Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa Manna-nimi on annettu Suomessa tämän ja viime vuosisadan aikana alle 135 ihmiselle. Kuitenkin vähintään 60. Koska määrä on niin vähäinen, määrää ei tietosuojasyistä kerrota tarkemmin.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Kalle Könkkölä toimi pitkään vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana. Järjestön sivuilta löytyy sen nykyinen henkilöstö:
https://kynnys.fi/
Vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Vammaisfoorumi ry:n sivujen kautta löytyy myös eri järjestöjen toimijoita:
https://vammaisfoorumi.fi/
Suomen käsityömuseon kokoelmia voi tosiaan selata nyt verkossa
https://www.craftmuseum.fi/uutinen/2021-06-11_tutustu-suomen-kasityon-m…;
Hakusanalla ryijyt Finnasta https://skm.finna.fi/ löytyy 348 viitettä kuvan kanssa.
Vanhoista ryijyistä löytyy tietoa myös kirjoista. Helmet-kirjastossa mm. näistä teoksista:
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Annetuista vihjeistä tulee ensimmäisenä mieleen tuntemattoman sanoittajan käsialaa oleva laulu Merenkyntäjä Mikko Andersson, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1954:
"Rennosti elän elämäni tään / lemmin jos missä heiloja nään / surra ompi suotta / elän sata vuotta / jollen sitä ennen kuole"
Merenkyntäjä mikko andersson - YouTube
Seinäjoen kansalaisopistolla on kurssitarjonnassa Kirjoittajakurssi sekä Seinäjoella että Nurmossa. Kurssikuvauksessa kerrotaan, että kurssilla tutustutaan sanataiteeseen monipuolisesti: runoillaan, tarinoidaan, leikitään kielellä, kokeillaan erilaisia tapoja kirjoittaa. Kurssilla myös luetaan, annetaan ja saadaan palautetta, keskustellaan ja kirjoitetaan. Kurssi on jo alkanut tänä syksynä, mutta paikkoja voi kysyä kansalaisopiston toimistosta puh. (06)416 2463, 416 2528, 416 2893.
Lapsille suunnattu sanataidekerho on myös kansalaisopiston kurssitarjonnassa.
Pohjanmaan kirjailijat on kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien oma yhdistys. Sen jäsenyyttä voi anoa, jos omia tekstejä on julkaistu jossain määrin. Yhdistys järjestää koulutusta...
J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003).
Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Et voi enää peruuttaa varaustasi Vaskin verkkokirjastossa, mikäli varaamasi teoksen tilana on "matkalla noutopaikkaan" tai "noudettavissa". Tässä tapauksessa sinun täytyy soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa peruuttamaan varauksesi. Huomioithan, että noutamattomasta varauksesta peritään 2 € maksu, mikäli et peruuta varaustasi viikon noutoajan sisällä. Voit soittaa esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanottoon ja pyytää heitä peruuttamaan varauksesi. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.turku.fi/toimipaikat/paakirjasto
Käännöksen laadun arviointi on suhteellista. Riippuu siitä, miten laatu määritellään, jotta voidaan arvioida sitä, miten laadukas käännös on. Toisinaan on tarpeen kääntää nopeasti, minkä vuoksi käännöstyöstä jää pois tietynlainen loppuun asti hiominen. Toisaalta laadukkaana käännöksenä voidaan pitää ainoastaan käännöstä, joka tavoittaa mahdollisimman tarkasti alkuperäistekstin kaikki vivahteet.Yksittäisen kustantamon käännösten laatua emme pysty tässä palvelussa laajemmin arvioimaan, koska pitäisi tutustua tarkemmin kyseisen kustantamon tekemiin käännöksiin ja alkuperäisteoksiin. Edistys / Progress -kustantamon julkaisemat Karl Marxin teokset näyttäisi kuitenkin olevan käännetty suoraan alkuperäiskielestä eli ne eivät ole käännöksen...
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter...
Turun poliisilaitos 1816-1966 teoksen mukaan maistraatti laati jo 10 5.1817 poliisijärjestyksen, josta ei kuitenkaan ole säilynyt ainuttakaan kappaletta. Vuonna 1869 vahvistettiin maistraatin istunnossa vuoden 1817 säännökset kumonnut uusi poliisijärjestys, joka tuli voimaan vuoden 1870 alussa. Tämä Turun kaupungin poliisisääntö 15.11.1869 on merkittyTurun poliisilaitos -teokseen painettuna lähteenä. Voit tiedustella sitä ja myöhempiä poliisijärjestyksiä Turun kaupungin tietopalveluosastolta asianhallintaryhmän kansliasta (puh. 262 7292). Tietopalveluosaston arkistokokoelmaan sisältyy mm. maistraatin arkistokokoelma:
http://www.turku.fi/kesvi/tiepo/arkis.htm
Tietopalveluosaston yhteydenotot ja asiakirjatilaukset -lomake löytyy osoitteesta...
Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Teoksessa Aavan meren tuolla puolen : tutkielmia siirtolaishistoriasta (Turun yliopisto, 1996) on Nina Östdahlin artikkeli "Tiedonkulku jatkosodan aikana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä". Artikkeli perustuu pitkälti amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden tietoihin. Östdahlin mukaan kirjeposti oli hidasta ja ongelmallista. Korttien, kirjeiden ja pakettien perillemeno kesti useita kuukauisa jo syksyllä 1941, ja 1942 postinkulku hidastui entisestään. Posti kulki vain Suomesta Yhdysvaltoihin, ei Yhdysvalloista Suomeen. Sensuuri palautti kirjeet lähettäjilleen huomautuksella, ettei posti kulje Yhdysvaltain vihollisen miehittämiin maihin. Vuonna 1943 kirjeyhteydet ilmeisesti katkesivat kokonaan. Raivaaja-lehdessä mainitaan marraskuussa 1943...
Kirjan Eläimet: suuri ensyklopedia (Readme, 2010, s. 531) mukaan luokkaan Scyphozoa (meduusat) kuuluu 215 lajia. Muut lähteet antavat hieman erilaisia lukuja. Integrated Taxonomic Information System listaa 188 lajia, Garron Halen tutkielma "The Classification and Distribution of the Class Scyphozoa" (1999) puhuu yli 220 lajista.
Tämän Zootaxassa julkaistun tutkimuksen mukaan tunnettuja lajeja on noin 200, mutta siinä myös esitetään, että todellinen määrä on luultavasti ainakin 400 (s. 168)
Ihmisryöstöistä tai sieppauksista kertovia muistelmia löytyy esimerkiksi seuraavia:
Anna: Slave (2018)
Betancourt, Ingrid: Even silence has an end: [my six years of captivity in Columbian jungle] (2010)
Eriksson, Isabel, pseudonyymi: I bunkerläkarens våld: den sanna historien bakom rubrikerna (2017)
Jaakola, Marissa: Takaisin valoon: kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina (2018)
McCann, Kate: Madeleine: kuka vei tyttäremme? (2012)
Ali, Latifa: Betrayed: escape from Iraq (2013)
Muista rikoksista:
Sales, Nancy Jo: The Bling Ring: how a gang of fame-obsessed teens ripped off Hollywood and shocked the world (2013)
Berry-Dee, Christopher: Dead men walking: true stories of the most evil men and women on Death Row (2008)
Bilton,...
Olisikohan kyseessä kenties Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia? Siinä Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.Tyyliharjoituksia | Kirjasampo
"Rampa ankka" tarkoittaa poliitikkoa tai päättäjää, jonka kausi virassa on päättymässä. Hän joutuu tekemään tehtäväänsä kuuluvia ratkaisuja, vaikka hänen poliittinen uskottavuutensa ja toimintakykynsä ovat heikot, sillä kaikki tietävät, että pian hän poistuu virasta ja seuraajakin on luultavasti nimetty. Joskus rampa ankka voi myös tehdä vapaasti epäsuosittuja päätöksiä, koska on joka tapauksessa lähdössä. Ilmauksen taustalla on ajatus, että rampa ankka ei pysy muiden perässä ja joutuu todennäköisimmin petojen saaliiksi.Ilmaisu on käännetty suoraan englannin ilmaisusta "lame duck". Ilmaisua on käytetty Yhdysvalloissa poliitikoista 1860-luvulta asti. Ilmaisu syntyi kuitenkin Lontoon pörssissä 1700-luvulla. Sillä viitattiin epäonnistuneisiin...
Fyysistä lehden numeroa voi skannata kirjastossa - nyt poikkeusaikanakin - ja lähettää skannaustiedostot sitten kirjastosta sähköpostilla.
Skannaaminen ja sähköpostin lähettäminen ovat maksuttomia palveluja.
Useista lehdistämme on myös e-lehtiversio asiakkaittemme käytössä. Katso lisää osoitteessa helmet.fi
Kysymyksessä annetuista tiedoista emme voi päätellä mistä lehdestä ja numerosta on kyse, siksi emme voi heti vastata tarkasti.
Tiesittehän myös että jos huomaatte tarvitsemanne lehden numeron olevan saatavilla jossain Espoon kirjastossa, voitte myös varata kyseisen lehden numeron Helmet.fi -palvelussa kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla.
