Tässä lainaus kysy-palvelumme arkistosta löytyvästä aikaisemmasta vastauksesta:
"Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella."
Tarkempaa tietoa kirjastoapurahoista löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Otsikon "Apurahat ja lomakkeet" alta löytyy edelleen linkki nimeltä "Kirjailijoiden ja kääntäjien...
Plaseerauksesta vastaa aina kunkin tilaisuuden isäntä, joten tarkempia syitä tietylle plaseeraukselle on vaikea sanoa. On totta, että aviopuolisoita ei yleensä sijoiteta vierekkäin istumajärjestyksessä. Kyseessä olevan Naton juhlaillallisen plaseerauksen osalta lisätietoja voisi kysyä tasavallan presidentin kansliasta. Yhteystiedot löytyvät alta.Tasavallan presidentin kanslian yhteystiedotLisätietoja plaseerauksesta yleisesti löytyy esimerkiksi Ulkoministeriön verkkosivuilta: Istumajärjestys
Hei!En löytänyt suoraa suomennosta verkosta, joten tein sellaisen itse kohtalaisella saksantaidolla ja jonkun verran käännöstyökalua hyödyntäen. Käännös on tarkoituksella hyvin suora, riimitön ja muutenkin epätaiteellinen. Laitoin hakasulkeisiin joitain kommentteja.-------Vuonna seitsemänkymmentä [1870], helle oli kova.Sedanissa oli helvetti irti.Hän oli kaksikymmentävuotias ja opiskelija ja Jean nimeltäänja hän juoksi kuolemaan käskystä: "En avant!" [ranskaa, "Eteenpäin!"]Puisen ristin äärelle niin pienelle mäellehautasivat he hänet maahan.Ja joku, sisar [mahdollisesti myös nunna tai sairaanhoitaja], antoihänelle ruusun mukaan hautaan.[kertosäe:]Ruusu, ruusu oli punainen, niin punainenja kalpea oli rakkaus, niin kalpea kuin kuolema.Ruusu...
Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
Täydennysosista ei ikävä kyllä suoraan pysty saamaan vastausta kysymykseenne. Missään täydennysosassa ei ole minkäänlaista mainintaa, mistä divisioonasta se on koottu (ei myöskään osien luettelointitiedoissa). Eli sama osa koostuu eri divisioonien miehistä.
Ainoa keino on, että menette Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastoon, missä kaikki osat ovat siellä tutkittavissa (osaa 4 ei koskaan ole julkaistu). Myös lainakappaleita on lainattavissa kaupunginkirjaston varastosta.
Hei kirjastosta,
Kunta on voinut hankkia oppilaitoksia varten luvan, jolla saa katsoa elokuvia luokissa. Elokuvayhtiöiden julkisten esitysoikeuksien edustajana Suomessa vuodesta 1990 toiminut M&M Viihdepalvelu Oy tarjoaa kouluille elokuvalisenssi-yleislupaa. Lupa antaa oikeuden näyttää koulussa kotikäyttöön tarkoitettuja dvd- ja Blu-ray -levyjä. Lupa kattaa tuhansia dvd-elokuvia Hollywoodin tärkeimmiltä elokuvatuottajilta ja eurooppalaisten sekä pohjoismaalaisten elokuvien maahantuojilta, joita ovat mm. Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Varmasti koulun rehtori tietää, onko koulu tällaisen luvan piirissä...
Ohjaaja Ere Kokkosen muistelmateoksen Muisti palaa pätkittäin mukaan ensimmäinen Uuno-elokuva tehtiin "mustavalkoisena videotekniikalla ja valmis tarina siirrettiin Lontoossa 35 millimetrin filmille". Kansallisfilmografia puhuu "tv-tekniikasta" ja lisää, että elokuvan "ulkokuvat otettiin 16 mm:n filmimateriaalille". Uuno Turhapuro (1973) ei ollut ainoa Spede Pasasen tuottama elokuva, joka kuvattiin filmin asemesta videolle - esimerkiksi Hei kliffaa hei (1985) "toteutettiin jälleen videotekniikalla, mutta nyt väreissä ja siirrettiin filmille peräti Yhdysvalloissa saakka" - mutta se on kuitenkin ainoa Turhapuro-elokuva, josta tutkimieni lähteiden perusteella voi varmasti sanoa, että sitä ei kuvattu 35 mm...
Palvelussamme on tähän kysymykseen jo aiemmin vastattu. Tässä vastaus:
Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.
Kathleen E. Woodiwissilta on ilmestynyt toinenkin rakkausromaani, Shanna (1978). Se on myös Äänekosken kirjastossa.
1700-luvun Englantiin Woodiwissin teosten tapaan sijoittuva rakkausromaani on esimerkiksi Victoria Holtin Paholaisratsastaja.
Maailmankirjallisuuden klassikoista Jane Austenin teokset saattaisivat kiinnostaa sinua.
Lisää luettavaa löydät kirjaston aineistohausta tai Kirjasammosta haulla romantiikka tai haulla rakkausromaanit. Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/.
Kahviloiden määrästä on hankalaa löytää tarkkaa tilastotietoa. Tilastokeskuksen mukaan majoitus- ja ravitsemustoimintaa harjoittavia yrityksiä on Suomessa 12 258 (Suomi lukuina 2021, s. 33). MaRan (Matkailu- ja ravintolapalvelut ry) mukaan ravintolayritysten toimipaikkoja on ollut yhteensä 13 473 vuoden 2021 tammikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin (s. 20) mukaan kahvila-ravintoloita on ollut 3820 kappaletta ja kahviloita ja kahvibaareja 917 kappaletta vuonna 2014. Tämän uudempaa toimialaraporttia ravitsemistoiminnasta ei löytynyt. Myöskään kahvilaketjuista ei löytynyt tilastoa, johon olisi koottu eri ketjujen toimipaikkojen määrä. Useimmiten määrä ilmoitetaan kunkin ketjun omilla nettisivuilla. Sopivia tilastoja...
Kyseistä kirjaa ei näy olevan Suomen kirjastoissa.
Alfamer Oy myy englanninkielistä korjausopasta, jonka sarjanumero on MF 27; sisältää mallit MF 135, MF 150 sekä MF 165.
Alfamerin yhteystiedot ovat:
Alfamer Oy
Hämeentie 68
00550 Helsinki
09-774 2810
www.alfamer.fi
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
Ehkäpä puhelimessa puhuessa puhuu siksi selkeämmin ja kovemmin, jos ei näe toisen eleitä ja ilmeitä, ja näin varmistaa tulevansa kuulluksi. Sanaton viestintä on isossa roolissa kun kommunikoimme. Tutkimustulokset vaihtelevat, mutta useimmat tutkivat pitävät oikeana tietona, että 70-93% kaikesta viestinnästä on sanatonta. Kyseessä voi olla myös jomman kumman osapuolen heikentynyt kuulo tai puhelimen äänenvoimakkuus tai muu ominaisuus. Hälyisessä tilassa kasvotusten keskustelu voi siten olla hiljaisempaa, kun on ehkä mahdollista lukea huulilta osa puheesta tai ymmärtää eleistä ja ilmeistä.Tässä vielä muutama linkki joihin törmäsin asiaa tutkiessani.https://www.lifesize.com/fi/blog/speaking-without-words/https://blog.kuulu.fi/...
V. A. Koskenniemen kirjallisen tuotannon luettelo (alkuperäisteokset ja suomennokset) löytyy seuraavista teoksista:
Ellilä, E. J., V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (WSOY, 1945) [eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjasta VIII]
Aaltonen, Hilkka, V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (Turun yliopiston kirjasto, 1975)
Molemmat bibliografiat etenevät kronologisesti vuosittain. Ellilä on erotellut kirja-arvostelut, teatteriarvostelut ja suomennokset omiksi osioiksiin kunkin vuoden kohdalle; Aaltosella ei vastaavaa jaottelua ole.
Tässä muutama homoseksuaalisuutta sivuava kokoillan elokuva (tietovideoita ei tunnu löytyvän tällä hetkellä kuin Aidsiin liittyvä ja sitä kautta homoseksuaalisuutta sivuava Yksi meistä -asiaa aidsista ): Intohimon laki, Wilde, Maurice,Hääjuhla ja Priest. Tietokirjoja käytännön elämästä ja parisuhteestakin: Saukkonen: Aristelematta - homomiehen elämästä (1995), Ivalahti: poikani on homo - Äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaaliuuteen (1998), Rakkauden monet kasvot - homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta(1984), Hiltunen: Virallisesti ventovieraat - samaa sukupuolta olevien parisuhteet lainsäädännössä (1996). Kaunokirjallisuutta: Holappa: Ystävän muotokuva, novellikokoelma: Miesten kesken - miesten välinen...
Black lace -sarjassa on suomeksi ilmestynyt neljä kirjaa:
Alleyn, Fredrica : Cassandran salattu elämä (Gummerus, 1994)
Danson, Sophie : Intohimon kutsu (Gummerus, 1994)
Hope, Saskia : Kesytön Kate (Gummerus, 1995)
Pickford, Cherri : Sininen hotelli (Gummerus, 1996)
Kaikkia on saatavana Kyyti-kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi.
Sarja on kyllä jatkunut vuoden 1996 jälkeenkin, mutta kirjoja ei ole enää suomennettu. Englanninkielisenä sarjan kirjoja löytyy helpoiten verkkokirjakauppojen (mm. www.akateeminenkirjakauppa.fi, www.amazon.com) kautta, kirjastoissa niitä ei ole.
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Saksassa Selma on tulkittu lyhentymäksi nimistä Anselma ja Salome, ja sitä kautta nimelle voisi ehkä antaa merkityksen "rauha". Suomalainen Selma-nimi ei kuitenkaan perustu Salomeen, vaan se juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se "löydettiin" aikanaan James Macphersonin suositusta teoksesta Ossianin laulut. Naisen nimi Selmasta tuli kaiketikin sattumalta, kun meillä Ossianin laulujen Shelma sellaiseksi virheellisesti ymmärrettiin. Varsinaisesti tunnetuksi meillä Selman teki Topeliuksen runo Ljungblommor (1845): " -- lauloin Ellille iloksi, / Ainon ilta-aattehiksi. / Siitä seestyi Selman otsa, / siitä syttyi Sylvin silmä, -- " (Kanervankukkia, suom. O. Manninen)
