä kyllä löytänyt tietoa, mutta tässä vielä blogikirjoitus äänibrändäyksestä ja äänen merkityksestä markkinoinnissa - viivakoodinlukijan äänestä ei tässäkään ole mainintaa. https://www.mkollektiivi.fi/aanibrandays-milta-sinun-yrityksesi-kuulost…
Topeliuksella oli ruskeat silmät.
"Runeberg kuuluu nähneen poikasen kerran tämän ollessa yhden vuoden ikäinen, ja hän sanoi, että Sakke oli harvinaisen hiljainen, vakava sekä lihava. Sakke oli hänen mielestään 'kuin joulupulla, jossa oli ruskeita korintteja'. (S. oli ruskeasilmäinen.)"
Lähde:
A. J. Sarlin, Zacharias Topelius : elämä ja toiminta
Tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Suomen maatilat 1–5 – Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tiedot löytyvät myös digitoituina: https://sukutilat.sarka.fi/
Siirtokarjalaisten tie 1 - 4 ja osoitehakemisto
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.)....
Näyttäisi siltä, että kirjoittaja tarkoittaa kaukoimella radiota, toisaalta artikkelissa esiintyy myös sana radio.
Kaukoin sanaa en löytänyt sanakirjoista tai esim. radioalan kirjoista.
Kalevi Koukkusen teoksessa Atomi ja missi, vierassanojen etymologinen sanakirja(WSOY, 1990)käsitellään radio sanan etymologiaa. Kaukosen mukaan sana radio otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1917.
1920-luvun alkupuolella tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
Radio -sanalle on esitetty lukuisia suomenkielisiä vastineita. Radiokuuntelija-lehti järjesti nimestä kilpailun vielä 1937. Kilpailussa palkittiin mm. seuraavat...
Postin käyttämät sähköavusteiset polkupyörät ovat Helkama Velox Oy:n valmistamia, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa. Tietoa pyörämalleista ja jälleenmyyjistä löytyy täältä: http://www.helkamavelox.fi/.
Postin kaluston historiaa Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/fi/info/tiedotusvalineille/tiedotearkisto/136…
