Kuivinta eläintä pitää etsiä pienimpien eläinten joukosta, sillä suuremmilla eläimillä on tyypillisesti vettä kehossaan 50-90 % hyönteiset mukaan lukien. Maksimissaan millin pituiset alkeelliset karhukaiset voivat epäsuotuisissa oloissa kuivata itsensä lepotilaan, jolloin niiden ruumiin vesipitoisuus on vain joitakin promilleja eli prosentin kymmenesosia. Se lienee alhaisin ruumiin vesipitoisuus eläinkunnassa.
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Kyseinen leima viittaa hyvin todennäköisesti III armeijakunnan alaiseen Kenttäpostikonttoriin numero 11, joka toimi koko talvisodan ajan Kirvun pitäjän Sairalassa Karjalan kannaksen länsiosassa, ja joka muutti rauhanteon jälkeen Sulkavalle. Kenttäpostikonttoreilla oli omat yksilölliset tunnuskirjaimet, ja kyseisellä kenttäpostikonttorilla oli tunnuksenaan juuri tuo kirjain "W".
Kyseinen leima ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan virallinen merkintätapa. Vaikka kenttäpostin leimauksissa pyrittiin lähtökohtaisesti yhdenmukaisuuteen, niin tosiasiassa leimoissa ja merkintätavoissa oli paljon myös ohjeista poikkeavaa kirjavuutta, kuten todennäköisesti myös tässä tapauksessa. Lähetyksiä saattoi liikkua myös ilman minkäänlaisia leimauksia....
Työhuoneen työvälineet, tietokoneet, printterit yms. kustannetaan valtion puolesta. Työhuoneiden sisustuksesta ei näyttäisi mediassa olleen keskustelua. Verkossa on katseltavissa muutamien kansanedustajien työhuoneiden esittelyvideoita. Pienehköt huoneet vaikuttavat melko pelkistetyiltä, tilaa sisustamiseen vakiohuonekalujen lisäksi ei juuri jää. Lähinnä hyllyille voi hankkia kirjallisuutta, koriste-esineitä ja seinille vaikkapa taulun.
https://www.facebook.com/konttajoonas/videos/nvk-behind-the-scenes-t%C3…
https://www.facebook.com/mikko.savola/videos/millainen-on-kansanedustaj…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talta-nayttaa-remontti-reiskan-vaat…
Kotikatu-sarjasta on tuotettu vain neljästä ensimmäisestä kaudesta dvd- tai vhs-tallenteet. Sitä myöhempiä jaksoja voi katso RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Katselu- ja kuuntelupisteilta ei voi kopioida aineistoa.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetEn pystynyt paikallistamaan, missä jaksossa Kertun koulun joulujuhla on. 3.11.2005 on esitetty jakso 349, jossa Kerttu aloittaa eskarin (esikoulu) Ebeneser-koulussa. Näin olleen joulujuhla lienee jossakin loppuvuoden 2005 jaksoista.Ritva-arkistotietokannassa on lyhyet kuvailut jaksoista.Kotikadun jaksot loppuvuonna 2005.
Etsimäsi on kirja on brittikirjailija Benedict Brownin Marius Quin -sarjan ensimmäinen osa Murder at Everham Hall. Sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa eikä sitä ole toistaiseksi suomennettu.
"Vaimoke, Jääkärin morsian ja Loviisa-Niskavuoren nuoriemäntä" ovat Suomi-Filmin tuotantoa. Suomi-filmi ei ole julkaissut elokuviaan DVD:llä.
Asiaa kannattaa kysyä Suomi-Filmistä.
Koska vuosi 2008 on Tauno Palon juhlavuosi, perjantaina 17.10. 2008 julkaistiin kolme Finnkinon kokoelmaa, joissa on seuraavat elokuvat: Helmikuun manifesti, Kaivopuiston kaunis Regina, Laulava sydän, Kunnioittaen, Eteenpäin elämään, Onni Pyörii, Avioliittoyhtiö, Laitakaupungin laulu, Professori Masa, SF-paraati, Kulkurin valssi, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ja Hilja - maitotyttö.
Lisäksi markkinoilta löytyy yli kymmenen muuta Palon elokuvaa.
http://www.dvdkotelo.com/
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://finna.fi
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon runoa "Les Djinns...
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Ensimmäiset Vantaan liikennevalot on rakennettu Tikkurilan Kielotien ja Asematien risteykseen vuonna 1973. Vuonna 1982 liikennevaloja on ollut jo 27 risteyksessä. Nyt aletaan lähestyä 160:n risteyksen määrää. Määrä lisääntyy noin viidellä vuodessa. Ratikka lisää tätä määrää ainakin 50:llä.
Lähde: Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Riikka Tuomi
Tarkalleen ottaen vuonna 1973 ei ollut vielä Vantaan kaupunkia, vaan vasta seuraavana vuonna 1974. Ennen tätä Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1972.
Sanoin "Me gustas cuando callas" alkaa 15. runo (Poema XV) Nerudan kokoelmassa Veinte poemes de amor y una canción desesperada (1924). Nerudan Valitut runot (Tammi, 1983) sisältää tämän kokoelman runot I, III, IV, VII, X, XII, XIII, XIV ja XX – XV ei ole mukana tässä, eikä se tullut vastaani muissakaan Neruda-suomennoksia sisältävissä kirjoissa.
Digitaalisen kirjallisuuden sivusto Nokturno.fi tarjoaa kuitenkin Veinte poemes... -kokoelman kokonaisuudessaan ilmaiseksi ladattavana PDF-tiedostona runoilija Jusu Annalan kääntämänä (Kaksikymmentä rakkausrunoa ja epätoivon laulu, 2008). Annalan tulkinnassa 15. runon alkusanat ovat "Tahdon sinun olevan vaiti".
20 rakkausrunoa ja epätoivon laulu – Nokturno.fi
Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Termokromaattisuudella tarkoitetaan lämpöherkkyyttä, aineen ominaisuutta vaihtaa väriä lämpötilan muutoksen seurauksena. Arkisia esimerkkejä termokromaattisuudesta ovat esimerkiksi väriä vaihtava sormus tai tuttipullon värin vaihtuminen, kun neste on lämpötilaltaan sopivaa juotavaksi. Lämpöherkkää materiaalia voidaan käyttää myös esim. indikaattorina lämpöherkkien tuotteiden kuljetusolosuhteiden varmistamisessa.
Hakusanoilla " thermochromic paint" tai "colour-change paint" löytyy verkosta lisätietoa lämpöherkkien pigmenttien käytöstä väriaineissa. Kotiverstas-sivuston keskustelua termokromaattisista maaleista kannattaa myös vilkaista https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=836.0
Lämpöherkkien pigmenttien...
Hei,
jonkun verran kirjastoalaan liittyviä kirjoja löytyy, kun haet verkkokirjaston hausta sanalla kirjastoala, mutta osa on jo aika vanhoja. Esim. tällaisiin voisit tutustua:
02.3 Kirjastonhoitaja tulevaisuudessa : millaista osaamista kirjastot tarvitsevat? 2007.
02 Almgren, Päivi: Kirjasto 2011 : vaikutteita maailmalta
02 Kirjasto 2012 : asiakkaan asialla
Ajantasaisempaa tietoa löydät verkosta. Esim. kirjastot.fi -sivulla on lueteltu alan oppilaitokset: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi.
Sivulla on linkki myös opintopolku.fi -sivulle, josta voit hakea oppilaitoksia alan mukaan.
Kysy kirjastonhoitajalta on kysytty aiemminkin alan koulutuksesta. Voisit hakea aiempia vastauksia esim....
Digitalkkari voi vamaan auttaa sinut ainakin alkuun. Esimerkiksi Pasilan kirjaston digitalkkarille voisit soittaa ja jutella siitä, millaista apua tarvitset ja miten paljon. Hän voi arvioida, miten laajasti hän ehtii sinua opastaa. Häneltä voit varata ajan. Tässä kuvaus:
Digitalkkarimme on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa.
Hänelle voit varata ajan ja kysyä neuvoa niin kannettavan, kännykän kuin tabletinkin ongelmissa. Digitalkkarilta saat opastusta myös kirjaston laitteiden käyttöön esim. tulostamiseen, skannaamiseen, kopiointiin ja e-aineistoihin. Digitalkkari auttaa verkkoasioimisessa, mutta ei asioi puolestasi verkossa. Hän ei myöskään korjaa tietokonettasi tai ryhdy...
Kuvailusta päätelleen kyseessä voisi olla lyömäsoitin, josta suomeksi käytetään nimeä piiska. Siinä on kaksi toisiinsa saranalla kiinnitettyä litteää puukappaletta. Kun niitä lyö lujaa yhteen, kuuluu paukahtava ääni, joka muistuttaa ruoskanlähjähdystä.
Saksaksi soittimen nimi on die Peitsche. Englanniksi siitä käytetään nimeä whip tai slapstick.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4.
Kuva ja tietoa englanniksi soitinmuseon sivustolta
En onnistunut löytämään varmaa tietoa Degaliin merkityksestä. Arvelen sen kuitenkin viittaavan Dhigaliin, joka on rokkarin suussa muuntunut hieman toisenlaiseen, mutta äänteellisesti samankaltaiseen muotoon. Dhigali on saari ja paratiisimainen lomakohde Malediivien Raa Atollilla. Kappaleessa mainitaan myös muita kaukokohteita, kuten Pariisi, New York ja Nairobi. Tulkintani mukaan Digaliin lähtemisessä on siis kyse polttavasta kaukokaipuusta, jonka tyydyttämiseksi "rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".Sanojen "Degaliin" ja "rahoihin" välissä oleva tauko on kappaleessa todella lyhyt, mikä synnyttää helposti mielikuvan Degaliin rahoista. Siihen tulisi kuitenkin ajatella pilkku: "Degaliin, rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".
Postimuseo on julkaissut Suomen postitoimipaikat tietoaineiston Suomen postitoimipaikoista alkaen vuodesta 1638. Se sisältää toimipaikkojen nimen, postinumeron, perustamisnimen, mahdollisen perustamis- ja lakkauttamisajankohdan (pvm) sekä toimipaikanhoitajat. Tietoaineisto löytyy avoimena datana verkosta. Se on xml-muodossa.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suomen-postitoimipaikat
Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.
Postimuseo vastaa myös alan tietopalvelukysymyksiin. Lyhyisiin tietopalvelukysymyksiin, jotka eivät vaadi laajempaa tutkimusta, vastaataan korvauksetta. Tietopalvelukysymyksiä voi esittää...
