Beetlehemin tähti loistaa on Jarmo Jylhän säveltämä ja Liisa-Hellevi Rantasen sanoittama joululaulu. Laulusta ei ole julkaistu nuottia, eikä sanoja löydy myöskään muista teoksista. Beetlehemin tähti loistaa on kuultavissa äänitteeltä Rauhan kellot : hartaat joululaulut (Base.BEat studiot 1990), jolla laulun esittää Olli Oivanen.
Äänitettä näyttäisi olevan vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mutta voitte tilata äänitteen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoonne. Ainoa tapa saada laulun sanat on siis poimia ne äänitteeltä.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=902c0b7b-4017-4a0c-a34b-d22d…
https://finna.fi/Record/kyyti.892604
https://finna.fi/Record/vaski.514744
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Oleskelulupaa tai turvapaikkaa odottava voi saada Helmet kirjastokortin, koska hänellä on osoite suomessa.
Lisäksi hän tarvitsee kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (passi, ajokortti, henkilökortti) tai vastaanottokeskuksen antaman henkilökortin.
Koska hänellä ei vielä ole suomalaista sosiaaliturvatunnusta, on kortti voimassa korkeintaan vuoden kerrallaan.
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Marttojen sivuille on koottu Pääsiäisleikkejä;https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/kotikulmilla/pelit-ja-leik…Maija Baricin kirjassa Tohelon ja Torvelon pääsiäinen on leikkejä, lauluja ja lorujaPääsiäistietoutta, loruja ja puuhaa löytyy lisäksi kirjoista:Juvonen, Virpi: Laskiaisesta luttuunLasten pääsiäiskirjaJuvonen, Riikka: Pääsiäisen salaisuus
Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja
Kirjailija Aino Kallas kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua. Aino Kallaksesta löydät lisää tietoa esim. Kai Laitisen kirjoista Aino Kallaksen maailmaa ja Suomen kirjallisuuden historia. Myös esim. tältä Lappeenrannan kaupunginkirjaston Internet-sivulla on tietoa hänestä:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12969
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Monissa pääkaupunkiseudun suurissa kirjastoissa on italiankielisiä lastenkirjoja (esim. Vantaalla Tikkurila, Espoossa Sello, Helsingissä Pasila). Kirjoja voi varata tai voi pyytää kirjaston virkailijaa tekemään varauksen. Esim. näissä satukirjoissa on kuvitus:
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS L'albero delle fiabe : tante altre storie
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS Poco prima della notte
Tämä on helppolukuinen ja humoristinen mukaelma Punahilkasta (kuvitettu):
TEKIJÄ Denti, Roberto
TEOS Cappuccetto Oca
Oheisista linkeistä saa näkyviin listoja italiankielisistä saduista, kuvakirjoista ja helppolukuisista kirjoista, joita on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista:
sadut:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sadut%29%20f%3A1%20l%3Ai…...
Sinun ei tarvitse lähteä Metsoon asti. Aamulehti on Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä luettavana. Aamulehti-mikrofilmit eivät ole kuitenkaan valmiina hyllyssä vaan lehti täytyy etukäteen tilata varastosta. Mikrofilmitilauksia varten on oma lomakkeensa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/68439/lomake.htm . Voit tietysti laittaa myös sähköpostia kk-palvelu@helsinki.fi .
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
Olisikohan kyseessä Mineko Iwasaki, jonka haastatteluun myös Goldenin Geishan muistelmat perustui? Hänen kirjaansa Geisha of Gion löytyy englanniksi HelMet-kirjastoista. Häneltä löytyy myös ruotsiksi Den sanna historien, mutta ei ikävä kyllä suomeksi mitään.
Muita geishoja käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä hakusanalla "geisat". Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Verkkolähteet tarjoavat mm. seuraavia vuoden 1848 tapahtumia: Joensuun kaupunki perustettiinKerimäen maailman suurin puukirkko otettiin käyttöön Maamme-laulu sai ensiesityksensä Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin Tampereella aloitti yleinen sairaala ja Finlaysonin tehtaanomistaja rakennutti sinne puiston Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avattiin Turkuun Vuosi tunnetaan ns. Euroopan hulluna vuotena, jolloin ympäri Eurooppaa oli kapinointia, vallankumouksia tai niiden yrityksiä. Nationalistiset, sosialistiset ja liberalistiset aatteet saivat nostetta. J.L. Runebergin runouden myötä eurooppalainen kansallisromanttisuus teki tuloaan Suomeenkin. Itsenäisyyspyrkimykset eivät vielä...
Aihetta käsitteleviä tai ainakin sivuavia kirjoja löytyy muutama: Mäkelä, Kaisu: Digitaalinen vesileimaus ja steganografia. Oulun yliopsito 2000, Singh, Simon: Koodikirja: salakirjoitusten historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan. T 1999, Rajala, Katariina: Teosten suojaamisessa käytettävät tekniset suojakeinot ja niiden sääntely. Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys 1998 ja Kerttula, Esa: Tietoverkkojen tietoturva. Edita 1999. Lehtiartikkeleita löytyy myöskin: Lehtimäki, Tapio: Tiedon naamiaiset: steganografia - piilota tietoa kuviin MikroBitti 4/2002, Lehtimäki, Tapio: Enigma - kaaoksen sinetöimä salaisuus: salakirjoituslaite, joka muutti maailman MikroBitti 1/2002, Hämäläinen, Pertti: Voiko salaisuuksiin luottaa? Tietokone 9...
Tässä olisi muutama ehdotus.
Fiske, Anna: Kaikilla on takapuoli (Otava, 2021)
Cox, Lizzie: Poikien kirja (Tactic Publishing, 2018)
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Plaisted, C.A. : Poikien jutut (Karisto, 2012)
Simonsson, Nathalie : Maailman tärkein kirja : kehosta, tunteista ja seksistä (Otava, 2021)
Harris & Emberly: Nyt puhutaan seksistä : kirja kasvamisesta, ruumiin muutoksista, seksistä ja terveydestä (Mäkelä 2011)
Cacciatore, Raisa et al.: Legopalikoista leopardikalsareihin : pojan matka mieheksi (Tammi, 2009)
Hei,Vanhoista puhelinluetteloista löytyy maininta ensimmäisen kerran 1977, joten kioski lienee avattu 1976. Tarkka osoite, jossa on myös kadunnumero, löytyi 1981 vuoden luettelosta. Osoite oli Niinivaarantie 52.
Alkuosa limonadi- pukineisiin liittyvissä yhdyssanoissa juontaa juurensa 70-luvulle. "Limonadikengistä" puhuttaessa vain ilmaus kuuluu 70-luvun tyyliin – itse jalkineet ovat paljon ajattomampi ilmiö: sanalla tarkoitetaan yksinkertaisesti juhla- tai parhaita kenkiä. (Vrt. limonadiasu, 'juhlavaatteet, parhaat vaatteet'. 1970-l. | Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja)
