Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
WWF:n sivuilla kerrotaan seuraavaa:"Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä." Ks. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/Ylikulutuspäivän laskee Global Footprint Network, ja se perustuu erilaisiin tilastotietoihin. Lisää tietoa: https://www.footprintnetwork.org/Ylikulutukseen lasketaan mukaan varsinaisten ostosten lisäksi myös esimerkiksi asumismuodosta ja liikkumisesta johtuvaa kulutusta. Suomalainen vähävarainen voi ylikuluttaa, jos esimerkiksi ajelee paljon bensa-autolla, syö lihaa ja asuu talossa, joka ei ole energiatehokas.
Kyseessä on ilmeisesti Päivi Kautto-Niemen kappale Palaa. Kyseessä on suomenkielinen versio Saksan euroviisuedustajan Ireen Sheerin esittämästä kappaleesta Feuer vuodelta 1978. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio.Päivi Kautto Niemi: Palaa https://www.youtube.com/watch?v=H35PbY365c8Ohessa tietoa säveltäjästä ja sanoittajasta sekä Kautto-Niemen singlestä https://finna.fi/Record/fikka.4623462?sid=5224587536#componentparts
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar).
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
He- ja she-pronomineille haetaan yhä useammin vaihtoehtoja kirjallisuudessa. Esimerkkejä ja pohdintaa aiheesta löytyy linkeistä. Yhtään romaania, jossa näitä sanoja ei käytettäisi lainkaan, ei ole mainittu, mutta kysymys nousee esille. Keskeinen kysymys ei ole niinkään se, voiko näin tehdä, vaan se, miten tämä vaikuttaisi lopputuloksen vastaanottoon.
Monissa käsitellyissä esimerkeissä sukupuolittuneita pronominejä on vältelty esimerkiksi käyttämällä yksikkömuotoista they-pronominia, viittaamalla henkilöön aina nimellä tai jollain muulla kuvaavalla sanalla, tai kirjoittamalla ensimmäisessä tai toisessa persoonassa. Yleensä näin on kuitenkin onnistuttu salaamaan tarinan päähenkilön tai kahden henkilön sukupuoli. Olisi paljon...
Tornion kirjastosta vastattiin, että Torniolla ja Haaparannalla on yhteisiä toimintoja, mm. jätevedenpuhdistamo, mutta virallisesti ne eivät ole samaa taajamaa. Wikipedia-artikkeli Luettelo suomen taajamista 2018 mukaan Tornion keskustaajaman muodostaa Tornio yksin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_taajamista_2018
Eräpäivä tarkoittaa päivää, jona maksuerä viimeistään on suoritettava. Kielitoimiston sanakirjan mukaan eräpäivän toinen muoto on erääntymispäivä. Näin ollen alkuosa erä- tarkoittaa siis erääntymistä (erääntyä = joutua maksettavaksi), mutta se voisi viitata myös erään (erä = erillinen osa, pyyntiosuus, määrä). Eräily tuskin liittyy eräpäivän etymologiaan lainkaan.
Erä-sanan alkuperästä lisää Suomen etymologisessa sanakirjassa.
Erääntyä-sanan merkitys Kielitoimiston sanakirjassa.
Tässä muutamia kotimaisia ja käännettyjä teoksia:Blomqvist: Myrskyluoto -sarjaFagerholm: Ihanat naiset rannallaFagerholm: MeriFrantz: SuvisaariIkonen: Pimeässä syttyy majakkaJansson: KesäkirjaLundberg: JääAallas: Pilkkuja meren peilissäAhnberg: Isät jäävät merelleKilpi: Pitäjän pienempiäNiskanen: SillinpyytäjäPaasio: Kotisatama -sarjaRautiainen: Meren muistiSalminen: KatrinaSund: Onnellinen pieni saariWestö: TritonusSkiftesvik: Yli tuulen ja säänFletcher: Tummanhopeinen meriBlas de Robles: Point Nemon saariChristie: Eikä yksikään pelastunutHemingway: Vanhus ja meriSten: Hyytäviä hetkiäO'brian: Komentajakapteeni (ja sarjan muut kirjat)Douglas Reemanin merisotakirjatRoy Jacobsenin Barrøy -sarjaMaria Adolfssonin Doggerland -sarjaMaria...
Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento...
Tiedustelit 6-vuotiaalle huumorista, jännityksestä ja fantasiasta pitävälle pojalle sopivia kirjavinkkejä.
Jos hän oli jo lukenut Timo Parvelan Ella-kirjat, samalla tekijällä on myös uudempi Pate-sarja, jossa Ella-kirjoista tuttu Pate seikkailee ja koheltaa humoristiseen tyyliin.
Suosittelisin seuraavia kirjoja, joista useimmat ovat sarjoja:
Brinck, Camilla: Musse ja Helium -sarja (fantasia, seikkailu)
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja (huumori)
Colfer, Eoin: Legenda pottu-Mäkisestä + muut Colferin humoristiset kirjat
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi/hirmuliskoksi/mammutiksi (huumori)
Frölander-Ulf, Lena: Nelson Tiikeritassu (seikkailu)
Gough, Julian: Karhu ja kaniini -sarja (huumori)
Hirvonen, Elina:...
Lemmikkeinä pidetään monenlaisia eläimiä, mutta eniten lienee tutkittu koirien ja kissojen ruoan tuotannon vaikutuksia. Ovathan ne hyvin yleisiä lemmikkejä ja niiden ruokamarkkinat ovat alan suurimmat.
Lemmikkieläinten ruoan tuotannon maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia tutkittiin Edinburghin yliopistossa. Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan kissojen ja koirien kuivamuonan tuottaminen vuosittain vaatii suunnilleen kaksi kertaa Iso-Britannian kokoisen maa-alueen (49 miljoonaa hehtaaria). Maapallon mitassa se olisi n. 0.8–1.2% kaikesta maatalousmaasta.
https://www.overthecounter.news/news/the-global-environmental-impact-of…
The global environmental paw print of pet food https://www.sciencedirect.com/science/...
Metalli johtaa lämpöä hyvin. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Kylmässä ilmassa ihmiskeho on lämpimämpi kuin ympäristönsä ja ympäristössä olevat esineet kuten silmälasit. Jos silmälasit koskettavat ihoa, lämpöä johtuu pois iholta kosketuspinnan kautta. Tämä tapahtuu paljon nopeammin koskettaessa metallia kuin muovia. Jos lämpötila on pakkasen puolella ja kontakti riittävän pitkä, kosketuskohdan lämpötila laskee niin paljon, että iholla oleva kosteus jäätyy.
Metallin hyvä lämmönjohtokyky johtuu metallin kemiallisesta rakenteesta. Metallin atomit liittyvät toisiinsa niin sanotulla metallisidoksella. Atomit ovat positiivisesti varautuneita, koska niiltä puuttuu yksi...
Monikollisia juhlien nimiä on pohdittu tässä palvelussa ennenkin. Monikon käyttöä juhlien nimissä voi selittää sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Tässä pidempi ja selventävä vastaus Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Olisikohan kyseessä Carola Sandbackan Satu sarastron tiestä, Kirjasampo:
"Romaanin päähenkilö Corlinna, nuori tyttö, saa satumaan suurshamaanilta Saratrolta tehtävän, josta tytön on otettava selko. Sarastro ei voi sitä selostaa. Corlinna saa kuitenkin oppaakseen siivekkään hevosen Pietamoren, joka vie hänet vaellukselle maailmaan, kohtaamaan eri henkilöitä. Hän tapaa uhmakkaan taistelijan Malcorin, Loitto-nimisen erakkovanhuksen ja auringonsisar Nidzjeman."
Toinen vaihtoehto on Christina Anderssonin kuvakirja Tiikeri Lukas.
"Kangastiikeri Luukas on saanut tarpeekseen Milla-nukesta, se pakkaa matkalaukkunsa ja lähtee. Metsässä se kohtaa Tintin, puukeijun, sekä kauhean jättiläisen, Saraton, joka ottaa heidät vangeikseen. Pian...
Kyseessä on varmaankin Heidi Köngäksen Sandra (2017). jonka tapahtumat sijoittuvat Ruoveden Ylä-vääriin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://piki.finna.fi/Record/piki.4036744
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy kaksi Raahe Oy:n ammattikoulun vuosikertomusta: 1956-1957 ja 1965-1966. Niihin voi tutustua kirjaston opintosalissa tai ne voidaan myös kaukolainata johonkin toiseen kirjastoon.
Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä.
Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin...
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
