Tähtilampun alla -sarjan toisessa jaksossa (kohdassa 37:37–38:25) Kalle Heller (Esa-Matti Pölhö, nykyisin Long) lukee Barry Lopezin kirjaa Arktisia unelmia (W+G, 1987). Kuultava katkelma on koostettu luvun 'Vaellus' tekstistä sivuilta 220–221.
"Aika arktiksella yhdistyy hiljaisuuteen ja sitten haihtuu. Valon lailla aika on kuin ohi kulkeva eläin. Aika liitää tundran yllä piekanan tavoin tai sortuu täysin kuin sydänkohtauksen satuttama lintu jättäen jälkeensä hiljaisuuden, jota me sanomme kuolemaksi."
"Arktis on pitkä, katkeamaton ajan kaari. Hämärä viipyy. Jäälautat, karibut, myskihärät, kaikki ajautuvat jonnekin. Kun makaa selällään huikaisevan valoisalla tundralla, tuntee, että jääkausi olisi voinut päättyä vain hetki sitten."
Kirjassa...
Kymenlaakson kirjastojen aineistotietokannassa
www.kouvola.fi/kirjasto/kyyti on noin 80 viittausta
vampyyrikirjoihin. Näistä viitteistä noin 60
viitettä Kouvolan kirjaston vampyyrikirjoihin, mukana ovat sekä aikuisten- että lastenkirjat, fiktiivisten teosten ohella myös tietokirjallisuutta kuten
rajatietoon luettavia teoksia.Viittauksia aikuisten
osaston vampyyrikirjoihin on noin 30 kpl
Heta Rytilän kokoamasta Kirjastopalvelu Oy:n
kustantamasta 20-sivuisessa Vampyyrikirjaluettelossa /
Vambyrbibliografissa on lueteltu vuoteen 1993 mennessä ilmestyineitä kirjoja.
Tietoa vampyyrikirjoista ja -elokuvista ja
liitteenä luettelot kauhusarjakuvista ja vampyyrielokuvista on Harto Hännisen ja
Marko Latvasen kirjassa VERIKEKKERIT. KAUHUN...
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
Kuikkapari on uskollinen pesimäpaikalleen. Se pysyy mielellään samalla järvellä ja omalla lahdelmallaan vuodesta toiseen eli kuikat tulevat reviirilleen takaisin, jos ne vain ovat hengissä ja paluu on mahdollista. Tämä on todistettu lintujen kaulakuvioiden perusteella: vaikka kaikki kuikat näyttävät nopeasti katsottuna samanlaisilta, niiden kaulakuvioissa on eroja.Lähde: Juha Laaksonen, Tarkka haukka ja muita lintuja
Tieto lukupiireistä taitaa olla hieman hajallaan. Parhaiten lukupiireistä löytää tietoa oman paikkakunnan kirjaston sivuilta tai kaupungin tapahtumakalenterista. Löysin tällaisen kirjallisuuskalenterin: KIRJALLISUUSKALENTERI.FI – Kirjaihmisen lempipaikka, mutta sen lukupiirit ovat lähinnä Helsingin suunnalla paikan päällä. Rovaniemen osalta tiedän kertoa, että täällä kokoontuu Asemakirjaston tiloissa Jorma Eton tien lukupiiri kolmen viikon välein tiistai-iltaisin: Jorma Eton tien lukupiiriMyös Naisten Pankilla on oma lukupiirinsä: Naisten Pankin Rovaniemen lukupiiri kokoontuu - Naisten PankkiLapin yliopistolla kokoontuu Haaveileva lukupiiri omalla teemallaan, mutta en löytänyt tietoa muusta kuin tästä yhdestä kerrasta: Haaveileva...
Alja Rahmanova kirjoitti teoksensa Uusien ihmisten tehdas maanpaossa Itävallassa venäjäksi, josta hänen itävaltalainen miehensä käänsi sen saksaksi. Kirjan ensimmäinen ja ainoa suomennos on tuo Juho Tervosen suomennos vuodelta 1936.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandra_Rahmanova
Raamattu mainitsee monia armolahjoja. Tunnetuin opetus armolahjoista on 1. Korinttolaiskirjeen jakeissa 12–14.
Armolahjoilla tarkoitetaan ihmisen lahjaksi saamia hengen lahjoja, jotka kuvastavat hengellisen palvelun eri puolia.
Pyhän Hengen armolahjoja ovat: viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksi tekemisen lahja, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja arvostella henkiä, kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä.
Muita armolahjoista puhuvia raamatunkohtia ovat Roomalaiskirjeen 12. luku, Efesolaiskirjeen 4. luku sekä 1. Pietarin kirjeen 4. luku (jakeet 10-11).
Armolahjoilla ei tarkoiteta synnynnäisiä tai opittuja kykyjä, vaikka kristinuskon arjessa saatetaan mitä tahansa ihmisen myönteistä kykyä...
Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
Kyseessä voisi olla Judy Blumen Hetula (WSOY, 1981)."Kun pieni ja pullea Linda Fisher piti haukotuttavan tylsää esitelmää hetulavalaista, Caroline heitti Jillin pöydälle paperilapun, jossa luki: 'Hetula on sille hyvä nimi, aletaan sanoa sitä Hetulaksi.' Ja pian koko luokka tiesi Lindan uuden haukkumanimen. Lindassa oli jotain, joka houkutti kaikki viidesluokkalaiset kiusaamiseen, kokeilemaan miten pitkälle Linda kestäisi. Mutta Jill sen paremmin kuin kukaan muukaan ei osannut aavistaa, miten kaikki päättyisi."
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
Kirjasarjan Navis Fennica: Suomen merenkulun historian osassa3 (WSOY, 1994) kerrotaan hinaajalaivastojen synnystä Kemiin. Vuonna 1893 oululaiset Bergbomin ja Snellmanin kauppahuoneet perustivat Trävaru Ab Kemin, josta 1916 tuli Ab Kemi Oy. Yhtiöllä oli useita sahoja Perämeren rannikolla ja hinaajat saivat nimen Kemi ja perään järjestysnumeron. Valtion metsäteollisuuslaitoksista muodostettiin vuonna 1932 Veitsiluotio Oy. Tämänkin yhtiön hinaajille annettiin yhtiön nimi ja perään numero.
Hinaaja nimi Hector kuului Haukiputaan Martinniemen sahalle,muita nimiä olivat Erkki, Kelo, Nils, Pomo ja Pölli. Myöhemmin kaikki yhtiön hinaajat saivat nimen Martti. Saha siirtyi aikoinaan Raahe Oy:lle ja lopulta monien yhtiöliitosten jälkeen Rauma-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta...
Him-yhtyeen laulajan ja lauluntekijän Ville Valon seuraava konsertti Suomessa on Seinäjoella Provinssirockissa 17.6. Katsojia taitaa olla niin paljon, että tapaaminen voi olla mahdotonta. Ville Valon mesestä ei löytynyt tietoa.
Suomenkielistä tietoa hänestä löydät esim täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Valo
Rooman hallitsijoista voisi kyseeseen tulla vuosina 535-509 eaa. vallassa ollut Lucius Tarquinius, joka sai tekojensa vuoksi lisänimen Superbus, Röyhkeä.
Tarquinius oli yrittänyt valloittaa rynnäköllä läheistä Gabiin kaupunkia, mutta joutui vetäytymään sen muureilta ja menetti mahdollisuutensa kaupungin piirittämiseen. Lopulta hän kävi Gabiin kimppuun viekkauden ja petoksen avulla: yksi Tarquiniuksen pojista, Sextus, pakeni Gabiihin, niin kuin he olivat keskenään sopineet, ja siellä valitti joutuneensa kärsimään isänsä sietämättömästä julmuudesta. Gabiilaiset ottivat hänet ystävällisesti suojiinsa ja uskoivat, että Sextuksen avulla sota saataisiin pian siirtymään Gabiin porteilta Rooman muureille.
Pian Sextus Tarquinius oli Gabiissa yhtä...
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Estehiihto -termiä ei oikein tunnuta käytettävän enää. Helge Nygrenin teoksessa Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla (1969, s. 33) kerrotaan työväen ensimmäisistä talviolympialaisista Schreiberhaussa Saksassa 31.1.-2.2.1925. Olosuhteista kerrotaan, että hiihtoradat olivat vaikeita, ne kiertelivät 700-1350 metriä merenpinnan yläpuolella. Suomalaiset hallitsivat hiihtoja. Nygren kertoo, että estehiihtoon vasta kisamaastossa tutustuneet Emil Elo ja Toivo Paavilainen ottivat tässä lajissa kaksoisvoiton. Laji oli ilmeisesti suomalaisille uusi, mutta muuta tästä lajista ei kerrota.
Voisiko kyseessä ollakin estehiihtoratsastus? Tässä ruotsinkielisessä filmissä kerrotaan...
Teos ”Lampaan ruokinta ja hoito” (2. uudistettu painos; Maaseutukeskusten liitto, 2000) kertoo (s. 78), että lampaiden kuohitseminen on lähes täysin loppunut vuoden 1996 jälkeen. Silloin astui voimaan laki, joka kielsi lampaiden kuohitsemisen kumirenkailla. Sitä ennenkin kirjan mukaan kuohitseminen oli melko harvinaista.
Lampaankasvattajan käsikirja (ProAgria maaseutukeskusten liitto, 2007) kertoo, että Suomessa tuotetusta lampaanlihasta suurin osa on karitsanlihaa. Ne eivät siten ehdi olla sukukypsinä valtavan pitkää aikaa, jolloin kuohinta ei liene taloudellisesti järkevää. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396 löytyvän eläinsuojeluasetuksen mukaan alle kuusikuukautta vanhan lampaan saa kuohia Burdizzon-...
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Kysymyksiä lähetetään palveluun nykyään jopa tuplasti enemmän. Uusia vastauksia lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa esimerkiksi vuonna 2010 3266, vuonna 2015 2754 ja vuonna 2022 6299. Tilastot löytyvät palvelun vuosikertomuksista sivuston Info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
