Catherine Cooksonilta ovat ilmestyneet suomeksi alla mainitut romaanit. Fennica-tietokanta, Suomen kansallisbibliografia, josta löytyvät muun muassa kaikki suomeksi ilmestyneet kirjat, on vapaasti käytettävissä internetissä, osoitteessa http://finna.fi Sieltä löytyy alla oleva luettelokin. Luettelosta näkee myös kirjoista otettujen uusintapainosten ilmestymisvuodet. Hakutavaksi kannattaa valita tekijähaku ja hakusanoiksi Cookson, Catherine.
Tyttö ja kartanonherra, 1973
Mallenin suku, 1974
Mallenin tyttö, 1975
Mallenien paluu, 1976
Emily, 1978
Hannah, 1979
Tyttö ja kartanonherra, 1979
Vanessa, 1979
Greenwallin kartanon piikatyttö, 1980
Greenwallin kartanon valtiatar, 1980
Onnen kulkurit, 1981
Tilly Trotter, 1981
Tilly Trotter, nuori leski...
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Suomen väestön lukumäärä on 31.12.2010:
1) 0-29 vuotiaita 1 893 604,
2) 50+ v. 2 101 718,
3) 60+ v. 1 342 753,
4) 70+ v. 659 044,
5) 80+ 255 912 ja
6) 90+ v. 34 303 henkilöä.
Suomen väestötilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.
Hei!
Rukous Levolle lasken, Luojani löytyy esim. Matin ja Maijan laulukirjasta.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani!
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi!
Laulun on säveltämyt Sofie Lithenius.
Sanat on alunperin kirjoittanut tuntematon amerikkalainen tai englantilainen henkilö
ja ne on suomeksi julkaistu vuonna 1860 lastenlehdessä Varpunen, jota toimitti Rietrikki Polen.
Taustatietoja tästä virrestä löytyy sivulta http://evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/651baf477…
"Kettu juoksi yli järven" (Räven raskar över isen) on alun perin ruotsalainen kansan- ja piirileikkilaulu, jota on laulettu ja leikitty esim. jouluna. Se kuuluu ruotsalaiseen jouluperinteeseen. Yhteys jouluun tulee juuri tästä käyttöyhteydestä, sillä laulun ruotsinkieliset sanat eivät ole mitenkään jouluiset. Niissä lauletaan ensin tyttöjen, sitten poikien ja eukkojen ja ukkojen laulu ja jos piirileikkiä vielä halutaan jatkaa, monissa nuoteissa annetaan ohjeeksi valita seuraaviin säkeistöihin jokin ammatti, esim. räätäli, suutari, leipuri jne.
Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Kullervo Lahtinen, josta löytyy artikkeli Populaarimusiikin museon sivulta (http://pomus.net/001433). Hän on jostain syystä päättänyt...
Wikipedia kertoo seuraavaa:
Lorem ipsum on 1500-luvulta lähtien olemassa ollut teksti, jota käytetään usein täytetekstinä ulkoasun testaamiseen graafisessa suunnittelussa, kun mitään oikeata sisältöä ei vielä ole. Lorem ipsumia käytetään näyttämään, miltä esimerkiksi kirjasin tai julkaisun tekstin asettelu näyttävät.
Lorem ipsum muistuttaa klassista latinaa, ja siksi ihmisiä kiinnostaa usein, mitä se tarkoittaa. Se onkin muodostettu latinankielisestä tekstistä jättämällä pois sanoja ja niiden osia eikä siten varsinaisesti enää tarkoita mitään. Jos julkaisun mallissa käytetään todellista kieltä, ihmiset yleensä keskittyvät tekstin sisältöön. Mutta, kun tekstiksi valitaan lorem ipsum, suunnittelijat ja julkaisijat saavat tarkastelijat...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) tosiaan kertoo, että kirosana ”peeveli” juontuu varhaisemman uusruotsin ja nykyruotsin sanasta ”böfvel”, jonka merkitys on ’pyöveli, paholainen’. Taustalla on keskialasaksan sana ”bodel”, jonka merkitys on ’oikeudenpalvelija, pyöveli’.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta.
Sanan ”himskatti” alkuperään ei löytynyt tietoa tutkimistani lähteistä,...
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_lause arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä kalliolle, kun muut linnut ovat jo lähteneet etelään. Tuossa muodossa olevassa sanonnassa tapahtuu helposti...
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Selailin läpi kirjaston hyllyssä olevat nimikirjat, joissa kaikissa viitattiin Helenaan.
Helenan -nimen lähtökohtanan pidetään kreikan sanaa helios, aurinko. Kreikkalaisten auringojumalan nimikin oli Helios. Helena siis merkitsee aurinkoista, loistavaa! Kreikan mytologiassa Helene oli ylijumalan Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenestä tuli Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Lähdettyään Troijan prinssi Pariksen mukana Troijaan hän aiheutti kuuluisan Troijan sodan.
Eurooppalaisiin kalentereihin Helenan on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua. Heistä kuuluisin on keisari Konstantinuksen äiti Helena (k. 330, muistopäivä 18.8.). Pohjoismaissa...
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä...
Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä.
Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä.
Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Saarikalle-Suomalainen:...
Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty useampiakin elokuva- ja televisiosarjaversioita. Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2004 viisi dvd-levyä, joihin sisältynee suurin osa Viisikoista elokuvaversioina.
Viisikko seikkailee 1 sisältää elokuvat: Viisikko aarresaarella ; Viisikko pulassa ; Viisikko joutuu ansaan ; Viisikko ja aavejuna ; Viisikko ja linnan aarre.
Viisikko seikkailee 2 sisältää elokuvat: Viisikko ja salakuljettajat ; Viisikon uudet seikkailut ; Viisikko pelastaa salaisuuden ; Viisikko löytää jäljen ; Viisikko ja lapsenryöstäjät ; Viisikko vanhassa majakassa.
Viisikko seikkailee 3 sisältää elokuvat: Viisikko lähtee merelle ; Viisikko karkuteillä ; Viisikko salaperäisellä nummella ; Viisikko vuoristossa.
Viisikko seikkailee 4...
Pieti (myös pietti) tarkoittaa korttipelisanastossa "luvatusta tai säädetystä määrästä puuttuvaa tikkiä". Voidaan sanoa "Se oli kallis pieti" eli "Se kävi kalliiksi", edelleen "Kallesta tuli pieti" (= "Kalle hävisi pelissä", kuvallisesti laajemminkin "Kalle on häviäjä"). Suomeen sana on tullut ruotsin kautta romaanisista kielistä:
Nykyruotsin bet, merkitys sama kuin suomessa
Ruotsiin ranskasta, jossa sanonta faire la bête 'hävitä'. Ranskan kielessä sanalla bête on lukuisia merkityksiä 'eläin', 'peto', usein myös haukkumasanoina 'typerys', 'pikkutarkka'.
Ranskaan sana on tullut latinasta: bestia (myöhemmässä kielessä myös besta) 'eläin', 'peto'.
Käytännössä on kuitenkin hyvin todennäköistä, että henkilönnimissämme esiintyvä pieti- ei ole...
Ensimmäinen kirjastokortti on aina maksuton ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Esim. kortin kadotessa tilalle tehtävästä uudesta kortista veloitetaan 2€ maksu. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen saadakseen kirjastokortin.
Lisätietoa kirjastokortista voi lukea alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Uusi Suomalainen nimikirja kertoo Hiski-nimestä näin:
"Hiskia on Vanhan testamentin nimiä. Juudan kuningas Hiskia hallitsi 716-687 eKr. ja toteutti uudistuksia jumalanpalveluksen arvon kohottamiseksi, mm. murskasi epäjumalien patsaat. Nimi ei ole sisältynyt almanakkaan, muttei silti ole ollut lainkaan harvinainen. Yleisin muoto on Hiski, mutta myös Hiska, Hiskija, Kiia, Kiija ovat olleet käytössä."
Ortodoksisessa almanakassa Hiskin nimipäivä on ollut 2.3. Nimi merkitsee suomeksi "Minun voimani on Herra"
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteiset 12 elokuvaa ovat:
Kaikki rakastavat Vaala, Valentin 1935
Vaimoke Vaala, Valentin 1936
Koskenlaskijan morsian Vaala, Valentin 1937
Jumalan tuomio Särkkä, T. J.
Norta, Yrjö 1939
Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut Särkkä, T. J. 1940
SF-Paraati Norta, Yrjö 1940
Kulkurin valssi Särkkä, T. J. 1941
Vaivaisukon morsian Särkkä, T. J. 1944
Laitakaupungin laulu Laine, Edvin 1948
Professori Masa Kassila, Matti 1950
Isän vanha ja uusi Kassila, Matti 1955
Ratkaisun päivät Leminen, Hannu 1956
ks. myös www.elonet.fi
Video- ja DVD-saatavuus Suomen elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan
- Kaikki rakastavat video, Suomi-filmi
- Vaimoke, video, Suomi-filmo
Serenaadi sotatorvella, Video, Suomen...
