Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
Tietoa ilotulitteiden myynnistä löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta. Siellä myyntikieltoajaksi ilmoitetaan 1.-26.12. Ovatkohan kyseessä olleet F1-luokan ilotulitteet, joita myyntiaikarajoitus ei koske? Valtioneuvoston asetuksessa 709/2015 määritellään F1-luokkaan "ilotulitteet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksissa."
Ilotulitteiden myyntiä valvoo pelastuslaitos.
Vastentahtoista kantturaa autetaan sisälle pirttiin tarinassa Kansanelämää, joka sisältyy Aapelin juttukokoelmaan Puuhevonen pakkasessa. Aapelin kirjassa miehellä ei ole nimeä, hän on vain "isäntä". Mollbergilla hän sen sijaan on "pientilallinen Puustinen". Nimi lienee lainattu Pentti Haanpäältä, jonka novellissa Taistelu eräästä talosta esiintyy Puustinen-niminen pientilallinen.
Olisikohan kysymäsi kirja tämäTEOS Lemminkäisen lapset : kuvakertomus isoäidin ajalta / toim. Satu Aaltonen..[et al.]Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1980ULKOASU 127, [1] sivua : kuvitettu, nuotteja ; 30 cmULKOASU teksti txt rdacontentULKOASU käytettävissä ilman laitetta n rdamediaULKOASU nide nc rdacarrierStandard no 9513047466 kovakantinen
Jos joskus tulet kirjastoon töihin, niin sinulle opetetaan miten kirjat on järjestetty. Ei tarvitse sen tähden olla huolissaan. Pienen harjoittelun jälkeen opit varmasti löytämään kirjojen oikeat paikat.
Suomeksi käytetään suoraa käännöstä voimaballadi.Sosiomusikologi Simon Frith on määritellyt voimaballadin seuraavasti: soulmusiikin tunneilmaisusta inspiroitunut hidastempoinen kappale, jossa on voimakas ja tunteikas kertosäe ja jota säestää esim. rummut, sähkökitara, joskus myös kuoro. Musiikkitoimittaja Charles Aaronin mukaan voimaballadin synty on 1970-luvun hard rock -bändeissä, jotka halusivat esittää tunteikkaita kappaleita, mutta silti pitää yllä rokkikukkoimagoaan. Niinpä hitaampien ja sentimentaalisten kappaleiden taustalle laitettiin sähkökitaraa ja "voimasointuja". Joskus näitä kutsutaan myös rockballadeiksi. Esimerkkejä löytyy paljon 70-, 80- ja 90-luvuilta bändeiltä kuten Guns 'n Roses, Judas Priest ja Aerosmith.Usein sana...
Voisit lähettää runosi Betalukijapalveluun.
Sieltä saat asiantuntevaa palautetta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirj…
Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen.
Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä.
Lisätietoa:
Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto
Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008
Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa...
Puoliranskalainen sidos tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan nahkaselkäistä ja -kulmaista kirjansidosta. Kirjakauppa Adlibriksen sivulla se määritellään näin: "selkä ja mahdollisesti myös kulmat nahkaa, laadukas sidos."
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja...
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-...
Kappale on alunperin nimeltään Always Laughing, ja sen ovat tehneet Chris Arnold, David Martin ja Geoff Morrow. Discogs-verkkosivuston mukaan se levytettiin vuonna 1975 kaksi kertaa: sekä Joe Brownin että Guys 'N' Dolls -yhtyeen esittämänä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22Always+Laughing%22+arnold&type=all
Siellä jossakin on Laila Hietamiehen Lappeenranta-sarjan kuudes kirja. Sille on sarjassa jatkoa enää yhden kirjan verran: Lappeenranta-sarjan päättää Kallis kotimaa.
Lappeenranta-sarja:
1. Lehmusten kaupunki
2. Unohduksen lumet
3. Kukkivat kummut
4. Syksyksi kotiin
5. Koivu ja tähti
6. Siellä jossakin
7. Kallis kotimaa
