Saksalainen Margarete Steiff on Steiffin pehmolelujen menestystarinan takana. Pyörätuolissa polion takia istunut Margarete valmistui ompelijaksi 17-vuotiaana ja työskenteli aluksi sisariensa vaateliikkeessä. Sisarten muuttaessa muualle, Margarete jatkoi liiketoimintaa yksin.
Ensimmäisillä itse tienaamillaan rahoilla Margarete osti ompelukoneen, jolla ompeli mm. suosituiksi tulleet elefanttineulatyynyt. Margarete perusti kotitaloonsa oman kivijalkakaupan "Filz-Spielvaren-Fabrik", josta muodostui alku pehmoeläintehtaalle. Margarete Steiff suunnitteli myös malleja muihin eläinleluihin, joita suuren kysynnän vuoksi ompelivat myös yhtiön palkkaamat kotiompelijat.
Steiffin varsinainen maailmanmenestys alkoi, kun erään New Yorkin tavaratalon...
Sisko Istanmäen romaanin Liian paksu perhoseksi (1995) tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun alkupuolelle. Myös Heidi Könkään saman niminen elokuva vuodelta 1998 sijoittuu samaan ajanjaksoon. Tarkempaa vuosilukua tapahtumille ei mainita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26009
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_741428
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Kaari Utrion vuonna 1979 ilmestynyt Rautalilja-romaani ei kuulu mihinkään sarjaan. Sille ei siis ole jatko-osia.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52096
VASKI-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston nuortenosasto Stoorista löytyy useamman yläkoulun oppiaineen oppikirjoja. Oppikirjoja on hankittu kokoelmaan näytteenomaisesti. Kustakin oppiaineesta on hankittu jokin sarja. Uudet sarjat löytyvät avohyllystä ja kirjaston varastosta löytyy myös vanhempia oppikirjasarjoja. Myös varastokirjoissa sovelletaan näytteenomaisuutta - eli kaikkia ei varastoida. Oppikirjoista on varastoitu hieman kattavammin ainoastaan äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjoja.
Voit etsiä oppikirjaa kirjaston tietokannasta http://www.vaskikirjastot.fi kirjoittamalla hakukenttään haluamasi oppiaineen nimen (esim. "matematiikka") ja "yläkoulu".
Näytteenomaisuuteen on päädytty, koska...
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon...
Suomessa oli yksi säännöllisesti toimiva kirjastovene. Paraisissa kiersi kesäisin kirjastovene, joka palveli saaristossa asuvia. Palvelu aloitettiin Paraisten päivänä vuonna 1976. Aluksi käytettiin yksityisveneitä, mutta myöhempinä vuosina kirjasto vuokrasi Suomen Meripelastuskerholta veneen tarkoitusta varten. Palvelu lopetettiin kustannussyistä vuonna 2013.
Vuonna 2018 mainittiin, että neljään Paraisilla toimivaan yhteysveneeseen oli sijoitettu laivakirjasto, joista oli mahdollista lainata aineistoa.
Aikaisempi vastaus aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjastovene-ei-enaa-ole?language_co…
Työntekijän haastattelu: https://web.archive.org/web/20040518213735fw_/http://kirjakaapeli.lib.h…
https://www.ts.fi/teemat/492275/...
Kyseessä taitaa olla Thorbjörn Egnerin Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä.
Kirja on julkaistu kasettiäänikirja vuonna 1985. Kertojana oli Inkeri Wallenius. Sen jälkeen äänikirja on julkaistu uudelleen cd-muodossa.
YLE:n tallennemyynti julkaisi cd-tallenteen Tarleena Sammalkorven vuonna 2006 ohjaamasta lastenkuunnelmasta Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä, jossa on rooleissa mm. Vesa Vierikko ja Eero Saarinen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4089015?sid=3743741063
https://piki.finna.fi/Record/piki.894869?sid=3743719631
https://finna.fi/Record/piki.771240?sid=3743727047
Saattaisikohan kyseessä olla Yleisradion/KouluTV:n vuonna 1993 valmistama Kertomuksia kaatopaikalta. Joitakin jaksoja on katsottavissa YouTuben kautta.
Piikkiön yrittäjät sivusto kertoo, että yritys on perustettu vuonna 1991. https://www.vuodenyrittaja.fi/organization/piikkion-yrittajat-ry
Piikkiön kotiseutuarkistossa on kuva Ykköstien Shellistä vuodelta 1984, joten nykyisen yrityksen paikalla lienee ollut ennenkin huoltoasema. Topoteekki Piikkiö
Paikkatietoikkuna näyttää 1948 ilmakuvauksessa, ettei Hepojoentie yhdessä ollut vielä rakennusta. Paikkatietoikkuna
Huoltoaseman rakennusaikaa lienee paras kysyä paikan päältä esim. Piikkiö seurasta
" -- niin mieltäni saata liikuttaa ei mikään, minkä teet – / ei mikään, minkä teet – / en ymmärrä, miksi silmiini vain nousevat kyyneleet – ." on kuin onkin Aale Tynniä. Säkeet ovat Ylitse vuoren lasisen -kokoelmaan sisältyvästä runosta Tanssilaulu.
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin....
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Työterveyslaitoksen sivulla todetaan, että Covid-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä.
Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä. Nämä merkinnät kerrotaan myös sivulla.
Sivun osoite:https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus?_ga=2.3161964…
Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
HUS-toiminta loppui Marian sairaalassa keskiviikkona 26.11.2014 klo 8.00. Tällöin Marian sairaalaa väistötilana käyttänyt Malmin sairaala lopetti päivystyksen. Malmin sairaala aloitti toimintansa uusissa remontoiduissa tiloissaan torstaina 27.11.2014 klo 8.00.
https://www.lahitieto.fi/2014/11/05/sairaalan-ovet-aukeavat/
Sääksmäen seurakunnan uusin Valkeakosken kirkkoa koskeva tiedote on julkaistu 19.4.2022. Sen mukaan Kirkkohallitus on hylännyt kirkon purkamista koskevan valituksen ja vahvistanut päätöksen kirkon purkamisesta ja tontin asettamisesta myyntiin. Sääksmäen seurakunnalla on kuitenkin edelleen mahdollisuus tehdä asiasta uusi päätös. Lisätietoja voit kysyä Sääksmäen seurakunnasta.
Lähde ja lisätietoja
Valkeakosken kirkon purkamista koskeva valitus hylättiin - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Yhteystiedot - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Primas on merkkipohjainen kirjastojärjestelmä. Se sisältää kaikki perustoiminnon, joita tarvitaan esim. lainaus, palautus, luettelointi. Ero nykyisiin järjestelmiin on ettei se toimi verkkoympäristössä, ja tämän takia se on "jäykkä" käyttää.
Järjestelmää ei enää päivitetä, joten monet Primas-kirjastot ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä muihin järjestelmiin.
Tietoa kirjastojärjestelmistä löytyy mm. seuraavista Kirjastolehdistä 2002, nro 2, s. 8-9 ja 2003, nro 2, s. 12-13.
Jarmo Saartin toim. opas Kirjastojärjestelmän hankkijan opaassa käsitellään kirjastojärjestelmiä ja niiden perustoimintoja.
Sain käsiini kolme mainitsemistasi kirjoista eli "Feindliche Sterne: Gesammelte Gedichte", "Der Schlussel zu allen Geheimnissen: Gedichte 1907-1922" ja "Klauenspur: Gedichte und Briefe". Etsimäsi runo löytyy kaikista näistä teoksista.
Käännökset poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Feindliche Sterne"-teoksessa kääntäjänä on Karl R. Kern, "Der Schlussel zu allen Geheimnissen"-teoksessa Klaus-Jurgen Liedtke ja "Klauenspurissa" Christiane Grosz.
En löytänyt mainittuja kirjoja Lapin kirjaston aineistohausta, mutta voit tilata ne kaukolainana lähimmästä kirjastostasi. Kirjat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lähteet:
Södergran, Edith: "Feindliche Sterne" (Limes, 1977)
Södergran, Edith: "Klauenspur" (Reclam, 1990)
Södergran,...
