Hoitotiede -lehteä voi pääkaupunkiseudun kirjastoista lainata ainoastaan Tikkurilan kirjastosta. Tietyn numeron voi myös tilata sieltä toiseen kirjastoon. Lehtien laina-aika on 14 vuorokautta. Tikkurilassa Hoitotiede -lehteä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 10 edellistä vuotta. Kyseinen lehti tulee myös Leppävaaran ja Pasilan kirjastoihin, mutta näistä kirjastoista sitä ei lainata.
Yritän katsoa asiaa nyt näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta. Celia-kirjaston palvelut ovat suosittuja heidän keskuudessaan, joten kovin paljoa he eivät tee ostoksia tavallisten kirjakauppojen kautta.
Jonkun verran kyselin kiinnostusta. Varsinaista runouden ystävää ei sattunut vastaan, mutta muut arvelivat että mahdollisesti, jos sattuisi sellaisesta pitämään. Lausutut runot ovat kuitenkin yleensä tulkintaa runosta ja useimmat pitivät aika vähäeleisesti luetuista runoista, jotta tulkinnan voi tehdä itse. Musiikki voisi tehdä äänitteestä valmiiksi pureskellun - mutta nämä siis ovat vain mielipiteitä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoluettelon perusteella 60-70 luvun vaihteessa on tehty jonkinlaisia esirap-levyjä joissa on lausuntaa ja...
Monissa maissa on käytössä jonkinlainen henkilötunnus- tai sosiaaliturvatunnusjärjestelmä, mutta niiden käyttötarkoitukset ja muodot voivat luonnollisesti olla erilaisia kuin Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/National_identification_number tarjoaa aika hyvän katsauksen asiasta. Siitä käy hyvin ilmi, miten erilaisia käytännöt voivat olla. Jotkut saattavat myös suhtautua epäluuloisesti siihen, että valtio numeroi ihmisiä ja kerää heistä rekisteriä.
Koska tunnuksen käyttö voi olla maailmalla hyvin erilaista kuin Suomessa eikä monessakaan maassa henkilötunnus ole samanlainen kuin Suomessa, ei liene ihme, jos suomalainen henkilötunnus herättää maailmalla hämmennystä. Kansallisilla...
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla...
Merkityksen "itsepalveluna käytettävä myynti- tm. laite" (Kielitoimiston sanakirja) lisäksi automaatti-sanalla voidaan viitata ns. automaattiravintolaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan automaatti on myös "ruokala, jossa asiakas itse noutaa annoksensa (us. tarkoitusta varten rakennetuista laitteista), automaattiruokala". Esimerkiksi vuonna 1915 tällaisia automaattiravintoloita oli Helsingissä useita: Ab. Automat Centrum Oy, Hallitusk. 17; Ab. Automat Bulevard, Bulevardink. 3, Automat Esplanad, P. Esplanaadink. 41; Ab. Automat Union, Unionink. 26; Grand Automat, Korkeavuorenk. 45; Oy. City-Automaatti Ab., Kaivok. 8, haaral. Erottaja 11. (Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1915).
Tällaisia listoja sellaisenaan ei löytynyt, mutta seuraavista teoksista on varmasti apua:
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2 --Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966-1969. Tammi 1995
- Popp, Outi: Poppologia--Suomi-popin lyhyt oppimäärä. WSOY, Helsinki, 2002
- Hit singles--Top 20 charts from 1954 to the present day. Carlton Books 2001
- Davies, Chris: British and American hit singles--51 years of transatlantic hits 1946-1997. Batsford 1988.
- McAleer, Dave: Encyclopedia of hits--the 1960s. Blandford, [S.l.], 1996
- Coryton, Demitri: Hits of the '60s--The Million Sellers. Batsford 1990.
Piano-Laurila Tampereella vuokraa sekä tavallisia että sähköpianoja kuukausivuokralla alkaen n.34,-/kk (väh. 10 kk). Vuokrapianot viritetään lähtiessä.Pianoja vuokrataan myös viikonlopuksi. Kuljetuksen maksaa asiakas. Sähköpianon kuljetus sisältyy vuokrahintaan. GSM 0500-332007
Vuokrauksesta ja vuokraehdoista lisää:
http://yritys.soon.fi/piano-laurila/
Myös seuraavista osoitteista voi tiedustella vuokrapianoa:
http://www.pianopiiri.fi/index.cfm?sid=293
http://www.pianokellari.fi/
Kiitokset kirjoista tai äänikirjoista voi lähettää helposti suoraan kustantajalle. Aku Laitisen lukemat kirjat on pääosin kustantanut Karisto.
https://www.karisto.fi/
Kappaleen on laulanut suomeksi useampikin laulaja, ja myös suomennoksia on useita. Kuulut mulle vain -nimisenä sen ovat esittäneet Leena Lintula, Tamara Hramova ja Ingmar Englundin yhtye, Reijo Ahola ja Bohemes ja Yari & Se. Tarkempia tietoja hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22kuulut+mul…
Olet mun sä vain -nimisenä kappaleen on esittänyt Jorma Kääriäinen & Agents:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+mun+s…
Olet yksin mun -nimisenä sen on esittänyt Jussi & The Boys:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+yksin…
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Kirjailija on Roger Hargreaves. Muita hahmoja ovat mm. Ammu, Ärjy ja Hirnu. Näitä kirjoja ei ola saatavilla enää pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta kirjailijan suomen- ja englanninkielisiä teoksia saa tilattua kotikirjastoon kaukolainaamalla.
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkoittanet Mikael Nybergin säveltämää laulua Immi Hellénin runoon Pieni Paavo.
Runo alkaa näin:
Paavopoika aivan yksin
suureen metsään juoksi,
saapui siellä järven rantaan,
suuren harmaan hongan luoksi.
Voit lukea koko runon täältä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Pieni_Paavo
Laulu sisältyy esimerkiksi Hilja Karttusen alakansakoulun laulukirjaan Mitä me laulaisimme? (1927)
Levykannen (Agents: In the beginning, JHNCS2532) tietojen mukaan Canyonin ovat säveltäneet Heikki Ihander ja Jukka Sairiala.
Nuottia tästä kappaleesta ei kuitenkaan ole julkaistu. Kappale on "manus" eli siitä ei ole tehty kustannussopimusta ja tekijänoikeudet ovat säveltäjillä.
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun...
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Kappaleen nimi on "Joulu saapuu jokaiselle". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kalevi Salminen. Kirjastossa on useita nuottivihkoja, joista kappale löytyy ja muutama cd-levy. Halutessasi voit tulla kysymään nuotteja ja cd:itä kirjastostasi (useimmat näyttivät tällä hetkellä olevan tosin lainassa)
Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
