Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,...
Vuonna 2009 Ylen Radioteatteri esitti 26-osaisen sarjan, jossa Eeva-Maija Haukinen luki Mrs Alec Tweedien matkakirjaa "Matkalla Suomessa 1896". Kirjan julkaisi suomeksi Otava vuonna 1989. Kyse lienee tästä kirjasta.
Lähteet:
http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/kanavat/YLE%20Radio%20Suomi/2009/3/1
https://finna.fi
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan laatiman Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet -listan mukaan Hierophis viridiflavus on suomeksi piiskakäärme.
http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset...
Lapuan liemi on lihakeitto, jossa on mukana myös vehnäjauhoklimppejä ja rusinoita. Lapuan liemen ohje löytyy ainakin seuraavista kirjoista:Suomen pitäjäruoat (1986). Kirjassa esitellään yli 450 kunnan ja kaupungin perinneruoat. Se sisältää yli 550 ruokalajin ohjeet. Suomen pitäjäruoat Svenska Österbotten, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi (1986). Suomen pitäjäruoat -kirjasta tehty aluekohtainen vihkonen.Suomen pitäjäruoat Svenska-Österbotten, Etelä-Pohjanmaa (1986). Suomen pitäjäruoat -kirjasta tehty aluekohtainen vihkonen.Wanahat pohojalaaset reseptit (2015). Ruoka on tässä kirjassa nimellä Lapuan liämi.Wikipedia kertoo, että Suomessa toteutettiin vuosina 1984–1988 suuri pitäjäruokaprojekti, jossa...
Unto Tupalan teoksessa Kun Lahti rakennettiin (1995) s.204-208 käsitellään korttelin XIII tontin 57 eli Aleksanterinkatu 13:n ja Mariankatu 21:n historiaa.
Sivulla 205 on osasuurennus v. 1908 kuvatusta postikortista, jossa näkyy v. 1908 valmistunut kolmikerroksinen kivitalo. Se ei ole aivan Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa, jossa on vuonna 1890 rakennettuja matalia puurakennuksia, mutta samalla tontilla siis kuitenkin.
Talo näkyy joissakin Lahden torin kuvissa ainakin Pertti Hammarin teoksessa Lahti : kylästä kaupungiksi, s.51,53 ja 57(2014), mutta vain osana katunäkymää.
Vuonna 1927-29 rakennettiin Mariankadun kulmaan asti koko tontin pituinen Fagerholmin liike- ja asuinrakennus, joka myös tunnettiin Fagerholmin talona,...
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut...
Hei,Kiitos kysymyksestäsi. Kyseessä lienee Kauhujuttu-sarja. Sitä ovat kirjoittaneet useat kirjailijatesimerkiksi Robert Westall, Carolyn Sloan, Joan Aiken ja Susan Price. Sarjasta löytyvätmm. Kummitusluostari, Uhka vedessä, Äänet, Painajaismies, Toivomushauta ja Luukoiranimiset teokset 1990-luvun alusta. Kyseiset kirjat ovat genreltään kauhua ja nuortenkirjallisuutta.Ja niitä löytyy vielä useimmista yleisistä kirjastoista.
Hei! Eri teosten ja kirjailijoiden koko maan kattavia lainaustilastoja kannattaa kysellä yksittäisten kirjastojen tai yksittäisten kirjastokimppojen sijaan Sanastolta eli kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestöltä. Sanasto muun muassa listaa vuosittain kirjastojen lainatuimmat teokset. Sanaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://sanasto.fi/ Lisäksi monet alueelliset Finna-verkkokirjastot julkaisevat omia listojaan vuoden suosituimmista teoksista -- esimerkiksi Piki-Finnan lainatuimmat tai Keski-Finnan varatuimmat teokset. Tällaista kautta voit rajata tilastot suoraan vaikkapa Pirkanmaalle (https://piki.finna.fi/Content/popular) tai esimerkiksi Keski-Suomeen. Edelleen, Suomen kaikkien...
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Runo on todellakin nimeltään Uhritie ja sen on kirjoittanut Vilho Rantanen. Koko runo kuuluu:
Uhrialttarille
sinut, rakas, vein.
Herran käskyn jälkeen
tämän kaiken tein.
Olit rakas mulle,
Herra tietää sen.
Alttarille laskin
sinut itkien.
Sopertelin siinä:
”Tyydyn kaikkehen,
ota kallein, ota
onni maallinen,
jos se vahingoksi
sielulleni lie,
jos se luotas minut
maailman teille vie.”
Runo löytyi Vilho Rantasen teoksesta Runot vuodelta 1972.
Louisa May Alcottin Little women -teos (1868) ilmestyi vuonna 1916 Tyyni Tuulion suomennoksena nimellä Pikku naisia. Se sai jatkoa teoksella Good wives (1869), Annikki Haahdin suomentamana nimellä Viimevuotiset ystävämme (1921). Teos on ilmestynyt suomeksi myös nimellä Pikku naisia 2 (suom. Sari Karhulahti, 2005). Jatkoa Pikku naisia -kirjoille voi lukea teoksista Little men eli Pikku miehiä (1871, suom. Ville Hynynen, 1918) ja Jo's boys and how they turned out (1886) eli Plumfieldin pojat ja mitä heistä tuli (suom. Elma Voipio, 1919). Sarjaan kuuluu siis neljä teosta.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain,2019)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa...
Oulun kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet ovat kiinni 31.12.2011 – 8.1.2012 Uuden Oulun ja OUTI-kirjastojärjestelmien yhdistämisen vuoksi. Pääkirjaston lehtisali palvelee normaalein aukioloin. Hankintaosaston mukaan Uuden Oulun hankintoja ei keskitetä ensi vuoden alusta. Vuonna 2012 tulee käyttöön aluekirjastomalli, mutta sekin vie aikaa, joten vuoden 2012 alusta hankinta toimii kuten ennenkin eli esim. Haukipudas tilaa itse kirjansa. Lähetin Oulun hankintaostolle tiedon kirjasta. Se ilman muuta tilataan. Esittely lienee Oulussa tarpeeton.
Rooman hallitsijoista voisi kyseeseen tulla vuosina 535-509 eaa. vallassa ollut Lucius Tarquinius, joka sai tekojensa vuoksi lisänimen Superbus, Röyhkeä.
Tarquinius oli yrittänyt valloittaa rynnäköllä läheistä Gabiin kaupunkia, mutta joutui vetäytymään sen muureilta ja menetti mahdollisuutensa kaupungin piirittämiseen. Lopulta hän kävi Gabiin kimppuun viekkauden ja petoksen avulla: yksi Tarquiniuksen pojista, Sextus, pakeni Gabiihin, niin kuin he olivat keskenään sopineet, ja siellä valitti joutuneensa kärsimään isänsä sietämättömästä julmuudesta. Gabiilaiset ottivat hänet ystävällisesti suojiinsa ja uskoivat, että Sextuksen avulla sota saataisiin pian siirtymään Gabiin porteilta Rooman muureille.
Pian Sextus Tarquinius oli Gabiissa yhtä...
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin...
Vuosina 1941-1943 lyötiin kuparista 5- ja 10-pennisiä ja vuosina 1943-1945 raudasta 10-pennisiä, joissa oli reikä keskellä. On arveltu, että reikä on tehty rahaan metallin säästämiseksi, mutta ilmeisesti ensisijainen syy on ollut keino erottaa nämä rahat saman kokoisista 25- ja 50-pennisistä. Reiällisiä rahoja on käytetty 1900-luvun alkupuolella useissa Euroopan maissa. Jo muinoin, yli 2000 vuotta sitten, Kiinassa oli reiällisiä rahoja. Tällöin rei'ittäminen liittyi kuitenkin perinteeseen, joka liittyi rahojen kuljettamiseen nauhaan pujotettuna. (Lähde: Talvi, Suomen rahat, 1993, s. 90)
Lähteiden mukaan vuoden 1915 kolikoita ei kuitenkaan ole rei'itetty. Kuvia kolikoista vaikkapa tältä kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/markat/10p...
Kyseessä voisi olla Brittiläinen Hammer Films –firman tuottaman Journey to the Unknown –sarjan osa. Sarjan useita episodeja muokattiion televisiolle kaksiosaiseksi tv-elokuviksi. Episodin nimi oli ’Matatakin is coming’, suomenkielisestä nimestä ei valitettavasti ole tietoa. June (Vera Miles) huomaa olevansa on loukossa yön yli kirjastossa. Matakitas-demoni on siirtänyt kirjaston ajassa 1920-luvulle. Pyskopaatti on murhannut nuoria naisia 1920-luvulla, demoni tarvii vielä yhden uhrin. Kalenterin päivä on sama kuin 1920-luvun viimeisen murhan päivä.
Matakitas Is Coming = Journey to the Unknown (Part 9)
Ohjaus: Michael Lindsay-Hogg
Näyttelijät : Vera Miles; Gay Hamilton; Leon Lissek; Lyn Pinkney; Dermot Walsh; John Junkin; Donald Eccles;...
