Kyseessä taitaa olla tavallinen kolikko, eikä mikään erikoiseuro. Slovenian erikoiseurojen luettelossa on vuodelta 2007 Rooman sopimus 50 vuotta ja 2009 Euro kymmenen vuotta.
https://www.kolikot.com/eurokolikot/slovenia
Slovenian kansallisrunoilijan France Prešeren kuva löytyy sen sijaan vuodesta 2007 Slovenian 2 euron kolikosta. Kuvan lisäksi kolikossa on sanat "Shivé naj vsi naródi" (Jumala siunatkoon kaikkia kansoja). Sanat ovat säe Prešerenin runosta "Zdravljica", joka on myös Slovenian kansallislaulun tekstinä. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus: teksti S L O V E N I J A, jonka perässä on kaiverrettu piste.
https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/...
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
Hei,Mätäjoki on oikeastaan kaupunkipuro ja entinen osa Vantaanjoen uomaa. Nykyisin se saa alkunsa Kaivokselan alueella soistuneesta jokiuomasta. Vantaanjoki taas saa alkunsa Hausjärvestä.Lähteet:Mätäjoki Mätäjoki – WikipediaHausjärvi Hausjärvi – WikipediaMätäjoki - nimeään parempi julkaisu-06-98.pdfVantaanjoki Vantaanjoki – Wikipedia
Virallisesti 28.12. suomalaisen almanakan mukaan juhlii vain Piia. Pia löytyy ruotsalaisesta almanakasta saman päivän kohdalta. Piia tuli almanakkaan vuonna 1973. Sitä aikaisemmin päivä oli vain Viattomien lasten päivä.
Piia- ja Pia -nimistä löytyy tietoa esim. Eero Kiviniemen kirjasta Iita Linta Maria.
Viralliset almanakat, siis nykyinen ja vanhemmat, löytyvät sivulta http://almanakka.helsinki.fi/
Tuusulan kirjaston sivulta löytyvät seuraavat ohjeet:
Asiointi tapahtuu itsepalveluna. Suosittelemme varausten tekoa verkkokirjastossa ja varausten nopeaa noutoa. Varaukset noudetaan itsepalveluhyllystä. Lainaus ja palautus tapahtuu automaateilla. Palautukset voi jättää myös palautusluukkuun. Muista kirjastokortti, automaatilla ei voi lainata ajokortilla tai muulla henkilökortilla.
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9394
Armo Hormiasta ei ole julkaistu elämäkertaa. Hän syntyi 3.11.1928 ja kuoli 11.10.1988. Lisätietoja löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Armo_Hormia sekä teoksesta Suomen kirjailijat 1945-1980.
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
Kyllä pystyy.
Kirjastot ottavat lahjoituksia kokoelmiinsa, jos
- kyseistä kirjaa on lainakokoelmassa vähän, mutta sitä lainataan usein
- kirjasta on varausjonoa
- kirja on harvinainen mutta yleisesti ottaen kiinnostava.
Jos kirjasto ei tarvitse tarjottua kirjaa lainakokoelmaansa, on useassa kirjastossa kierrätyskärry tai -hylly, johon kirjan voi jättää.
Sekä kierrätyshyllyihin että kirjastoon lahjoitettavaksi tarkoitettuja kirjoja kannattaa tuoda vähän kerrallaan. Kirjastot eivät voi ottaa kerralla suuria määriä lahjoituksia, esimerkiksi ei montaa kassillista tai laatikollista.
Greta Elg oli Tainan täti, yksi hänen isänsä Åken seitsemästä sisaruksesta."Elgin perheen kahdeksasta lapsesta neljästä tuli ammattipianisteja. He olivat Dagmar, Karl, Åke ja Greta. -- Kaikilla turkulaisilla tädeilläni ja sedilläni oli aivan erikoinen huumorintaju, joka vieläkin saa minut kiemurtelemaan naurusta, kun käyn tervehtimässä Greta-tätiä, ainoata, joka siitä suvusta on vielä elossa." (Taina Elg, Varpailla maailmalle)
Kappaleen nuotteja ei löydy Kouvolan kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Yö-yhtyeen omalla kotisivulla/Kauppa nuottia on myytävänä: http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/index.htm
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
Valitettavasti Rantalan lakkitehtaan kuvastoa tai vastaavaa aineistoa ei löydy HelMet-kirjastojen kokoelmasta. Myöskään tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löydy tehdasta koskevaa kirjallisuutta.
HelMet-tietokannasta löytyy yleisesti päähineiden historiasta kertovaa aineistoa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=p%C3%A4%C3%A4hineet+historia&s…
Sitä, minkä huoltoaseman henkilökunnan käyttöön suikka on valmistettu, voi koettaa selvittää huoltoasemien historiikkien avulla. Niissä on yleensä kuvia myös työasuisesta henkilökunnasta. Kuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Vesterinen, Jukka: Huoltoasemakirja (Alfamer, 2009)
Eronen, Seppo K. J.: Mobilia 2000 : matkalla jossain Suomessa (Karisto, 2000)
Toivonen, Matti: Kesoilin...
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925)
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
Ainakin
Laar, Mart
Unohdettu sota : sissi- ja tiedustelusotaa Virossa toisen maailmansodan aikana ja sen jälken. - FinnEpos,1993.
Ērglis, Dzintars
Latvian kansallinen vastarintaliike (1944-1956)
Teoksessa: Miehitetty Latvia / toim. Marjo Mela. - Rozentāls-seura, 2007.
Kuodytė, Dalia
Tuntematon sota : Liettuan neuvostovastainen aseistettu vastarinta vuosina 1944-1953. - Veterator, 2007.
Laasi, Edvard
Viron vastarinta 1944-1949 : asiakirjakokoelma. - E-S press, 1993.
Behr, Hermann
Partisaanina Viron metsissä. - WSOY, 1958.
Romaaneja Virosta:
Viirlaid, Arved
Ristittömät haudat. - Karisto, 1968 ja myöh.
Viirlaid, Arved
Henki ja kahleet. - Karisto, 1981.
Mihkelson, Ene: Ruttohauta - WSOY, 2011
Raud,Eno: Metsäveljet- Orient Express, 1991
Raitis...
Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Tekijä voi sitten solmia kustantamon kanssa kustannussopimuksen, jolla luovutetaan oikeus kirjan julkaisemiseen tietyssä muodossa (painettuna, äänikirjana, e-kirjana. Äänikirjat voidaan sopimuksessa myös sisällyttää osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa.
Joka tapauksessa äänikirjan tuottaminen edellyttää siis kustantajalta kirjailjan lupaa ja asianmukaista sopimusta. Poikkeuksena on Tekijänoikeuslain 17 § maininta "laitoksista, joilla on oikeus ääntä...
