Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Verkosta aiheesta ei löydy kovin paljon tutkimusta. Kaskinen, Katja-Maaria: Nykytaiteen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde : se, mikä on mahdollista, ei vielä ole todellisuutta (2024) Opinnäytetyö on tuorein tutkielma aiheesta. Linkki Opinnäytetyöhön.Finna.fi haulla (aihehakusanat kirkkotaide ja sensuuri) löytyi kymmenen kirjaa, jotka saattavat käsitellä aihetta. Esim. Nummelin Rolf, Reitala Aimo: Taidehistoriallisia tutkimuksia = Konsthistoriska studier. 1. sekä Jyränki Juulia: Tapaus Neitsythuorakirkko. Linkki hakutulokseen.Aiheesta löytyy materiaalia myös haulla Sensuuri kirkkotaiteessa. Linkki Finna hakutulokseen.WorldCat haulla ja hakusanoilla Censorship in church art, löytyy runsaasti englanninkielistä...
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Antikvariaatti.net-sivuston kautta löytyy tällä hetkellä kolme myynnissä olevaa Aamu varjojen linnassa -kirjaa:
https://www.antikvariaatti.net/haku?q.type=&q.category=&q.seller=&q.language=&q=aamu+varjojen+linnassa&sort=newest
Laulun nimi on Nyt jää hyvästi vain (säv. Jack Vaughn, alkuperäinen nimi Goodbye Jimmy, goodbye). Se myös alkaa sanoilla "Nyt jää hyvästi vain". Sen on levyttänyt kolme naislaulajaa, kaikki samana vuonna 1959: Maynie Siren, Tuula Siponius ja Maija-Liisa Inari (eli Maija-Liisa Ylä-Suutari).
Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Tommy Tuomas eli Kari Tuomisaari. Ne löytyvät ainakin vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta, osasta 38 (4 - 1959). Se sisältää pelkkiä laulujen sanoja, ei nuotteja.
Lasten kuvakirjoja, joissa raskautta ja uutta perheenjäsentä käsitellään perhesuhteiden kautta:
Sanna Pelliccioni: Onni-pojasta tulee isoveli
Giles Andreae ja Vanessa Cabban: Äidin vatsassa on talo
Brigitte Weninger ja Eve Tharlet: Pasi saa pikkusiskon
Sibylle ja Jürgen Rieckhoff: Ellasta tulee isosisko
Liane Schneider ja Eva Wenzel-Bürger: Laurasta tulee isosisko
Kuvakirjoja lasten seksuaalikasvatuksesta:
Janosch: Äiti, mistä lapset tulevat?
Katerina Janouch ja Mervi Lindman: Mistä on pienet vauvat tehty?
Dan Höjer ja Boel Werner: Tervetuloa meille, vauva!
Vauva tulee valtakuntaan (kirja avuksi vanhemmille, jotka haluavat keskustella lastensa kanssa vauvan syntymään liittyvistä asioista)
Annika Sandelin ja Linda Bondestam: Retkuliina...
Ilmiötä on tutkittu ja selitystä on yritetty löytää äänen säteilyn mekaniikasta ja ääniaaltojen käyttäytymisestä. Uudessa tutkimuksessa on löydetty selitys, joka liittyisikin ihmisen kuuloon eli ihminen kuulee huonommin vastatuulessa. Alla olevassa artikkelissa on käsitelty tuota sekä myös aiempia selityksiä:Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta | Aalto-yliopisto
Viimeisessä Me Naiset -lehdessä (nro 22) on juttu ruotsalaisesta jännityskirjailijasta Åsa Larssonista. Larsson mainitsee, että tällä hetkellä hänen suosikkikirjailijansa on Malin Persson Giolito. Olisikohan kyse hänestä?
Malin Persson Giolito on julkaissut kolme romaania ("Dubbla slag", 2008, "Bara ett barn", 2010 ja "Bortom allt rimligt tvivel", 2012), joista toistaiseksi on suomennettu vain ensimmäinen. Suomennoksen nimi on "Molemmille poskille" (suom. Outi Menna, Schildt, 2009).
Lähteet:
Me Naiset, 22/2012
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asiakastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Voit rekisteröityä ennakkoon alla olevasta linkistä aukeavalla kaavakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä 1: A-K) mukaan killinki eli Ruotsin vallan ajan rahayksikkö on vanhassa suomen kielessä ollut muodossa skillinki. Sanan merkitys on ollut myös 1/48 taalaria, kolikko ja lantti. Samaa kantaa ovat varhaisruotsin skilling, muinaisruotsin skillinger, muinaisnorjan skillinger, keskialasaksan schilli(n)c ja norjanlapin skillig.
Lienee ja sen runokielinen muoto lie ovat olla-verbin muotoja, sen potentiaali. Sitä käytetään silloin, kun vastaavassa varmaksi asian esittävässä tapaluokassa olisi olla-verbi.
Liitteen -kin kielteinen pari on -kaan/-kään. Korrektia olisi sanoa "sun piilos missä lie(nee)kin" tai "sun piilos missä lie(nee)kään". Hermeksen sanat kynäillyt Hector lienee turvautunut runoilijan vapauteen ja uhrannut tiukan oikeakielisyyden loppusoinnun vuoksi (vieköön – lieköön).
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia - Kielikello
Liitteet -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan (kielitoimistonohjepankki.fi)
Palveluskelpoisuusluokan A II 70a merkitys oli jatkosodan aikana seuraava:
70a. Mahalaukun happoisuuden vaihtelut, mahalaukun toiminnalliset häiriöt, mahakatarri (Anomalia secretionis ventriculi, gastrodyspepsia, gastritis chronica). Lievät gastritistapaukset, yleistila hyvä kenttäoloissa.
A II -luokkaan määrättiin tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Nuotteja löytyy kappaleen alkuperäisellä nimellä "Once upon a December". Kappale on musikaalista "Anastasia". Sen on säveltänyt Stephen Flaherty. Esimerkiksi nuoteissa Flaherty, Stephen: "Anastasia" (Warner Bros., 1997) ja Flaherty, Stephen: "Anastasia : the new Broadway musical : vocal selections" (Hal Leonard, [2017]) on melodianuotinnos ja nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja laulun englanninkieliset sanat. Nuottien saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotteja löytyy myös verkosta. Osa verkosta löytyvistä nuoteista on maksullisia.
Nimenomaan Mikkelin Kurki-sukuun liittyvää tietoa ei löytynyt, mutta Kurki-suvun historiasta löytyy kirjoitus ainakin Historiallisen arkiston numerosta 1 (1866) sekä Suomen sukututkimusseuran vuosikirjasta 44. Viimeksi mainitussa on Tapio Vähäkankaan kirjoitus "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset" ja lopussa runsas kirjallisuus- ja lähdeluettelo aiheesta. Näistä ehkä pääsisi alkuun, elleivät ne ole jo ennestään tuttuja. Mainitut kirjat löytyvät varmasti ainakin kaikista maakuntakirjastoista.
Valitettavasti tähän meillä ei ole antaa vastausta. Yhdistyneissä kansakunnissa toimii osasto: Department of Economic and Social Affairs Population Dynamics. Ehkä heillä olisi käsitys asiasta, tässä yhteystiedot https://population.un.org/wpp/ContactUs
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
