Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Yle TV1:ssä vuosina 2016-2018 esitetty kotimainen draamasarja "Korpelan kujanjuoksu".
Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Hangaslahden kuntaan, jossa myös kaivosyhtiöllä on omia suunnitelmiaan. Sarjan keskeisiä hahmoja ovat sisarukset Miisa ja Marvi.
Miisa on mukana tukemassa kaivoshankkeen vastustamista, kun taas Marvi on naimisissa kaivosalalla toimivan Laihon kanssa.
Sarjasta lisää muun muassa Ylen sivuilla.
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry
Verkosta Google-haulla löytyneiden kuvien ja ohjeiden perusteella kääntäisin sen viipaleiksi tai suikaleiksi. Eli tässä tapauksessa viipaloituja tai suikaloituja ruusukaaleja.
Aineistoa kannattaa etsiä useista eri lähteistä, sekä kirjoja että artikkeleita. Jotta löytäisi sopivaa aineistoa on syytä miettiä miten kirjat ja artikkelit tietokantoihin tallennetaan. Sisältöä kuvaamaan käytetään ns. asiasanoja. Sanat valitaan yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA), jota on olemassa niin painettuna kuin verkkoversiona http://vesa.lib.helsinki.fi/ . Jos olen tiedontarpeesi oikein ymmärtänyt vaikuttaa että tutkielmasi kohdalla käyttökelpoisia asiasanoja ovat hoitotyö ja huumori.
Näillä sanoilla yhdessä hakien löytyy tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta (Linda) muutama tutkielma:
Lauritsalo, Pirkko : Huumorin ilmeneminen hoitotyössä sairaalassa työskentelevien
hoitajien kuvaamana (1999, Tutkielma : Kuopion...
Tarkoittanet Mikael Nybergin säveltämää laulua Immi Hellénin runoon Pieni Paavo.
Runo alkaa näin:
Paavopoika aivan yksin
suureen metsään juoksi,
saapui siellä järven rantaan,
suuren harmaan hongan luoksi.
Voit lukea koko runon täältä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Pieni_Paavo
Laulu sisältyy esimerkiksi Hilja Karttusen alakansakoulun laulukirjaan Mitä me laulaisimme? (1927)
Cassia didymobotrya on suomeksi terttusenna. Terttusenna on ainavihreä, kolmisen metriä korkea pensas, joka kukkii melkein koko vuoden. Pensas on kotoisin Afrikasta. Kukat ovat keltaiset ja kynttilämäiset kukinnot pystyjä. Kukinnon päässä on sinimustia nuppuja. (Lähde: Rauno Mattila & Uljas Virolainen: Subtropiikin kasviopas, 1995).
V. A. Koskenniemen kirjallisen tuotannon luettelo (alkuperäisteokset ja suomennokset) löytyy seuraavista teoksista:
Ellilä, E. J., V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (WSOY, 1945) [eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjasta VIII]
Aaltonen, Hilkka, V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (Turun yliopiston kirjasto, 1975)
Molemmat bibliografiat etenevät kronologisesti vuosittain. Ellilä on erotellut kirja-arvostelut, teatteriarvostelut ja suomennokset omiksi osioiksiin kunkin vuoden kohdalle; Aaltosella ei vastaavaa jaottelua ole.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan suomenkielinen muoto ruotsinkielisen Obbnäs muodon mukaelma. Obb taas olisi lähtöisin ruotsalaisesta miehennimestä Ubbe. Eesti kohanimeraamat -teoksen mukaan Suurupi ei näyttäisi olevan samaa alkuperää. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Tappioleipien resepti löytyy monestakin paikasta, mm. alla olevalta Kotilieden sivuilta, mutta ilman selvitystä nimen synnystä:
https://kotiliesi.fi/resepti/olsonin-tappioleivat/
Resepti löytyy myös mm. kirjasta Hyvä ruoka : Anna Olsonin keittokirja II kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901.
Hotelli- ja ravintolamuseossa selvitettiin asiaa, ja vastattiin näin:
"Keittokirjassa on tappioleipien lisäksi ainakin ”suomenmieliset”-nimisten pikkuleipien ohje. Tämä voisi viitata siihen, että Olsoni on kommentoinut poliittista tilannetta, jopa tuonut ilmi omia poliittisia kantojaan, leivonnaisten nimissä.
Suomenmieliset voisi viitata fennomaaneihin ja/tai fennomaaniseen Suomalaiseen puolueeseen tai siitä...
Lyhenne arr. musiikkikappaleiden yhteydessä esimerkiksi nuotissa tai teostiedoissa tarkoittaa, että kyse on sovituksesta. Arr. tulee engalnnin kielen sanoista arrenged by (jonkun sovittama) tai ranskan arrengement ja vastaa siis suomalaista merkintää sov. (sovitus).
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/sovittaminen/
https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/sanasto/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sovitus_(musiikki)
https://en.wikipedia.org/wiki/Arrangement
Annukka Aikio: Uusi sivistyssanakirja (1990)
Kysytty laulu on Otto Kotilaisen säveltämä Kyyhkynen kylpee. Tekstin tekijä on Hilja Haahti. Sanat ja melodianuotti löytyvät Vilho Ryyminin toimittamasta julkaisusta Nuoret laulajat : kansanopiston laulukirja (2. painos, Fazer, 1972). Yksinlaulunuotti, jossa on kunnollinen pianosäestys löytyy Kotilaisen nuottikokoelmasta Kolme laulua (Fazer, 192?).
Hilja Haahden (k. 1966) tuotannon tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten tähän ei voi liittää koko tekstiä.
Nuottien saatavuuslinkit Outi-kirjastoissa:
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=nuoret+laulajat+kansanopistojen+laulukirja+ryymin&
https://outi.finna.fi/Record/outi.210406#details
Hei,
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuuro tarkoittaa kuuloa vailla olevaa, kuulematonta tai välinpitämätöntä, piittaamatonta, tottelematonta sekä puuskaa, ryöppyä, lyhytaikaista (runsasta) sadetta.
Murresanakirjoistakaan ei ollut apua etsiessäni sanan muita merkityksiä. Olisiko niin, että Ismo Alanko on kyseisessä tekstissä vain riimitellyt ilman sen kummempaa kuuro-sanan merkitystä.
Kertomasi kaltainen kysymys (tosin eri sähköpostiosoitteesta lähetetty) on tullut Helsingin kaupungin palautejärjestelmään 17.2.2016. Siihen on Hankinta- ja luettelointiosastoltamme vastattu 24.2.2016 seuraavasti:
"Hei,
kiitos palautteesta. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suomenkieliset kirjat pääsääntöisesti ennakkoon eri kustantajien antamien ennakkotietojen perusteella. Täydennyshankintaa teemme kysynnän eli käytännössä varausjonon perusteella. Käytännössä kaikki suomenkielinen yleinen kirjallisuus hankintaan kokoelmiimme.
Koska hankinta perustuu kustantajien kustannusohjelmaan, se määrittelee hankittavan aineiston. Tällä hetkellä on varsinkin suurten kustantajien (Otava, WSOY, Tammi, Gummerus) osalta tilanne se, että suurin osa...
Sakri on muunnos nimestä Sakarias. Heprealaista alkuperää oleva nimi merkitsee suomeksi Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa.
Kysymys Sakri-nimestä oli esitetty täällä palvelussa jo aiemminkin osana laajempaa nimikysymystä, josta lainattuna ja muokattuna vastaus yllä. Lähteenä Pekka Lempiäisen "Suuri etunimikirja" (2004) sekä Kustaa Vilkunan "Etunimet" (2005).
Sakarin ja siten epävirallisesti myös Sakrin nimipäivä on 14. tammikuuta suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan.
Hei,
Koska sinulla on korkeakoulututkinto, voit pätevöityä kirjasto-alalle useallakin tavalla. Ainakin seuraavia kanaviin voi tutustua:
1) Tekemällä informaatiotutkimuksen perusopinnot (ja aineopinnot). Näitä järjestetään myös etäopintoina ja/tai mm. kesäyliopistojen kanssa yhteistyössä
2) Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomi (ainakin Turun ja Seinäjoen amk:ssa)
3) Keudan Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto (esim. oppi- tai koulutussopimuksella)
Ainakin nämä pätevöittävät kirjastoalalle. Kannattaa tietysti tutkia millaisia avoimia paikkoja alalla on. Yleensä oin hyvä olla joku erityisosaaminen, joka erottaa muista. Monesti haetaan lasten/nuortenkirjastotyön osaaiia (vinkkaukset yms.) ja muita aktiivisen...
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan ainoa nuottijulkaisu, josta etsimänne laulu Luvattu maa löytyy, on nuottikirja Elämän siiville (Kirjapaja, 2008). Kirjassa on sävelmän melodia ja sointumerkit.
Elämän siiville -nuottijulkaisu näyttää löytyvän useista yleisistä kirjastoista.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valitettavasti tällaista tietoa ei kootusti ole helposti löydettävissä. Tästä Global Energy Monitor Wikin artikkelista löytyy joitain arvioita vedenkulutuksesta kokonaisen kentän ja yksittäisen porauksen osalta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA voisi olla taho, joka keräisi tällaista tietoa ja jolta tätä kannattaa tiedustella.
Pikku Myy on jonkin verran itsekäs ja rämäpäinen, joten ne lienevät ainakin osasyinä tähän.
Tove Janssonia käsittelevissä teoksissa on monissa myös Muumilaakson ja Muumilaakson väen analyysia, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…
Hahmojen esikuvia ja analyysia löytyy Toven haastatteluista ja muistelmateoksesta Kuvanveistäjän tytär. Esim. Kansallisbiografian artikkelissa kerrotaan, että Muumi sisältää eniten Toven omia piirteitä, mutta että Pikku Myy taas kuvastaa hänen luonteensa kipakampia ominaisuuksia, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395
Tove Janssonin taiteilijatyöstä lötyyy radiosarja, https://sverigesradio.se/grupp/25623
Muuta Tove...
