Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Saako nykyisin Formula 1:ssä varikkokäynnin aikana vaihtaa renkaat. 1490 MTV 3:n Formulalle omistetuilla sivuilla on ns. Formulafakta, jossa on tieto, että renkaidenvaihto olisi kielletty tälle kaudelle ja kysely siitä mitä mieltä harrastajat ovat asiasta. http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/formulafakta.shtml?173691 Kannattaa siis käydä tutkimassa ao. sivua tarkemmin. Ja sinne voi lähettää lisäkysymyksiä aiheesta. Mikäli teitä kiinnostavat tarkemmin Formuloiden säännöt niin kilpailujen virallisilta sivuilta http://www.formula1.com/insight/rulesandregs/13/511.html löytyvät FIA:n säännöt. Kansainvälisen autoliiton sivuilla on pdf-tiedoistoina myös lisää sääntöjä. http://www.fia.com/sport/Regulations/f1regs.html Muita kysymys ja vastauspalveluja löytyy mm. sivulta About.com http://autoracing.about.com/
Perustuuko Anna Kortelaisen Stadin väkeä kirja faktoihin? Onko Kammio niminen sairaala ollut olemassa? Kiitos! 79 Anna Kortelaisen kirja on tietokirjaksi luokiteltu, joten oletettavasti kirjassa esitetyt asiat perustuvat tutkimukseen ja faktoihin. Ja kyllä, Kammion sairaala on ollut olemassa. Helsingin kaupungin sivuilla on Pirkko Madetojan kirjoittama artikkeli Mielisairaan hoidon historiaa Helsingissä, jossa kerrotaan näin: "1900-luvun alussa Helsingissä toimi myös yksityisiä psykiatrista hoitoa tarjoavia laitoksia. Tunnetuin oli lääkärinleski Sofie Louise Lybeckin perustama hermo- ja mielitautisten sairaskoti, joka sijaitsi 1888–1904 Töölössä Kammion alueella. Kammiossa hoidattivat ongelmiaan mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Mika Waltari. Kammion sairaalasta tuli Hesperian sairaalan osasto 1950-luvulla ja 1962 sen toiminta loppui."Kammion...
Vuonna 1951 Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaston osoite oli Huopalahdenkatu 4 Helsinki. Mikä on nykyinen osoite ja ko. sairaalan nykyinen nimi? Missä… 1718 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot : Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki PL 220, 00029 HUS Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30) Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00 Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Olen yrittänyt googlata, mutten löydä vastausta. Työkaverini kertoi lukeneensa/katsoneensa ohjelman, joka väittää Neuvostoliitolla olleen toisen maailmansodan… 939 Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä. Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm....
1980 - 90 luvulla telkkarista tuli animaatio/ -sarja nimeltään Oopperapiloja 141 Voisiko kyseessä olla saksaksi nimillä Komische Oper ja Opera Presto tunnettu sarja? Suomeksi en löytänyt sarjasta mitään tietoa, mutta saksaksi siihen löytyi muutamia viittauksia. Näiden perusteella kyseessä on Curt Lindan tekemä/tuottama 13-jaksoinen sarja, jossa noin kymmenminuuttisissa jaksoissa parodioitaan klassikko-oopperoita. Ainoa löytämäni huonolaatuinen kuva oli fernsehserien.de-sivustolla https://www.fernsehserien.de/komische-oper Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sarjan? Lähteet: Die Welt -lehden muistokirjoitus Curt Lindasta https://www.welt.de/welt_print/article860591/Unbestechlicher-im-Zeichentrickstudio-Curt-Linda-tot.htmlKomische Oper -sivu Wikipediassa https://de.wikipedia.org/wiki/Komische_Oper...
Kenen laulu on "Koulu punainen" ja mistä siihen löytyy nuotit? Joku säkeistö menee näin: "Koulu punainen, kätkee sisään sydämen. Koulu punainen tuntee… 55 Hei,Kyseessä on Maria Portaankorvan (säv.&san.) kappale "Koulu keltainen". Löytyy nuotti & cd julkaisu Nelisointu : 14 uutta lastenlaulua (julk. Teuvo Pakkalan Musiikkiluokat, 2014.) Sanat löytyvät myös Teuvo Pekkalan koulun nettisivuilta: https://www.ouka.fi/teuvo-pakkalan-koulu/koulumme.Nuottia näyttäisi löytyvän lähinnä Vapaakappalekirjastoista. Toki voit olla yhteydessä myös laulun tekijään. 
Hotelli Sputnik oli Leningradissa vuonna 1974. Majoituimme siellä. Mikä oli hotelli Sputnikin osoite? Mitä tontilla on nykyisin? 288 Hotelli Sputnik valmistui silloiseen Leningradiin vuosina 1967—1968. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D1%83%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%B… Sijainti on Pietarissa osoitteessa Проспект Тореза, 36 (Torez prospekt 36) https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D1%80%D0%BE%D1%81%D0%BF%D0%B5%D0%B… https://www-citywalls-ru.translate.goog/house5290.html?_x_tr_sl=ru&_x_t… Rakennuksen tiloja ja huoneita on remontoitu ja se on edelleen hotelli Sputnik. https://fi.hotels.com/ho376542/hotel-sputnik-pietari-venaja/  
Merinovillaa saadaan tietyn rotuisista lampaista, hyödynnetäänkö niitten liha myös vai meneekö se hukkaan? 372 Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu. Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa. Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa...
Yhdessä ohjeessa lukee 2 large can of chicken broth. Kuinka paljon on 2 suurta purkillista kanalientä on? 1140 Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa. Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa. Esimerkkiresepti: http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Osaatteko sanoa, mistä Nietzschen teoksesta on peräisin seuraava lainaus: "Oi kuka meille kertookaan huumausaineiden koko historian! - se on melkein … 214 Lause sisältyy teokseen Die fröhliche Wissenschaft. Suomeksi se on käännetty nimellä Iloinen tiede. https://books.google.fi/books?id=Vf8KETLiKXMC&pg=PA87&lpg=PA87&dq=Nietz… https://fi.wikipedia.org/wiki/Iloinen_tiede
Mistä Espoon kirjastosta löydän järjestölehden: Viisas Raha? 190 Viisas raha (https://viisasraha.fi/) on Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenlehti. Lehteä ei valitettavasti tule Espoon kaupunginkirjastoon - kuten ei monien muidenkaan yhdistysten jäsenlehtiä - eikä lehti ole luettavissa myöskään kirjaston e-lehtipalvelujen kautta. Lehden mediatietojen mukaan lehti pitäisi olla luettavissa korkeakoulujen kirjastoissa myös pääkaupunkiseudulla.  Hankintaehdotuksia ja myös lehtitilausehdotuksia voi tehdä Helmet-kirjaston hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kymmenisen vuotta sitten tässä palvelussa vastattiin kysymykseen, jonka esittäjä kertoi tekevänsä gradua siitä, miten saamelaisia esitetään suomalaisissa… 132 Etsimäsi pro gradu voisi olla jompikumpi näistä:Korva, Minna-Maarit 2012. Romanit ja saamelaiset yläkoulun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa. Osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206041152.Joki, Anniina 2014. Oulun koulun kohinaa kohtaa oppikirjat - koululehti Lappi- ja saamelaiskuvan rakentajana. Osoitteessa  https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406101251.Muitakin graduja aiheesta toki on. Joni Pelkosen gradu samoista aihepiireistä on ilmestynyt vuonna 2022:Pelkonen, Joni 2022. "He tapasivat täällä lappalaisia, jotka kuitenkin väistyivät ajettiin heidän tieltään kauemmas pohjoiseen.”: Suomalaisten oppikirjojen saamelaiskuvan muutos ja sen syyt 1920-luvulta nykypäivään”.  Osoitteessa https...
Yritän muistaa yhtä fantasiakirjaa. Se sijoittuu Britaniaan ja leikittelee eri aikakausilla. Siinä on metsä, jossa aika vääristyy ja jossa elää eri aikoina… 539 Kyseessä lienee Robert Holdstockin Alkumetsä ja sen itsenäiset jatko-osat Metsän henget, Holvi metsään, Merlinin metsä, tai, Magian näky ja Norsunluuportti, joihin näkee viitattavan myös Alkumetsän tarinoita -sarjana.
Lassi Nummen runossa sanotaan jotenkin näin; ...tämä yksinkertainen asia rakkaus... ... emme ole nuoria enää... ... älä vielä mene pois... ... linnun siipi… 929 Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin: Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni. Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni... Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä: Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää. ... Älä siis nouse, / älä aivan vielä. Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä. Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Mikä koru Monika Aspelundilla oli kaulassaan vuoden 1977 Euroviisuissa, kun hän esitti kappaleen Lapponia? 627 Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Kuka on sanoittanut Kai Hyttisen esittämän Tuulen tie kappaleen? 289 Werner Scharfenbergerin säveltämän laulun Immer mehr on suomeksi sanoittanut Juha Vainio. Suomeksi laulun nimi on siis Tuulen tie. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421140?sid=3914101193
Moikka, onko niin, että Rockwayn musiikkikursseja ei enää ole Helmet-palvelussa? Muistikuvani mukaan aikaisemmin oli...? Muissa, esim. lounaisen Suomen Vaski… 596 Rockway-palvelu poistui Helmet-kirjastoista 15.8.2024.Kuntien yhteinen E-kirjasto korvaa Ellibs-, Overdrive- ja ePress-palvelut | | helmet.fi (finna.fi)
Haluaisin oppia tekemään helppoja ja hyviä kala- ja kasvisruokia. En käy kauppahallissa ruokaostoksilla vaan pienen paikkakunnan X-marketissa, missä ei ole… 1646 Kirjastoissa on paljon kala- ja kasvisruokien keittokirjoja. Kannattaa käydä tutkimassa keittokirjahyllyjä. Alla on joitakin, joiden ohjeissa käytetään pääasiassa tavallisia, peruskaupoista saatavia aineksia: - Aurinkomaa : koko perheen kasviskeittokirja / Tuija Ruuska - Juuri kuten haluatte : juuresruokia / Roland Persson - Herne rokkaa : herneruokakirja / ruokaohjeet, teksti ja kuvat: Jere Nieminen - Papu, porkkana ja hillopulla : kasvisruokaa perheelle / Marianne Kiskola - Härkäpapua sarvista : herkullista kasvisruokaa läheltä / [Inna Somersalo ... et al.] - HERKUTELLAAN kalalla : yli 250 kala- ja äyriäisruokaohjetta / [päätoimittaja: Birgitta Rasmusson] - Rehellistä ruokaa : Heidin kanssa keittiössä / Heidi Hautala, Kaisa Leka, Janne...
Onko vielä mahdollista saada viisumi Kambodžaan saapuessa lentokentällä? Jos on niin voiko kuvat viisumia varten ottaa myös kentällä paikan päällä? 45 Suosittelen, että varmistat asian Kambotzan viranomaisilta. Kambotzalla ei ole Suomessa suurlähetystöä. Tiedustelut voi lähettää Lontoossa olevaan suurlähetystöön. Lähde ja lisätiedot Suomen ulkoministeriö :https://finlandabroad.fi/web/khm/suomalaisen-viisumi
Ovatko Suomessa vesialueet jonkun omistuksessa vastaavasti kuin maa-alueet maanomistuksessa? 124 Suomen pinta-alasta jokainen maa- ja vesineliömetri on jonkun tahon omistama. Vesialueiden omistusoikeus kuuluu joko valtiolle (yleiset vesialueet), osakaskunnille (yhteiset vesialueet) tai yksityisille kiinteistönomistajille. Lähde: https://www.vesialueomistajat.fi/