Englantilaisen Eric Malpassin (1910–1996) kirjoja luonnehditaan elämän ja lämpimän huumorin täyttämiksi kirjoiksi. Häneltä on suomennettu alla luetellut teokset.
- Aamulla kello seitsemän, 1978
- Beefy-paran pankkiryöstö, 1969
- Illalla kello kymmenen, 1968
- Joenrannan talossa, 1979.
- Oi, oi, tyttökulta, 1970
- Tuuli sadetta lietsoo, 1981.
Huumorilla höystettyä elämänviisautta edustavat myös seuraavat perhetarinat:
- Gilbert, Frank B. Jr.: Tusinoittain halvemmalla
- Bates, H. E.: Oi ihana toukokuu, Purppuratasanko, Rakkaus Lydiaan, Tuulahdus Ranskan ilmaa.
Palkittu ja kriitikoiden ”tosimpiin ja hauskimpiin” nykykirjailijoihin lukema Anne Tyler kuvaa kahdeksassa suomennetussa kirjassaan arkielämän tragikoomisuutta.
Elämäniloa edustavista...
Muun muassa 1930-1950 -lukujen neuleohjeita löytyi paristakin kirjasta. Esimerkiksi Vintageneuleet: upeita neulemalleja 1930-1950 -luvuilta filmitähtien tyyliin. Samantyylinen teos on myös Ne ihanat neuleet. Lasten neuleohjeita voit tutkia teoksesta Pienten pukimet: nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille. Lisäksi kiinnostava kirja voisi olla Perinteiset neule- ja virkkuutyöt, jossa tekijä on päivittänyt vanhoja malleja nykyaikaisille langoille.Helmet.fi -sivulta voit hakea myös vanhoja käsityölehtiä esimerkiksi 1930-luvulta. Lehden nimi on Virkkaus- ja neuletyöt. Myös muiden käsityölehtien vanhoja numeroita on mahdollista lainata, esimerkiksi Suuri Käsityö ja Kauneimmat käsityöt. Novitan sivuilta on mahdollista hakea...
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kannattanee ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon, jossa vanhoja puhelinluetteloja säilytetään. Kansalliskokoelman pääkokoelmaan on sijoitettu puhelinluettelot vuoteen 1972 asti. Helsingin puhelinluettelot vuoteen 1981 asti ovat käytettävissä mikrokuvattuna.Lähde:Kansalliskirjasto. Puhelinluettelot. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124
Hei! Seuraavista kirjoista saat norsutietoa:
Taylor, Barbara: Norsut ja Redmond, Ian: Norsut sekä Masson, Jeffrey: Kun norsut itkevät sekä Petty, Kate: Norsut. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, tässä linkki: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=norsut&searchscope=9&m=1&l=fin…
Mammuteista taas löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Lister, Adrian: Mammutit: jääkauden jättiläiset ja linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mammutit&searchscope=9&m=1&l=f….
Lisäksi löytyy tietoa suurista eläinkirjoista, joita on monia sarjoja kirjoastoissa, esim. Uusi zoo ja Maailman eläimet.
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin...
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
Voisit lähettää runosi Betalukijapalveluun.
Sieltä saat asiantuntevaa palautetta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirj…
Tahkola-nimeä on tavattu erityisesti Kuusamon seudulla sekä talon-, kylän- että sukunimenä. Seudulla on myös monia Tahko-alkuisia paikannimiä.
Asutusnimilähtöinen Tahkola-sukunimi juontuu ilmeisesti luontonimestä. Vanha sana tahko tarkoittaa särmää, sivua, puolta tai suuntaa.
Väestörekisterin sukunimitilaston mukaan Tahkola on nykyisenä sukunimenä 404 henkilöllä.
Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 1992)
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Helsingin kaupungin yrittäjille suunnattuja verkkosivuja kannattaa tutkia. Tarjolla on myös maksutonta yritysneuvontaa: https://www.hel.fi/fi/yritykset-ja-tyo/yritykset-ja-yrittajat
Helsingin Yrittäjät on koonnut sivustolleen runsaaasti tietoa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/yrittajaksi-ryhtyminen/
YritysHelsinki on yrittäjiksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville suunniteltu infosivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa yrittäjyydestä. https://www.yrityshelsinki.fi/
Työllisyyspalveluilla on verkkosivusto yrittäjyydestä. https://tyollisyyspalvelut.hel.fi/tyonhaku/yrittajyys
Suomi.fi-portaalin aloittavan yrittäjän muistilista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-per…
Yritys-Suomen palvelut: https://...
Vartija saa pysäyttää asiakkaan, jos epäilee näpistystä. Väkivaltaa hän ei saa käyttää. Vartija voi ohjata asiakkaan kassalle maksamaan ja pyytää asiakasta poistumaan myymälästä tämän jälkeen. Vartijan on perusteltua ottaa henkilö kiinni vasta teon täyttymisen jälkeen, joten hän voi odottaa, maksaako asiakas tuotteen vai ei.Jos sinulla on pakottava tarve avata tuote kaupassa (esim. kyseessä hätätilanne kuten sairaus, lapsen nälkä) kerro asiasta heti henkilökunnalle ja maksa tuote kassalla. Jos vartija pysäyttää sinut, älä vastustele. Rauhallinen käytös edistää tilanteen pysymistä hallinnassa. Vaikka joissain tilanteissa tuotteen avaaminen voi olla ymmärrettävää, olutpullon avaamista kaupassa ei todennäköisesti pidetä sallittuna, koska...
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Normaalioloissa Helsingin kirjastot myyvät kokoelmasta poistettuja lehtiä ja kirjoja. Ajankohdan kirjastot voivat valita itse, mutta yleensä lehtien poistomyynti on alkuvuodesta. Nyt poikkeusoloissa poistolehtimyyntiä ei ole.
Lehtimyynnistä ilmoitetaan yleensä kunkin kirjaton omalla sivulla Helmetissä.
Matkalaulun on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls (1948-2022). Fenno musiikkiarkiston säveltäjähaun mukaan laulu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975.
Urheilun Kuva-aitta lehden vuosikirjoja ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Lehden vuosikertoja voi kuitenkin tilata muista kirjastoista kaukopalveluna. Urheilun Kuva-aitta lehden vuosikertoja on lainattavissa ainakin Kuopion Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kir-jastokortti ja lainausoikeus HelMet-kirjastoihin. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä, mistä tahansa lähikir-jastosta. Kaukopalvelu on maksullista.
Urheilun Kuva-aitta -lehden vuosikerrat 1953-1956 ovat saatavilla Suomen urheilukirjastosta, mutta niitä ei saa sieltä kotilainaksi. Suomen urheilukirjaston yhteystiedot löydät verkkosivulta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Asla on lyhentymä nimestä Aslak, joka taasen on norjalaisperäinen nimi, jonka osat merkitsevät aasa-jumalaa ja taistelua. Suomen almanakassa Aslakin päivä on 23.2. Saamelaisessa almanakassa nimi esiintyy samalla päiväyksellä muodossa Ásllat.Aasat. Wikipedia.Aslak. Wikipedia.Suuri etunimikirja. Lempiäinen, Pentti. WSOY 1999.
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis....
