Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
"Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Suomen ensimmäinen kahvipaahtimo Gustav Paulig perustettiin vuonna 1904. Aluksi paahdettu kahvi toimitettiin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Myöhemmin siirryttiin käyttämään 250 ja 500 gramman paperipussipakkauksia. Ensimmäiset tuotemerkit Paulig lanseerasi vuonna 1929. Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentti, jotka ovat nykyisten Juhla Mokka ja Presidentti -kahvien edeltäjiä. Ne ovat siis todennäköisesti Suomen ensimmäiset kahvimerkit, jotka ovat edelleen myynnissä.
Lähteet ja lisätietoa
Jorma Sipilä: Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat (2007)
Pauligin historia: https://www.paulig.fi/yritys/pauligin-historia
Juhla Mokka: kahvin tarina https://www.paulig.fi/kahvit/juhla-mokka/kahvin-...
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
Olisikohan kyseessä M. L. Stedmanin teos Valo valtameren yllä (The light between oceans, suom. Leena Perttula, 2013).Esimerkiksi Kirjasammosta voit lukea kuvauksen kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1944781Teoksen ruotsinnoksessa on varsin sininen kansi, suomennoksenkin kannessa on sinistä.
Jo 1200-luvulta lähtien on tiedostettu että ihmisen näköä voidaan parantaa linssien avulla ja sekä Venetsiassa ja Kiinassa kehiteltiin silmälaseja näihin aikoihin. Varhaisissa laseissa oli vikana niiden epätarkkuus. Englantilainen fyysikko Sir John Herschel ehdotti piilolinssien käyttöä jo v. 1827, mutta ensimmäiset piilolasit valmistettiin vasta 1887. Piilolasien valmistusta selvitetään teoksessa "Tiedä ja hämmästy" (lk. 60.4). Keksintöjen kirjat ja eri tietosanakirjat valaisevat silmälasien kehitystä. Esim. Otavan suuri ensyklopedia antaa lyhyen katsauksen silmälasien historiaan kautta aikojen sekä piilolasien kehitykseen 1900-luvulla. Tässä artikkelissa on myös havainnollinen kuva silmälasien ulkonäöllisistä trendeistä 1800-luvulta 1980...
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun vastaavat pääosin erilaisissa kirjastoissa työskentelevät kirjastonhoitajat ja -virkailijat osana omaa työtään. Mitään erillisiä palkkioita ei todennäköisesti missään makseta. Osa meistä vastaajista ei ole enää työelämässä, vaan vastaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Kirjastoalan palkat vaihtelevat alle 2000 eurosta tuonne 3000 euron paremmalle puolelle. Näitä korkeampia palkkoja maksetaan erityisesti tieteellisissä kirjastoissa, yleisissä kirjastoissa yleensä vain johtavat kirjastonhoitajat saavat suomalaisten keskipalkkaa, joka oli 2016 noin 3368 euroa tai enemmän. Kirjastonhoitajien (yliopistollinen loppututkinto) keskipalkka on vajaat 2500 euroa kuukaudessa.
Kysymyksiin pääsee vastaamaan kouluttautumalla...
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-...
Fracesco Petrarcan sonetti CXXXII on luettavissa teoksista Tuhat laulujen vuotta (toim. Aale Tynni, Wsoy, useita painoksia), Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta (Otava, 1953) ja Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen, WSOY, 2004).
Sonetin on suomentanut Aale Tynni.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Paatinen-adjektiivi tulee sanasta paasi, joka on kookas, tavallisesti sileä, laakeahko kivenjärkäle. Paatinen tarkoittaa siis yhtä raskasta kuin kivinen paasi. Nykysuomen sanakirja antaa myös toisen esimerkin Leinolta: "Nyt vain olen uupunut / vanha mies, / jota paatinen painaa / jumalten ies." (Neien surma, runotarina Bellerophonista, 1919).https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf"Liikaako pantu lie paatinen taakka" on Einon Leinon runosta Elegia (1908), joka alkaa näin: "Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta..."https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/elegia/
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta...
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset...
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
