Ensimmäinen sähkön jakelujärjestelmä toteutettiin New Yorkissa vuonna 1882. Edisonin kaksijohtiminen 110 voltin tasavirtaverkko ulottui Pearl Streetin sähköasemalta noin 400 metrin läpimittaiselle alueelle. 4.9.1882 kello kolme iltapäivällä Edison väänsi kytkintä, ja generaattorit alkoivat syöttää 700 kW teholla virtaa 400 hehkulamppuun, joiden määrä kasvoi pian kymmeneen tuhanteen. Edison oli useista syistä – mm. turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista – suunnitellut hehkulamppunsa toimimaan 110 voltin käyttöjännitteellä, ja hänen tähän perustuva valintansa toteuttaa Edison Electric Light Companyn sähkönjakeluverkot sen mukaisina loi perustan amerikkalaiselle standardille, varsinkin kun myös Edisonin kanssa...
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Puolustusvoimain edustajat ovat todennäköisesti virallisesti tätä mieltä, mutta me armeijan käyneet tiedämme, ettei asia ole niin yksinkertainen.
Ensinnäkin puolustusvoimat ei oikeasti halua riveihinsä ihmisiä, joilla on normaalia palvelusta haittaava fyysinen tai henkinen ongelma. Rajanveto on aina hankalaa ja tunnen itse ihmisiä, jotka ovat saaneet vapautuksen mielestäni aika kevyin perustein, koska osasivat perustella hyvin. Nämä ihmiset olisivat epäilemättä "pystyneet" käymään armeija, mutta eivät halunneet. Todistamattoman perimätiedon mukaan erityisesti "entisaikaan" esimerkiksi homoseksuaaliksi ilmoittautuminen riitti. Sitä ei varmaan ole papereihin merkitty, mutta se on voinut olla tosiasiallinen peruste.
Toiseksi on selvää, että...
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos...
Lyhenne "fl oz" tulee sanoista "fluid ounce". Toisin kuin unssi, joka on painomitta, nesteunssi on tilavuuden mittayksikkö. On hyvä huomioida myös se, että Yhdysvaltain ja Iso-Britannian nesteunssit poikkeavat toisistaan jonkin verran: 1US fl oz = 1.04084 UK fl oz.Fluid ounce Definition & Meaning | Britannica Dictionary US Fluid Ounces to UK Fluid Ounces conversion
Säästäminen hyveenä on luterilaiselle ja protestanttiselle etiikalle ominainen näkemys. Näkökulman laajennusta saat Max Weberin klassikkoteoksesta Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki.
Säästöpossun ja samalla säästämisen historia on ruotsinkielinen Ingvar Körbergin, Erik Lindmarkin ja Ian Wiséhnin kirja Sparbössor : sparbössans historia under 2000 år. Sitä on yksi kappale Helmet-kirjastoissa.
Kirjoita Googleen hakusanoiksi protestanttinen etiikka säästäminen, niin saat sivuja joista lienee hyötyä. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun kulutussosiologian luentokalvoista saat paljon lähdeteosvinkkejä, samoin niissä mainitaan milloin kulutusideologia alkoi (http://www.tukkk.fi/markkinointi/ts/TS4/ts4_07/TS42007.ppt (PowerPoint-...
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa musiikin aikakausista:
- Musiikkikirja
- Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
- Schnoor, Hans: Sävelten taide.
Lisäksi kannattaa tutustua Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi
Eri merkeillä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta.
Tässä kolme vanhaa vastausta:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä...
Toipumuslomatodistus ja komennustodistus ovat eri asiakirjoja. Kontekstia tuntematta on vaikea sanoa minkälaisesta komennuksesta oli kyse. Henkilöstön siirtämiseen liittyviä jatkosodan aikaisia prosesseja ja asiakirjoja kuvataan esim. seuraavissa hieman myöhempää perua olevissa kirjasissa:
Henkilöstön siirtämis- ja asiakirjojen käsittelyohjeet (Päämaja, 1941).
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1942.
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1944.
Henkilötäydentämisjärjestelmän näkökulmasta asiaa tarkastelee Tomi Saikkonen verkossa saatavilla olevassa pro -gradu työssään:
Saikkonen, T. (2007)....
Kirjastosta löytyy useita Janis Joplinin levyjä. Voit hakea HelMetin musiikkihaulla Janis Joplinia ja rajata aineiston joko cd-levyksi tai kirjaksi, jolloin löydät myös elämäkertoja.
Kokoelmista esim. "Collections" vuodelta 2005 ja "The essential Janis Joplin" vuodelta 2003 ovat varmaan tutustumisen arvoisia.
Joplinin elämänvaiheisiin voit tutustua esim. teoksen "Janis Joplin: Paratiisin arvet" (Like 2000,2003) avulla.
Marjo Leinonen Janis Joplinina - kuulostaa tosi hyvältä!
Suomeksi ei valitettavasti ole ilmestynyt oikeastaan kuin yksi kevyen musiikin laulunopas (= Laulajan opas /toim. Tarja Hautamäki). Tämä opas on tällä hetkellä paikalla Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanniksi löytyy sitten jo useampiakin. Voit hakea ne Piki-verkkotietokannastamme esim. asiasanalla 'laulunoppaat' ja luokalla 78.89. Piki löytyy osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1079417573
Sieltä näet tarkemmat tiedot ja voit myös varata lainassa olevaa aineistoa, jos käytössäsi on tunnusluku.
Voit tietenkin ottaa yhteyttä suoraan musiikkiosastolle, autamme mielellämme!
Tarkoittamasi kähy liittyy varmaankin anglikaanisen kirkon 1960-luvun kriisiin, jossa se joutui tarkistamaan kantojaan avioeroon ja eronneisiin. Antti Yli-Opas kertoo kirjassa "Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963-2006” laajasti anglikaanisen kirkon suhtautumisesta avioeroon ja muutoksista 1960-luvulla.
Yli-Oppaan mukaan avioeroon ja eronneisiin suhtautuminen muodostui anglikaaniselle kirkolle ongelmaksi, sillä avioliitto käsitettiin sakramentaaliseksi, pysyvän siteen muodostavaksi ja purkamattomaksi. Vuonna 1966 kirkko otti kantaa muuttuvaan avioliittolakiin kannanotolla "Putting asunder". Kannanoton myötä eron perusteeksi alkoi riittää avioliiton peruuttamaton hajoaminen (...
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Ei toistaiseksi. Kirjastoissa on kyllä saatavana englanninkielisenä Jack Ewingin vuonna 2017 julkaisema Faster, higher, farther : the Volkswagen scandal (W.W. Norton & Company, 2017).
Verkosta löytyy lisäksi eräs aihetta koskeva opinnäytetyö https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126327/Keskinen_Teemu.pdf…
Sen lähdeluetteloa voi hyödyntää etsiessään lisätietoa päästöhuijauksesta.
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon...
Hei!
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseen. Tein hakuja Desingmuseon ylläpitämässä Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa - tietokannassa http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_esittely.aspx, jossa voi tehdä esinehaun leiman, koristeen tai suunnittelijan perusteella, mutta en löytänyt kuvien mukaista esinettä hauillani. Samaisella sivustolla http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx kerrotaan myös leimoista ja siellä mainitaan, että leiman yhteydessä olevat nimikirjaimet ovat yleensä koristeen suunnittelijan ja/tai koristeen toteuttaneen maalaajan nimikirjaimet.
Desingmuseo on kirjoittanut verkkoartikkelin Arabian verkkonäyttely: Useimmin toistuvat kysymykset 10 vuoden ajalta (julkaistu 14.5.2020)....
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Käytettävissä olevista sitaattikokoelmista en löytänyt kysyttyä Einsteinin lausetta. Netissä lause esiintyy useammassa muodossa, mm. 'En ole älykkäämpi, mietin asioita enemmän kuin muut' ja 'En ole viisaampi kuin muut, vietän vain aikaa ongelmien parissa enemmän kuin muut'.
Näyttää siis siltä, että mitään vakiintunutta suomennosta tuosta lauseesta ei ole olemassa.
