Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset käyttämään PressReader-palvelua vaikka kotoasi käsin. PressReader tarjoaa luettavaksi ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä. Linkin PressReaderiin löydät Helmet-sivustolla olevan E-kirjasto -otsikon alta. Kun kirjaudut palveluun, valitse ensin Library or group ja sen jälkeen Helmet. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Pääset lukemaan lehtiä missä tahansa.
Nyt voit halutessasi tehdä itsellesi myös oman käyttäjätilin.
PressReader Helmet-sivulla. https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250189)
Aivan kaikkia ehtoja vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Lähelle pääsisi yhdysvaltalainen Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) vuodelta 1972. Siinä on talvikohtauksia, synkkyyttä ja intiaanien hautausmaa. Se on myös esitetty televisiossa vuonna 1984. Toisaalta elokuva nähtiin elokuvateatterissa jo tuoreeltaan ja sen pääosaa esittää Robert Redford.Lähteet:Silmä silmästä (1972) - IMDbJeremiah Johnson (film) - WikipediaJeremiah Johnson | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Katuun maalattuja mattoja on varsinkin ulkomailla. Suomessa katuun ei voi maalata pysyviä kuvioita ilman kaupungin tai kunnan lupaa. Tiehen maalatut kuviot voivat olla myös tieliikennelain vastaisia, kuten esim. Turun sateenkaari suojatie. Linkki Päivälehti 10.6.2021
Poispestäviä maalauksia, piirroksia tai sirotelmia saa yleensä tehdä. (Kannatta kysyä lupa niihinkin ainakin taloyhtiöltä)
Maailmalla tavallisimpia ja ainakin vanhimpia katukoristelman muotoja ovat sirotelmat. Sirotella voi kukkia, hiekkaa, väriaineita tai värjättyä sahanpurua. Linkki Sawdust carpet.
Hakusanalla Mandala, löytyy myös erilaisia, usein uskonnollisia, kuvioita. Linkki wikipedia Mandala
Googlen kuvahaulla "Painted carpets on the street" löytyy melkoinen...
Presidentinvaaleissa voi äänestää ennakkoon monissa Helmet-alueen kirjastoissa ennakkoäänestysaikana 17.-23.1.2024. Helmet-sivuilta löytyy tämä tiedote, johon on listattu kaikki ennakkoäänestyspaikkana toimivat Helmet-kirjastot. Sivulla on myös linkki Vaalit.fi -sivun luetteloon kaikista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista.
Helmet: Äänestä ennakkoon kirjastossa
Halilan Yhdistysoikeus-teoksessa tarkastellaan myös vuonna 2010 toteutunutta yhdistyslain osittaisuudistusta tilintarkastuksen korvaavasta toiminnantarkastuksesta:Halila Heikki ja Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus (s. 582-593, 2024) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4368590?sid=5177188214Oheisessa kattavassa teoksessa selostetaan myös yhdistyksen toiminnantarkastukseen liittyviä kysymyksiä.Yhdistys ja säätiö : oikeudelliset kysymykset, tilinpäätös, verotus ja hallinto (3. uud. laitos 2022) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219537?sid=5177167337Ohessa vielä verkossa oleva yhdistyksen toiminnantarkastajalle tehty opas. Yhdistyksen toiminnantarkastajana toimii useimmiten maallikko, jolla ei ole selkeää kuvaa yhdistyksen toiminnasta...
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämällä Maailma-info sivulla on joitakin linkkejä. Internet-osoite on: http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm . Eilen julkistetun linkkikirjaston (http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/) kautta löytyvät taas osoitteet http://www.mapquest.com/, http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html ja http://geography.miningco.com/library/maps/blindex.htm .
Sadun nimi on Ruumiinosat, ja se löytyy kirjasta Aisopoksen sadut (ilmestynyt v. 1976).
Kädet, jalat ja hampaat päättävät lopettaa vatsan palvelemisen, koska pitävät itseänsä tärkeämpinä. Sadun opetus on, että kukaan ei tule toimeen omin voimin - yhteistyötä on tehtävä.
Tieto löytyy Kirjasammosta hakusanoilla "ruumiinosat" ja "sadut".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Mount Rushmore - monumentista käytetään suomeksi nimitystä "kallioveistos" ja englanniksi "mountain carving".
Näitä termejä käytetään tietosanakirjoissa sekä englanninkielisillä verkkosivuilla.
J.K. Rowlingin kirjaa Harry Potter and the philosopher's stone on Turun kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=… .
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi....
Helmet-kirjastot eivät tarjoa pääsyä ulkomaisiin tieteellisten julkaisujen kokotekstitietokantoihin. Tällä hetkellä Helsingin kirjastojen koneilla voi käyttää Elektra-tietokantaa, jossa on kotimaisia tieteellisiä artikkeleita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Helsingin yliopiston kirjaston paikallisasiakkaana sinulla on oikeus käyttää kaikkia Helsingin yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kayta-kokoelmi…
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi
Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Helmet-kirjaston palveluna e-lehtipalvelu PressReader on maksuton asiakkaille, eikä pitempäänkään käytettynä muutu maksulliseksi. Alla tietoa e-lehtipalveluista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Vuonna 1862 voimaan tullut laki oli nimeltään Homestead Act. Ehtoina maan saamiselle olivat talon rakentaminen, yhtäjaksoinen asuminen ja viljely viiden vuoden ajan sekä pienen kirjaamismaksun suorittaminen.
Lähde:
Library of Congress: https://guides.loc.gov/homestead-act
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
