Laulu on nimeltään Ann-Marie, ja sen esittää Pepe Lauanne, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Hän on levyttänyt sen vuonna 1976. Laulu alkaa: "Kuljen pitkin puiston käytävää ja myönnän itsellein mä tunnen ikävää". Laulu löytyy esim. cd-levyltä Mitä Suomi soittaa, vol. 2 : 50 hittiä vuosilta 1975-1976 (Rocket Records ROK-155).
Asiaa voisi kysyä suoraan taiteilijalta itseltään: http://www.savijoki.net/simojoki/index.php
Kotisivulta löytyy yhteystiedot osio, jossa Simojoelle voi jättää viestin ja omat yhteystiedot.
Malminkartanon kirjastossa ja muissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tulostaa. Tulosteen hinta on 40 senttiä. Värillisen ja mustavalkoisen tulosteen hinta on sama. Tulostus tapahtuu asiakastietokoneelta, jonne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortti ja pin-koodi. Jos korttia ei ole, voi saada kertakäyttöisen vierailijatunnuksen, kunhan esittää kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Tulosteiden hinta ja muut maksut löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Ulkoloisia kantavaa oravaa ei voitane kuitenkaan laskea hädänalaiseksi. Oravalla on oma kirppulajinsa (Ceratophyllus sciurorum sciurorum), joka imee ravinnokseen verta ja lisääntyy sen turkissa tai pesässä. Niinpä kirppujen häätämisestä yksittäisestä oravasta ei olisi hyötyä, sillä se saisi välittömästi uuden tartunnan pesästään. Lisäksi kirppujen karkotus vaatii yleensä eläimeen kajoamista, mikä villieläimen kohdalla olisi vaikea toteuttaa ja aiheuttaisi eläimelle voimakasta stressiä ja pelkoa.
Oravien, samoin kuin lintujenkin, kirput voivat purra myös ihmistä, joten eläimiin ja pesiin koskemista kannattaa...
Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen sodasta on kirjoitettu useita kirjoja, ja se mitkä niistä ovat sinulle käyttökelpoisia riippuu siitä mihin tarkoitukseen ja kuinka kuinka laajasti tietoa tarvitset.
Perustietoa Suomen sodasta löydät Suomen historian yleisteoksista. Asiaa on mielestäni käsitelty hyvin esim. Pentti Virrankosken kirjassa Suomen historia 1 ( 2001), jonka luvussa Sota joka erotti Suomen ja Ruotsin kerrotaan lyhyesti sekä sodan kulusta että kansan mielialoista. – Hannele Wirilanderin kirjoittamassa Mikkelin Pitäjän historiassa (1982) sotatapahtumia tarkastellaan eteläsavolaisten näkökulmasta, ja kirjassa on myös luku Savon prikaatin historiasta. – Myös Seppo Saurin teoksesta Suomalaisten suuret taistelut (1993) selviävät Suomen sodan vaiheet.
Jos...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä.
Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti löytyy useasta toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Käyttö on maksutonta. Stadinettiin pääsee seuraavissa toimipisteissä:
Arabianranta
Itäkeskus
Kallio
Kirjasto 10
Pasila
Rikhardinkadun kirjasto
Suutarila
Töölö
Vuosaari
Tietoja Helsingin kaupunginkirjaston palveluista löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ .
Kyseessä voisi olla kirja Rakennetaan maja (Otava, 1974). Alkuteos on ranskankielinen Cabanes des champs. Kirjassa kerrotaan erilaisista majoista ja siinä on myös tarkat ohjeet majojen rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirjaa ei ole enää saatavana, mutta muualla Suomessa sitä on kirjastoissa. Kaukopalvelun kautta kirjan voi tilata omaan lähikirjastoon.
Kirjan tarkat tiedot:
Politzer, Michel : Rakennetaan maja / Michel Politzer, Annie Politzer ; toimitus: Pierre Marchand & Jean-Oliver Héron ; suom. Laila Lankinen Ja Sinikka Sarrola. [Helsinki] : Otava, [1974]
Sarja: Puuhakirjat
ISBN: 951-1-01527-3 (nid.)
Kaukopalvelu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Monet sokerittomia mokkapaloja leipovat tuntuvat käyttävän kuorrutukseen ksylitolia eli koivusokeria:
https://thequeenofdelicious.com/sokerittomat-mokkapalat/
Entä miten olisi paahdetut kookoslastut, näyttävät ainakin herkullisilta mokkapalojen päällä:
https://www.prinsessakeittio.fi/2015/02/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai kookoshiutaleet:
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/46598/Muhkeat%20moccapalat/
Joku on käyttänyt myös Sukrinia:
http://poppaa.blogspot.com/2010/08/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai sitten tosiaan Steviaa pinnalle ripoteltuna:
https://www.hannasumari.fi/2016/viisi-ihanaa-reseptia-sokerittomiin-her…
Pentti lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emma on vanhaa saksalaista alkuperää ja se tarkoittaa suurta ja voimakasta. Nimi on samaa juurta Irman kanssa. Suomeen nimi on tullut noin 1840-luvulla ja viralliseen almanakkaan vuonna 1950. Tarkempia tietoja kannattaa hakea etunimikirjoista, joita kirjastoissa on runsaasti. Tällaisia ovat Lempiäisen kirjan lisäksi esimerkiksi Kustaa Vilkunan Etunimet ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Tilastotietoja eri nimien vuosittaisesta yleisyydestä löytyy puolestaan Väestörekisterikeskuksen internetsivuilta. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/suomi/nimet
Hei,
esimerkiksi Kopiopaja Printtikaupassa voi tulostaa kaavoja koossa A2. Tässä nettiosoite:
Kopiopaja Printtikauppa – Kaikki tulosteet nopeasti ja edullisesti huipputekniikalla
Valitse ylävalikosta "Rakennuspiirrustukset" ja sielät löydät kohdan "Ompelukaava mustavalkoinen" ja "Ompelukaava värillinen".
Helmet-lainat voi uusia lainaamista tai uusimista seuraavasta päivästä alkaen. Tällöin laina-aikaa saa kuitenkin vain yhden päivän lisää Jos edellinen eräpäivä olisi osunut pyhäpäivälle tai muulle sellaiselle päivälle, joka siirtää eräpäivän seuraavaan arkipäivään, seuraavana päivänäkään ei lainoja voi uusia, koska uusiminen ei olisi tuonut yhtään lisää laina-aikaa. Lainan voi uusia yhteensä viisi kertaa, jos siihen ei ole kohdistunut varauksia. Jos haluaa maksimoida laina-ajan, kannattaa lainat uusia mahdollisimman lähellä eräpäivää.
Utissa toimi todella Maalentoeskadroona, mutta vain muutaman vuoden ajan 1920-luvun lopulla. Eskadroonan toiminnasta ei ole olemassa laajempaa historiikkia.
Mikäli isoisänne on ollut jollakin erikoiskurssilla, on teoreettisesti mahdollista, että siitä olisi tehty jonkinlainen matrikkeli tai kurssijulkaisu. Tästä emme kuitenkaan löytäneet viitteitä.
Varmimmin isoisänne palveluspaikka selviää sotilaskantakortin avulla, jonka lähisukulainen voi tilata Kansallisarkistosta. Kantakorttiin on kirjattu varusmiespalvelustietojen lisäksi myös mm. palvelusaikaisia terveystietoja sekä mahdollinen osallistuminen viime sotiin.
Tilausohjeet löytyvät Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Ystävällisin...
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Vaatimus, että kirjan pitää olla ostettavissa, rajaa valikoimaa aika paljon, koska kirjakaupoista harvoin saa yli vuosi sitten ilmestynyttä aineistoa. Viime vuonna ja tänä vuonna (2023 ja 2024) ilmestyneistä kirjoista nousi esiin ehdotuksiksi
Jukka-Pekka Palviainen: Koko pitkä yö
Koko pitkä yö on helppolukuinen, vetävä ja huumorin ryydittämä kuvaus nuorista kesäyössä, aikuisuuden kynnyksellä.
Katariina Hakaniemi: Oli myös onnellisia kuukausia
Tositapahtumiin perustuva romaani äidistä, joka yrittää pelastaa päihdekierteeseen päätyneen poikansa. Rankka tarina, josta ei puutu rakkautta eikä toivoa.
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut
Pökerryttävän kasvukertomuksen traagisuutta leikkaa mustan huumorin ihmeellinen hehku.
Ella-Mari Nutti...
Maustetyttöjen musiikkia ei vielä tähän mennessä ole julkaistu nuottina. Epävirallisia sointukarttoja heidän kappaleistaan on tehty.
Linkki sointukarttoihin
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
