Kaikkia Facebook-julkaisuja ja vastaavia muita ympäristöjä koskevat samat tekijänoikeusmääräykset kuin muutenkin. Myös suljetut ryhmät ovat julkista toimintaa. Artikkelit nauttivat suojaa 70 vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen, samoin kaikki piirrokset ja maalaukset.
Valokuvilla on erityinen asema laissa. Kaikki valokuvat nauttivat suojaa, joka kestää 50 vuotta valokuvan ottamisesta, myös kenen tahansa nappaama maisemakuva, Sen lisäksi valokuva, jota pidetään taiteellisesti omaperäisenä teoksena, saa normaalin 70 vuoden suojan ottajansa kuolemasta, Tästä syystä valokuvien tekijänoikeudellisen suojan pituus on joskus tulkinnanvarainen. Yleensä kuitenkin lähdetään siitä, että jos kuvaaja on sitä mieltä, että hänen teoksensa on...
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
RITVA-tietokannan mukaan kymmenosainen Tahdissa mars! on esitetty vuonna 1998 Ylellä. Ohjelma on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Tiedot katselu- ja kuuntelupisteistä avautuvat alla olevasta linkistä.Lähde: RITVA-tietokanta: Tahdissa mars! https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22tahdissa+mars%22Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet".
Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:
83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva"
83b "Lihasreumatismi"
83c "Luutuva lihas"
83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä
83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".
Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Ohjauskelkkailun kansainvälinen lajiliitto International Luge Federation listaa sivuillaan 511 aktiivista kilpailevaa ohjaskelkkailijaa. Mukana luvussa ovat sekä yksilö- että parikelkkailijat ja sekä keino- että luonnonjääradoilla laskevat. Olympialaisissa lasketaan vain keinoradalla. Ensimmäisen kerran ohjaskelkkailu oli mukana Innsbruckin talviolymialaisissa vuonna 1964.
(http://www.fil-luge.org/index.php?id=394&L=&spname=&snation=&vergleich=…)
Liiton yhteystiedot: http://www.fil-luge.org/index.php?id=377
Wikipedian artikkeli ohjaskelkkailusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjaskelkkailu
Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
Ilmeisesti ratkaiseva tekijä on aineen elektronikehien sopiva rakenne. Tiede-lehdessä (2/2010, ss. 14-15) asia on selitetty näin:
"--- NdFeB-magneetti on neomagneetti, moderni kestomagneetti, joka on valmistettu neodyymin, raudan ja boorin seoksesta. --- Uutta neomagneeteissa on suuri "energisyys", jota insinörit kuvaavat energiatulolla. NdFeB-magneetin enrgiatulo on yli neljäsataa kilojoulea kuutiometriä kohti, kun 1940-luvulla keksityt AlNiCo-magneetit jäävat paljon alle sadan kilojoulen. Suuri energiatulo pienentää magneetin kokoa ja keventää painoa.
Neodyymi kuuluu lantanoidien alkuaineryhmään, jolla on magneettiselta kannalta sopivasti miehitetyt elektronikehät. Sen vuoksi neodyymi ja eräät muutkin lantanoidit, kuten samarium,...
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
Länsi oli otollista aluetta rikollisille: siellä oli piilopaikkoja ja "työskentelymahdollisuuksia" - ja laki oli kaukana idässä. Onnenonkijat olivat jo ensimmäisten yrittäjien mukana menneet kaivamaan kultaa. Kun kultakenttien kulta alkoi olla lujemmassa, postirosvous ja kaikenlainen ryöväys alkoivat kehittyä. Pian huomattiin, että kulta juoksee neljällä jalalla karjamailla, joilla miljoonaomaisuudet olivat vapaasti taitavan miehen otettavissa. Ehkä tämä taitava mies aloitti uransa merkitsemällä polttomerkillään joitakin eksyneitä vasikkaraukkoja, mutta pian hänen lihantarpeensa kasvoi ja hänestä tuli pelätty ja halveksittu karjavaras.
Villin lännen karjavarkaat menettelivät saaliinsa kanssa täsmälleen samoin kuin ne, joilta lehmät oli...
Tässä kaksi ehdotusta, jotka molemmat soveltuvat myös aikuis- ja itseopiskeluun. Kumpikin sarja löytyy Vaara-kirjastoista:
http://vaarakirjastot.fi/
- In piazza / Marchesani, Davide: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi harjoituskirjat ja cd:t.
- Bella vista: italiaa aikuisille ja lukioon / Imperato, Ciro; Kuusela, Katri; Meurman, Sari: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi cd:t.
Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
On järkevää suhtautua kriittisesti kaikkeen, mitä vapailla foorumeilla kirjoitetaan ja vastataan. Sehän on molemmin puolin vapaaehtoista viestintää, jossa kukaan ei voi antaa mitään lupauksia faktoista tai edes pyrkimisestä niihin.
Uskoisin, että kysymys on psykologisesta nojautumisesta joukkovoimaan. Aivan samalla lailla kuin missä tahansa porukassa saatetaan heittää kysymys ilmaan ja toivoa, että joku tietää asiasta enemmän kuin itse. Usein se toimiikin, jos porukan ihmisillä on erilainen kokemustausta ja tietämys.
Mutta sekin on ymmärrettävä, että on kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastausta tai sen saaminen edellyttäisi valtavan määrän työtä. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee tällaisia kysymyksiä varsin usein. Vielä...
Hei,
sisällissodan lääkintähuollosta, sairaaloista ja sairaanhoitajista kertovia kirjoja:
- Eeva Tammen teos Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918
- Ritva Virtasen väitöskirja Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla
Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla = Nurses in Finland's wartime medical service tasks in the 20th century / Ritva Virtanen. - Helka (helsinki.fi)
- Kai Ala-Hälvälä: Vankina valkoisten: Oulun vankileiri 1918
Vankina valkoisten : Oulun vankileiri 1918 (helsinki.fi)
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
Yle.fi artikkelissa 17.11.2014 elintarvikekemian dosentti Velimatti Ollilainen kertoo, että oikea termi menetelmälle on Pakkaskuivattu. Menetelmässä tuote ensin jäädytetään ja sitten se viedään hyvin alhaiseen ilmanpaineeseen, jolloin vesi haihtuu suoraan kiinteästä aineesta höyryksi. "Se ei siis mene nestevaiheen kautta lainkaan. Näin tuotteen rakenne säilyy, sen väri säilyy, sen ravintoarvo säilyy ja se myös vettyy sen jälkeen, kun se halutaan ottaa uudelleen käyttöön, hyvin nopeasti." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/15/mita-tarkoittaa-pakastekuivattu
Martat ohjeistavat erilaisia kotikuivauskonsteja sivuillaan: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/kuivaaminen/
Kaikki nykymusiikki, bändit ja nykymuoti kelpaavat esitelmäsi aineistoon, koska aiheena 2000-luku. Lähikirjastoosi tulevista musiikki- ja muotilehdistä saat varmaankin parhaiten materiaalia esitelmääsi.
Ilmoitit asuinpaikaksesi Mäntsälän, joten katselin Mäntsälän kirjaston sivuilta hiukan tietoja,
http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/palvelut.htm . Lehdistä on lista Internet-sivuilla, http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/lehdet1.htm . Siinä näkyvät mm. Moda ja Anna-lehti, joista saattaisit löytää materiaalia. Lisäksi kirjastostasi löytyy Trendi, jossa näyttäisi maaliskuusssa ilmestyneen muotinumero. Musiikkilehtiä on useita, joista voisit valikoida itseäsi kiinnostavat bändit (Rumba, Rytmi, Soundi, Sue).
Sinun kannattaisi katsella...
