Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi Natja on alkuperältään samaa perua kuin Nadja ja Nadia. Ne kaikki ovat lyhentymiä nimestä Nadezda, jonka merkitys on venäjäksi ’toivo’.
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
Oikein mistään tietokannoista ei löydy kirjaa nimeltä Matkalaukkuhevonen.Voisikohan kyseessä olla Gunnel Linden 60-luvulla ilmestynyt Pikku-Niilo matkalaukussa?Kirjassa kaksi sisarusta, tyttö ja poika, matkustavat Kööpenhaminaan tivoliin tätinsä kanssa, ja voittavat siellä arpajaisissa pienen ponin. He salakuljettavat ponin kotiin tätinsä jättiläismäisessä matkalaukussa.
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
1.Sami Pihströmin jälkisanat ovat teoksessa sivuilla 250 – 269.
2.Esa Väliverrosen artikkelin nimi on Journalismi kriisissä?, ja se on teoksessa sivuilla 13 – 31.
3.Pekka Pekkalan kolumni on Hesarin nettiversiossa vapaasti luettavissa. Päivämäärä on 4.10.2010, ja otsikko on iPad ei pelasta sanomalehtiä. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehti%C3%A4/11…
4.Christensenin jutun otsikko on Kolme digitaalista myyttiä. Se löytyy Voima-lehden nettiversiosta. Sivulla kerrotaan, että artikkeli on julkaistu myös Voiman numerossa 7/2010 s. 40 - 41, eli joko sinun tai Voiman sivuston sivunumeroissa on virhe. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei säilytetä Voima-lehteä näin pitkään, joten lehdestä ei...
Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Renegadesin Cadillacin nuotit ja sanat englanniksi sisältyvät mm. nuottijulkaisuun "Käymme yhdessä ain ja muita 60-luvun hittejä", julkaissut Fazer vuonna 1986.
Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia:
Carlson, Kristina
Minun elämänlankani
artikkeli kausijulkaisussa
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN
0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73
ja
Kantokorpi, Otso
Yö erottaa pojasta miehen
artikkeli kausijulkaisussa
Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN
0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25
Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla
http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm
ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892...
Aristoteleen säilyneistä kirjoituksista ei löydy kyseistä sitaattia, vaan kyseessä lienee yksi niistä lukuisista Internetiä kiertävistä mietelmistä, jotka on jossain vaiheessa yhdistetty kuuluun ajattelijaan.
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua:
- Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990
- Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928)
Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905.
Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-...
Kyseessä on seuraava teos: Gentes Finlandiae
Osa: 9 : Finland och Ryssland under tiden fram till 1918 : Namnregister Gentes Finlandiae VI-VIII / redigerad av Herdis Modeen. Julkaistu: Helsingfors, 2001
Ulkoasu (osa): 195 s. : kuv.
Sarja: (Skrifter utgivna av Finlands riddarhus i samarbete med Finlands adelsförbund ; 10)
Teosta voi kysellä seuraavasta paikasta: Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Kokoelma: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto, laina-aika 28vrk
Sijainti: H Avokok. 930 Skrifter
Teosta voi kysellä lähikirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainaus saattaa olla maksullista.
Neljäs osa on nimeltään Langenneiden enkelten kaupunki. Se ilmestyy tämän vuoden syyskuussa.
Englannin kielellä neljättä ja viidettä osaa saa jo lainaksi HelMet-kirjastoista. Neljäs osa on nimeltään City of fallen angels ja viides osa on City of lost souls.
Hei Pirkko!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi siirtää diakuvia muistitikulle. Palvelu on ilmainen ja opastus on saatavissa arkisin klo 10-16. Iltaisin ja viikonloppuisin digitointipistettä voi käyttää omatoimisesti. Varauksen voit tehdä osoitteessa https://varaamo.turku.fi/ Kirjaudu sisään joko kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, tai sitten pankkitunnuksilla. Kirjoita hakukenttään Digitointipiste, ja skrollaa alas kunnes näet kalenterin. Sieltä voit valita itsellesi sopivan ajan. Mukaan tarvitset oman muistitikun ja diakuvasi.Tervetuloa!
Jos lehtileikkeiden keräystyö on esimerkiksi sukulaisen sota-aikana tekemä, säilyttäisin itse leikekirjat suvussa muistona raskaista sotavuosista. Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoteen 1939, ja sitä uudemmat lehdet ovat käytettävissä vuoteen 1954 digitaalisesti vapaakappalekirjastoissa. Tutkijoilla ja muillakin kiinnostuneilla on siis jo nyt kattavasti käytössään kotimaiset sota-ajan lehdet. Jos leikkeissä on paljon paikallisia uutisia, leikekirjoja voisi ehkä tarjota omaan lähikirjastoon, joissa on yleensä jonkinlainen paikalliskokoelma.
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen laajin kansan laulukirja toisesta niteestä (vuoden 1907 laitos). Hieman tästä poikkeava versio on julkaistu Erkki Ala-Könnin toimittamassa Alavuden laulukirjassa (1978).
Toivo Kuulan laulu Yö (op33, nro 22) vuodelta 1906 Eino Leinon runoon on ruotsinkieliseltä nimeltään Natt. Runo on Nino Runebergin ruotsintama.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1926 http://www.doria.fi/handle/10024/69226 osiosta Työväenoloja (s. 243-245) löytyy muutama palkkatilasto vuodelta 1925, ei autonkuljettajista mutta kylläkin maanviljelystyöväen keskimääräisistä palkoista ja valtion rautatierakennustöiden keskimääräisistä tuntipalkoista.
Esimerkiksi tilaston "Maanviljelystyöväen keskimääräiset palkat vuosina 1914-1925" mukaan Viipurin läänissä miehen vuosipalkka v. 1925:
3859 mk talon ruuassa
7518 mk omassa ruuassa
Yllä olevasti linkistä pääsee katsomaan tarkemmin maanviljelystyön päiväpalkkoja ja keskimääräisiä tuntipalkkoja rautatierakennustöissä.
Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosta Teollisuustilastoa 1925 (s. 4) löytyy yleisesti Suomen eri...
Kysymänne asia on herättänyt laajemminkin keskustelua, ja siihen ei voi antaa suoraa vastausta. Tässä alla on linkki artikkeliin, missä asiaa pohdiskellaan. Argumentteja sille, että Teofilus/Teofilos olisi ollut oikea henkilö on, mutta myös Teofilus/Teofilos, Jumalan ystävä merkitykselle on perusteita. Lisää aiheesta tässä:
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/jeesus_ja…
