Mitään eksaktia vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s… edellyttää toisen pykälän toisessa momentissa, että "Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Saman lain 23 § Hautausjärjestelyt ensimmäisessä momentissa sanotaan, että "Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät...
Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa ei ollut käytössä asevelvollisuutta.Toisen maailmansodan aikaisen vuoden 1942 asevelvollisuuslain 19 § toteaa seuraavaa:"Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäviksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijoita, jos se tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös niitä liikenne- ja tiedoituslaitosten virassa tai toimessa olevia, joiden palvelukseen kutsuminen voisi maanpuolustuksen haitaksi saattaa mainittujen laitosten toiminnan vaaranalaiseksi. Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien...
Salmikämpän pojat sai keväällä 1952 Nuorten kirjan palkinnon.
Vuonna 1946 perustettu Nuorten kirja ry (nykyään Suomen nuorisokirjailijat ry) on pyrkinyt parantamaan lastenkirjailijoiden toimintaedellytyksiä myöntämällä kirjallisuuspalkintoja ja järjestämällä apurahoja. Ensimmäisen palkintomäärärahan yhdistys sai WSOY:lta vuonna 1946 ja sen turvin sai alkunsa vuosittain parhaasta nuorisoromaanista jaettava Topelius-palkinto. Seuraavana vuonna Nuorten kirjan käytössä oli myös Valistukselta saatu määräraha. Otava liittyi palkintorahojen lahjoittajien joukkoon 1950 ja Tammi 1955. Näin syntyneen palkintojärjestelmän puitteissa yhdistys kykeni vuosittain jakamaan 3-4 palkintoa parhaista lasten ja nuorten kirjoista. Lennart Vapaavuoren...
Kuolemantuomion erinäisiä vaikutuksia on tutkittu paljon; näitä tutkimuksia löytää runsaasti esimerkiksi Google-scholarista (tässä esimerkkinä tekemäni haku).Eräs ennen vuotta 1997 tehdyn tutkimuksen tuloksia summaava ja arvioiva artikkeli on: Bailey, W. & Peterson, R. “Murder, Capital Punishment, and Deterrence: A Review of the Literature.” Teoksessa: The Death Penalty in America: Current Controversies. Toim. Hugo Adam Bedau. Oxford: Oxford University Press, 1997. 135-161. Kyseinen artikkeli arvioi myös nimenomaisesti sitä kysymystä, miten kuolemantuomion poistaminen on vaikuttanut erinäisen rikollisuuden määrään.Kuolemantuomion poistamisen vaikutuksista löytää tietoa myös esimerkiksi sivustolta https://deathpenaltyinfo.org/; kyseessä...
Laila Hietamiehen/Hirvisaaren tuotantoon perehtynyt kollega oli sitä mieltä, että kannattaa aloittaa Lehmusten kaupunki -sarjasta, jonka ensimmäiset kirjat julkaistiin 1970-luvun alussa ja loppu sarjasta 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen voi alkaa lukea sarjoja ilmestymisjärjestyksessä. Kirjojen järjestyksen näkee esimerkiksi Wikipediasta.
Viime syksynä on joku muukin etsinyt esitelmän aihetta Måns Gahrtonista. Hänelle on vastattu ja vastaus löytyy "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta.
En löytänyt aiheeseen mitään uutta tietoa, joten siteeraan vastauksen tähän: (valitettavasti suomen kielellä aineistoa ei löydy)
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Suomen kielen sanakirjoissa on käytetty pääsääntöisesti sanaa bagel tai bagelrinkeli. Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan uusimpaan versioon on tullut bagel-sanan rinnalle nimitys bageli. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4116.
Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskieltä kuvaava ohjeistava sanakirja. Molemmat muodot ovat siis yhtä oikein. Bageli on uudempi muoto ja puuttuu siksi vanhemmista sanakirjoista.
Mikkelin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kerrotaan, että kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Lainaus edellyttää rekisteröitymistä kirjaston asiakkaaksi. Uuden asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella, ajokortilla tai passilla. Kirjastokortin saa täyttämällä asiakastietolomakkeen, esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan käyttösääntöjä.
http://kirjasto.mikkeli.fi/etusivu
http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/kirjastokortti
http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/k%C3%A4ytt%C3%B6s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
https://www.lumme-kirjastot.fi/
Netistä löytyy lukuisia osakevälittäjäpalvelujen vertailuja, joista on helppo poimia osakevälittäjät, jotka eivät peri osakkeiden säilyttämisestä maksua. Tässä muutama vertailu:
https://opivaurastumaan.fi/paras-osakevalittaja/
https://www.rahakone.fi/osakevalittajat/
https://www.sijoittaja.fi/106876/valittajavertailu-2021-osakevalittajat…
Kirja on Robert Piercen Tuulinen päivä, suomalainen teksti Marjatta Kurenniemi. Kustantaja Tammi 1970.
Lastenkirjainstituutin tietokanta kuvailee teosta näin:
"Pekka tekee pienen taian ennen kuin lähtee ongelle. Kaunis kesäpäivä muuttuu kuitenkin liian tuuliseksi ja Pekan täytyy rakentaa itselleen tuulensuoja. Laatikkomajastaan hän näkee miten tuuli pyörittelee erilaisia esineitä (mm. sateenvarjo, fiikus, kaappikello, nuojatuoli...). Pekka tekee kalahaavistaan tuulipyydyksen - johon lopulta taian ansiosta onnistuu nappaamaan myös kalan! - Värikuvat valkoisella pohjalla, niukka runomuotoinen teksti. - Kansi sininen; kuvassa Pekan haavissa on kissa, muita eläimiä ja esineitä lentelee ympärillä."
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Yrjänheikki” on peräisin isännän nimen sisältävästä talonnimestä. Yksi näistä nimen antaneista henkilöistä on 1600-luvulla elänyt talollinen Heikki Yrjänpoika eli Yrjän Heikki, joka avusti kirjallisen käsikirjan kääntämisessä saameksi ja toimi Torniossa lukkarina. Sukunimeä pidetään pohjoissuomalaisena, ja sitä on esiintynyt eniten Ylitorniolla ja Rovaniemellä.
Sukunimelle ”Näyhä” ei löytynyt edellä mainitusta teoksesta selitystä. ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa II; Suomalais-ugrilainen seura, 1958) tietää kertoa, että verbi ”näyhätä” merkitsee ’lyödä, läimäyttää (esim. ruoskalla)’. Se on esiintynyt vanhoissa sanakirjoissa ja Varsinais-...
Tutkimieni kirja- ja verkkolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että intialaiset Visha Kanyat ovat mitä todennäköisimmin pelkkiä kauhutarinoita. Täysin vailla totuuspohjaa myyttiset "myrkylliset naiset" eivät kuitenkaan ole. Ne liittyvät Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n mukaan mithridatismiksi nimettyyn ilmiöön: Mithridates nautti myrkyllisiä aineita tullakseen immuuniksi mahdollisten salamurhaajien myrkytysyrityksille.
Mithridateen menetelmällä on todella mahdollista lisätä immuniteettia myrkkyjä vastaan. Maineikas esimerkki omalta ajaltamme on vuonna 2011 100-vuotiaana kuollut amerikkalainen herpetologi Bill Haast, joka vuodesta 1948 alkaen rokotti itseään koko ajan kasvavin kobranmyrkkyannoksin ja...
Edunvalvontavaltakirjan ei tarvitse olla lakimiehen tekemä, mutta sen täytyy sisältää tietyt asiat, mm. kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.Ohjeita valtakirjan tekemiseen löytyy esimerkiksi Suomi.fi -sivustolta: Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvontavaltakirja – opas edunvalvonnasta – Suomi.fi - Suomi.fiMyös seuraavista teoksista löytyy ohjeita edunvalvontavaltuutuksesta ja valtakirjan tekemisestä:Perhe ja perintö 2025. Edilex Lakitieto Oy 2025. (s. 241-248)Kangas, Urpo: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Alma Talent Oy 2019. (s. 263-269)
Oulunsalon kunnankirjastosta saa lainata kirjoja ihan reilun määrän, mitään ylärajaa kirjojen määrällä ei ole. On kuitenkin hyvä ottaa kirjoja kerralla sen verran kun jaksaa mukavasti kuljettaa, isommat kirjat saattavat olla aika painaviakin.
Kirjastosta löytyy monenmoista aineistoa ja kaikkea saat lainata ihan ilmaiseksi. Muista kuitenkin uusia lainasi ajoissa. Kirjastoista saat myös tietoa kaikista kivoista asioista niinkuin tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelustakin.
Suosituista Arabian astioista ja tuotteista on julkaistu useita kuvateoksia, joita on hyvin saatavilla kirjastoissa.
Keräilijän aarteet -sarjassa on useita kirjoja, jotka keskittyvät Arabian tuotteisiin:
- Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2010)
- Keräilijän aarteet : Arabian purkkeja ja pilkkumeita / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2009)
- Keräilijän aarteet : Arabian kannuja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2008)
- Keräilijän aarteet : Arabian kahvikuppeja ja mukeja / toimittanut Sirpa Westerholm (2006)
Helmet.fi -haku löytää edellisten lisäksi useita muitakin Arabian astioita ja keramiikkaa käsitteleviä kuvateoksia, esimerkiksi hakusanayhdistelmällä
"Arabia. yhtiö" :
- Arabian kahvikupit 1916-2016...
Yhdysvalloissa toimivia hyväntekeväisyysjärjestöjä arvioiva Charity Navigator -palvelu antaa Unicefille täydet neljä tähteä, joten ainakin sen perusteella sitä voi pitää luotettavana. Tuoreimman tiedon (2019) mukaan 88,9% Unicef USA:n keräämistä varoista menee perille järjestön määrittämiin kohteisiin. Suomessa Seura-lehti toteutti muutama vuosi sitten pienimuotoisen avustusjärjestöjen vertailun. Siinäkin Unicef menestyi mukavanlaisesti: kohteiden osuus lahjoituksin hankituista varoista oli 82,8% (2016). Suomen Unicefin oman ilmoituksen mukaan vuonna 2020 kerätyistä varoista 78% käytettiin järjestön työhön (72% maailmalla, 6% Suomessa) ja 22% keräysten toteuttamiseen ja hallintoon.
Charity Navigator - Rating for UNICEF...
