Kuulostaisi jonkinlaiselta matrikkelilta tai veteraanikirjalta. Selailin matrikkelikokoelmaa, ja julkaisuajan ja tuntomerkkien puolesta mikään käsillä olevista teoksista ei täsmää aivan yksi yhteen tuntomerkkeihin, mutta erilaisia viimeistään 1970-luvulla ilmestyneitä, henkilökuvia sisältäviä tummasävyisiä suurikokoisia teoksia kullan- tai hopeanvärisillä kirjaimilla on ainakin seuraavia:(1949). Isänmaan puolesta: Talvisodassa 1939-40 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto. WSOY.Paloheimo, O. (toim.) (1975). Suomen jääkärien elämänkerrasto 1975. Jääkäriliitto.(1974-1975). Suomalainen reservin upseeri: 1-4. Upseeriteos.Kyseessä voisi olla myös jokin 1972 ilmestymisensä aloittaneen Suomen rintamamiehet 1939-45 -sarjan osa. Useimmista...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan...
Shakespearen 30. sonetin on suomentanut ainakin neljä eri kääntäjää: Paavo Cajander, Aale Tynni, Kirsti Simonsuuri ja Leo Saukkoriipi. Tynniltä ja Simonsuurelta löytyy siitä vieläpä kaksi erilaista tulkintaa.
Cajander:
"Sua silloin muistan, ystäväni armas,
Ja kaipuu hälvenee ja suru karmas."
(Paavo Cajander, Runoelmia. Kirja, 1914)
Tynni [1]:
"Vaan sinut, ystävä, jos muistankin,
saan kaiken menetetyn takaisin."
(Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957. - Myöhemmissä laitoksissa on Tynnin uudistettu käännös.)
Tynni [2]:
"Vaan, kallis, mieleeni jos kohoat,
saan kaiken taas ja surut haihtuvat."
(William Shakespeare, Sonetit. WSOY, 1965)
Simonsuuri [1]:
"Vaan jos silloin, rakas ystävä, ajattelen sinua,
Kaikki...
Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on...
Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
Koronan aikana kirjalahjoituksia ei ole voinut tehdä Vantaalla. Rajoituksia kuitenkin vähennetään vähitellen. Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi suoraan ottavatko he vastaan lahjoituksia.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että kirjastoissa otetaan vastaan lähinnä uudehkoja ja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjojen tulisi olla ilmestynyt 5 vuoden sisällä. Poikkeuksiakin toki on joistakin vanhoista kirjoista, joita ei enää ole paljoa kirjastoissa.
Tutkimusta Suomen varakkaimpien hyväntekeväisyyteen suhtautumisesta ei liene tehty. Suomessa ylipäätään ei ole juuri ollut tapana puhua henkilökohtaisesti palkoista tai varallisuudestaan. Toki joidenkin ihmisten kohdalla varallisuus käy elintavoista helpostikin ilmi. Raha-asioita pidetään täällä edelleen hyvin yksityisasioina.
Tämä ei tietenkään kerro mitään varakkaiden todellisesta mahdollisesta hyväntekeväisyydestä. Jotain osviittaa saattaa kuitenkin antaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan teos Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Kirjassa haastatellut esiintyvät nimettöminä, mutta tästä huolimatta he eivät puhu mitään hyväntekeväisyydestä. Tästä voinee melko helposti päätellä, ettei hyväntekeväisyys juuri koske heidän rahan...
Kyllä oli. Antiikin Kreikassa urheilu oli asia, joka yhdisti usein eripuraisia kaupunkivaltioita. Yleisesti ottaen kreikkalaiset olivat enemmän kiinnostuneita yksilölajeista kuin joukkuelajeista. Erilaisia urheilukisoja oli paljon ja ne olivat hyvin suosittuja. Kisoista kuuluisimpia olivat neljä panhelleenistä kisaa, nimittäin Olympian (Zeuksen kunniaksi), Nemean (Zeuksen kunniaksi), Isthmian (Poseidonin kunniaksi) ja Python kisat Delfoissa (Apollonin kunniaksi). Panhelleenisissä kisoissa lajeja olivat juoksu, pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto, viisiottelu, paini, nyrkkeily sekä pankration, joka oli jonkinlainen nyrkkeilyn ja vapaapainin yhdistelmä. Myös valjakkoajoissa kilpailtiin.
Antiikin Kreikassa urheilulla oli monenlaisia...
Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi.
Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 ajantasaisena. Mukana ovat siis lakiin tulleet muutokset.
Tässä laissa määritellään asiakirjojen julkisuusperiaate, asiakirja julkiseksi tuleminen, oikeus saada tieto asiakirjasta, tiedon antaminen asiakirjasta, viranomaisen velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa, salassapitovelvoitteet sekä salassapidosta poikkeaminen ja sen lakkaaminen.
Yleiset kirjastot luetteloivat aineistonsa kirjojen nimiösivun mukaan. Michelin postimerkkiluettelot löytyvät verkkokirjastosta kirjoittamalla teoksen nimeksi Michel (www.outikirjastot.fi ). Mikäli haluatte saada tietoa muista Outikirjastoissa olevista postimerkkiluetteloista kannattaa muuttaa hakuehdoiksi kaksi asiasana -hakua ja kirjoittaa niihin postimerkit luettelot.
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten emme pysty antamaan päteviä lausuntoja yhdistyslain tulkitsemisesta. Tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella, joten tätä ei kannata pitää mitenkään varmana laintulkintana.
Yhdistyslain 26 §:ssä sanotaan näin: ”Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.” Minun nähdäkseni laissa ei rajoiteta toiminnantarkastajan ehdottamista, eikä osoitteesta https://issuu.com/soste/docs/hh-opas_nettiin Yhdistysten hyvä hallintotapa...
Uuno Turhapuro -elokuvat ovat Spede Pasasen ja Ere Kokkosen käsikirjoittamia.
Elokuvat ja niiden käsikirjoittajat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Turhapuro
Termiä ei ollut helppo löytää; sitä ei löytynyt Valtioneuvoston sanastosta, ei Myöskään Eduskuntasanastosta eikä muista kirjastossamme käytössä olevista sanastoista. Niiden termistö ei ulotu tarpeeksi kauas. Sakregister till Finlands författningssamling 1808 - 1860 sisältää hakusanan Befälhafvarestyrelsen: för finska militären. Tästä on annettu useampia säädöksiä, joista esim. no. 17 1860 suomeksi kuuluu: Vuosirahasääntö Suomen sotaväen päällikköhallitukselle. Kaikki säädökset koskivat Suomen sotaväen päällikköhallitusta. Olisiko kysymys tästä.
Allergiaa on sanottu 2000-luvun vitsaukseksi, sillä taipumus allergiaan on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Allergia ei kuitenkaan ole uusi sairaus, tunnetuilla historiallisilla henkilöillä tiedetään olleen allergioita. Esimerkiksi Rooman keisari Claudiuksen poika Britannicus kärsi hevosallergiasta, joka arvatenkin oli aikamoinen ongelma, aikana, jolloin hevonen oli yleisin kulkupeli! Ruoka-aineallergioista taas yksi tunnettu historiallinen tapaus on Englannin kuningas Richard III, joka kärsi mansikka-allergiasta.
Länsimaisen lääketieteen isäksi tituleerattu Hippokrateskin (460-377 eKr) kirjoitti jo yli 2000 vuotta sitten että ruoka voi aiheuttaa sairauksia ja terveysongelmia joillekin ihmisille. Hippokrates oli muun muassa...
