Lupaa ei tarvita, ohjelmia voi vapaasti katsoa ja näyttää esim. tilaisuuksissa ja oppitunneilla, Suomessa ja ulkomailla. Tässä vielä linkit Kirjastokaistalle ja tietoa Kirjastokaistasta -sivulle:
https://www.kirjastokaista.fi/
https://www.kirjastokaista.fi/tietoa-kirjastokaistasta/
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Hei!
Todella hyvin kuvattu kansi, kiitos siitä. Tiina Lasten- ja nuortenosastolta löysi kirjasi heti. Kyseinen teos on nimeltään Ihme ja sen on kirjoittanut Palacio, R. J. Teos löytyy meiltä Riihimäen kirjastosta, nuorten osastolta.
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www....
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Sisko Istanmäen romaanin Liian paksu perhoseksi (1995) tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun alkupuolelle. Myös Heidi Könkään saman niminen elokuva vuodelta 1998 sijoittuu samaan ajanjaksoon. Tarkempaa vuosilukua tapahtumille ei mainita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26009
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_741428
En onnistunut löytämään tällaista sanontaa sananlaskuja ja sanontoja tai Turkin sotaa 1877-1878 käsittelevistä kirjoista. Oletan, että sanonta voisi liittyä tähän Turkin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan, johon osallistui myös suomalaisia Suomen kaartin sotilaita.
Torsten Ekmanin kirjassa Suomen kaarti 1812-1905 (Schildts 2006) kerrotaan, että Suomen kaartin rauhanaikainen vahvuus oli kuusisataa miestä ja ennen sotaa se nostettiin nopeasti kahdeksaansataan värväämällä lisää sotilaita. Värväystoimintaa tehtiin eri puolilla Suomea. Innostus sotaan lähtöön oli suurta ja värväys onnistui yli odotusten. Voisivatko sanonnat juuret juontaa tähän?
Tunturihotellin jo arkistoiduilta sivuilta löytyi tieto:
Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen.
https://web.archive.org/web/20141031073035/http://www.tunturihotelli.fi…
Suomessa oli yksi säännöllisesti toimiva kirjastovene. Paraisissa kiersi kesäisin kirjastovene, joka palveli saaristossa asuvia. Palvelu aloitettiin Paraisten päivänä vuonna 1976. Aluksi käytettiin yksityisveneitä, mutta myöhempinä vuosina kirjasto vuokrasi Suomen Meripelastuskerholta veneen tarkoitusta varten. Palvelu lopetettiin kustannussyistä vuonna 2013.
Vuonna 2018 mainittiin, että neljään Paraisilla toimivaan yhteysveneeseen oli sijoitettu laivakirjasto, joista oli mahdollista lainata aineistoa.
Aikaisempi vastaus aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjastovene-ei-enaa-ole?language_co…
Työntekijän haastattelu: https://web.archive.org/web/20040518213735fw_/http://kirjakaapeli.lib.h…
https://www.ts.fi/teemat/492275/...
Saattaisikohan kyseessä olla Yleisradion/KouluTV:n vuonna 1993 valmistama Kertomuksia kaatopaikalta. Joitakin jaksoja on katsottavissa YouTuben kautta.
Sara Hildenin taidemuseossa oli Wolfgang Laibin näyttely 16.9.-3.12.2000. Sen näyttelyluettelo on Tampereen kaupunginkirjastossa sekä suomen- että saksankielellä: Wolfgang Laib: läpikäytävä - ylikäytävä ja Wolfgang Laib: durchgang - ûbergang. Internetistä löytyy pari hyvää sivua: englanninkielinen http://cms.ifa.de/en/exhibitions/exhibitions-abroad/bk/laib/ ja vastaava saksaksi http://cms.ifa.de/ausstellungen/ausstellungen-im-ausland/bk/laib/
Kirjastot.fi:n Frank-monihaku kertoo, että Ismo Sajakorven ohjaama Soittorasia -jännitysnäytelmä kuuluu videotallenteena Hollolan, Lahden, Kajaanin ja Kokkolan kirjastojen kokoelmiin. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Vuonna 1946 yhden Suomen markan arvo oli 0,183 Englannin puntaa ja 0,735 Yhdysvaltain dollaria (pyöristettynä lähimpään tuhannesosaan).
Lähde:
Jaakko Autio: Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat. 1992. 36 + 245 s. ISBN 951-686-309-4. Luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7920.
Klassikoista tuli aivan ensimmäiseksi mieleen L.M. Montgomeryn Anna ja Pieni runotyttö -sarjat ja Maria Gripen Varjo-sarja.Kiltin tytön murhaopas -sarjaan on ilmestynyt myös kolmas osa sekä tavallaan neljäs osa, joka toimii esiosana sarjalle. Esiosa on nimeltään Kiltin tytön murhaleikki. Jos salapoliisi-/jännärityyppistä kirjaa kaipaa, niin suosittelisin myös Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluvat romaanit Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Tuutikki Tolosen Agnes-sarja puolestaan on yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa, sillä siinä selvitetään mysteerejä, joihin löytyy ratkaisuja menneisyyden tapahtumista. Suosittelen myös Eva Frantzin nuortenjännäreitä, erityisesti itse pidin Ruukin salaisuudesta, jossa on 24 lukua ja...
Sadun nimi on Ruumiinosat, ja se löytyy kirjasta Aisopoksen sadut (ilmestynyt v. 1976).
Kädet, jalat ja hampaat päättävät lopettaa vatsan palvelemisen, koska pitävät itseänsä tärkeämpinä. Sadun opetus on, että kukaan ei tule toimeen omin voimin - yhteistyötä on tehtävä.
Tieto löytyy Kirjasammosta hakusanoilla "ruumiinosat" ja "sadut".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
