P.J. Hannikaisen "Ahkera puro" -niminen laulu alkaa säkeellä
Sä metsäpuro iloinen,
mi riennät yhä vain!
Nyt seisahdapas hetkinen
ja leiki kerallain!
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi teoksista
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Säettä "mutta kaikki mitä on siinä keskellä" emme Eino Leinon runoaineistosta löytäneet. Runo "Hymyilevä Apollo" kokoelmasta "Sata ja yksi laulua" (1898) sisältää säkeen "mut se, mikä siinä on välillä". Mahtaisiko kyse olla siitä?
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Runossa on kaikkiaan 33 säkeistöä. Koko tekstiä pääsee lukemaan esimerkiksi seuraavissa Internet-osoitteissa:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml…
http://koti.mbnet.fi/kenkkila/satayksi.htm .
"Hymyilevä Apollo" on Leinon tunnetuimpia ja...
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) määrittelee, että Kansalliskirjaston on yhteistyössä julkaisualan kanssa tallennettava kotimainen julkaisutuotanto. Laki velvoittaa siis kustantajat antamaan vaadittavat ilmaiskappaleet.
Kansalliskirjasto saa vapaakappaleet kaikista Suomessa painetuista painotuotteista sekä ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista. Painotuotteiden vapaakappaleet välitetään myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Sanomalehdet ja tallenteet säilytetään vain Kansalliskirjastossa, pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi Turun yliopiston kirjastossa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää vapaakappaletoiminnasta. Linkistä löydät myös listan vapaakappalekirjastoista....
Latinan kielessä Sebastian tarkoittaa miestä Sebastian kaupungista Vähästä-Aasiasta, kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Hänen muistopäivänsä on ollut Suomen almanakassa 1700-luvulla 20.1. Suomen katolilaisten nykykalenterissa päivä on pysynyt edelleen samana. Ruotsalaisessa almanakassa Sebastianin nimipäivä on myös 20.1.
Nimistä kannattaa etsiä tietoa esim. Vilkuna, Kustaa, Etunimet tai Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja.
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
Sanakirja antaa pepita-sanalla myös toisenkin merkityksen. Pepita tarkoittaa myös kultakimpaletta kultahippua ja tämä vaikuttakin aika todennäköiseltä merkitykseltä.
Pepita on lempinimi nimestä Joseph! Ohessa linkki
http://www.behindthename.com/nmc/spa3.php
Joseph tai suomalaisittain Joosef tulee hebrean kielestä ja merkitsee "jumala antaa lisää (lapsia)". Vanhassa testamentissa Joosef oli patriarkka Jaakobin Egyptiin myyty 11. poika, josta tuli faaraon neuvonantaja ja unien selittäjä. Espanjassa Joseph-nimestä on muodostunut mm. José, Pepe, Pepito ja sen feminiininen muota Pepita.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
"Lännen lokari" on Hiski Salomaan (1891-1957) säveltämä ja sanoittama laulu, joka tunnetaan ehkä parhaiten hänen omasta tulkinnastaan. Yleisradiossa "Lännen lokari" joutui esityskieltoon vuonna 1952, ja vapautui pannasta vasta 1970-luvulla.
Laulun sanat löytyvät verkosta mm. osoitteesta http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#6
KIRJOITUKSEN, KIRJASTOJEN JA ARKISTOJEN ALKUVAIHEISTA LÄHI-IDÄSSÄ
Noin 7000 eKr. Kaksoisvirranmaata reunustaville tasangoille ja laaksoihin oli syntynyt kiinteää asutusta. Pari tuhatta vuotta myöhemmin Eufratin ja Tigriksen rannoilla oli kukoistavia suurehkoja kyliä ja niiden yhteenliittymiä, pieniä valtioita.
Maanviljelys oli kaiken perusta. Elettiin vaihdantataloudessa – rahaa ei tunnettu eikä tarvittu. Jos tarvittiin merkitä viljaruukkujen tai karjan määrää muistiin, käytettiin esimerkiksi savesta muotoiltuja esineitä tai keppejä, joihin lovettiin haluttu määrä koloja. Mutta vuosisatojen kuluessa yhteisöjen kasvaessa ja yhteiskuntarakenteen muuttuessa tarvittiin jo kehittyneempiä muistiinpanovälineitä.
Kylien ja syntyneiden ”kaupunkien...
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen Badding-elämäkerran (Gummerus, 1996, 9519743103, s. 45-6.) mukaan Badding-puhuttelunimen keksi Raulin koulukaveri Rauli "Rafe" Tanskanen keskikoulun viidennellä luokalla. Englanninkieliset nimet olivat tuollin "in". Badding ei tarkoittanut mitään erityistä, se vain kuulosti hyvältä.
Hakuteoksessa Iskelmän tähtitaivas (WSOY, 2004) on esitetty, että Somerjoki muokkasi taiteiljanimensä Michael Bondin lastenkirjojen Karhuherra Paddington -hahmosta, koska hän samastui karhuherran haurauteen ja herkkyyteen. Vaikka ensimmäinen Paddinton-kirja ilmestyi Englannissa jo 1958, suomennokset ilmestyivät vasta vuoden 1973 jälkeen. Somerjoen levykannessa nimi Badding oli jo v. 1970.
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Yleisimpien suomalaisten sukunimien alkuperästä, varhaisvaiheista ja levikistä kertoo Otavan kustantama Uusi suomalainen nimikirja (1988). Sen mukaan Kervinen on karjalais-savolainen sukunimi, joka on kehittynyt sellaisesta germaanisesta henkilönnimestä kuin Gerwen, Gerwi, Kerwin, Garwen. Samaa alkuperää on Karvinen. Kervinen on tunnettu Suomen ulkopuolellakin Skandinaviassa, Gotlannissa ja Baltiassa, joten sen tuloa Suomeen ei voida tarkkaan tietää. 1500-luvulla nimi oli levinnyt Kannakselle sekä Laatokan Karjalaan.
Hirvensalmen historiikkia kirjoittava historiantutkija Erkki Kinnunen kertoo sähköpostissaan 13.3.2020 seuraavaa:
"Pöyryn hautausmaalla eli ns. uudella hautausmaalla paljastettiin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille pystytetty muistopatsas Hirvensalmen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 29.7.1956. Patsasasia oli kehitteillä vuosia. Hirvensalmen työväenjärjestöjen yhteisen patsastoimikunnan toimesta kerättiin varoja patsaan hankkimista varten. Toimikunta, johon kuuluivat Adam Tillonen, Viljam Liimatainen ja Matti Ek, saivat tukea myös kunnalta. Kunta oli luovuttanut aikaisemmin tarkoitukseen 20.000 markkaa ja vuoden 1956 budjetissa 30.000 markkaa ja niin saatiin patsasrahasto kartutettua niin suureksi, että sen turvin...
Lönnrotin sanakirjassa "vanhan Erkin" on määritelty tarkoittavan paholaista. Sanontaa kuulee siksi myös muodossa "ei ota pirukaan selvää". Erkki esiintyy nykyään yleisemminkin sanonnoissa, kuten "ruoka on niin pahaa, ettei sitä söisi Erkkikään". Tällöin se on enemmänkin merkityksessä "ei kukaan". Erkki-nimen käyttäminen sanonnoissa voi johtua nimen yleisyydestä. Varsinkin 1980-luvulta alkaen se on ollut yleensä vanhemman miehen nimi, jolloin sitä on ruvettu käyttämään pilkallisesti.
Sanonnan alkuperää on käsitelty aiemmin mm. Helsingin Sanomien Usko Siskoa -palstalla (6.4.2014) ja Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa (7.11.2017).
Lähteet:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002722090.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-...
Runo on julkaistu ainakin aikakauslehdissä. Sen voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/840443?term=kaihokka….
Soturikissat-sarjaa voisi suositella noin 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Erin Hunter -tekijänimen takana on neljä kirjoittajaa: Kate Cary, Cherith Baldry, Victoria Holmes ja Tui Sutherland.
Paljon tietoa kirjoista ja kirjoittajista löytyy mm. kahdelta suomenkieliseltä fanisivustolta:
http://ameliette.webs.com/
http://thewarriorcats.suntuubi.com/
Kysymyksessä siteerattu säe on Viljo Kojon runon Veet välkkyy taas viimeisestä säkeistöstä:
Siks salli, suven Jumala,
kun lähden täältä pois,
ett' alla paljaan jalkani
suviruoho lämmin ois.
Kun sitten taivaan salissa suot ilon iäisen,
niin muista pienen lapsesi yks toive pienoinen:
Hän joskus tahtois tavata
taas päivät kesäiset,
veen välkkeen, kentät kukkivat,
puut viherlehväiset.
Runo löytyy Kojon vuonna 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Suviautuus. Sen lisäksi se on julkaistu ainakin tekijän itsensä toimittamassa valikoimassa Viljo Kojon kauneimmat runot (Otava, 1962)
Näin kerrotaan Pompeiuksen sanoneen merimiehille, jotka pelkäsivät lähteä myrskyssä merelle kuljettamaan viljalastia Roomaan: Navigare necesse est, vivere non est necesse eli merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei ole välttämätöntä. Tällä hän tarkoitti siis, että tärkeät tehtävät on tehtävä vaarankin uhatessa.
Kaikki, paitsi purjehdus on turhaa on Junnu Vainion sanoittama ja Lasse Mårtenssonin säveltämä kappale. Antiikin ajan lentävä lause on varmaankin inspiroinut sanoittajaa. Sekä Vainion että Mårtenssonin kerrotaan olleen innokkaita purjehtijoita, joten luultavasti ajatus liittyy purjehduksen ihanuuteen ja tärkeyteen sen harrastajalle.
Taloustieteessä termillä "tuotantoväline" tarkoitetaan kaikkia niitä osatekijöitä, jotka lähinnä tuotteiden valmistamisessa ovat välttämättömiä kuten pääoma, koneet, raaka-aineet, maa ja metsä, vesivoima, työntekijöt ja varsinkin nykyään immateriaaliset ohjelmistot. Kapitalistisessa tuotantojärjestelmässä kapitalisti omistaa normaalisti muut tuotantovälineet paitsi työntekijöitten työn, jolla on itsenäinen arvoa luova ominaisuus. Kapitalisti joutuu ostamaan tuon yhden tuotantovälineiden kokonaisuuden osan, koska orjuutta ei enää laajasti ottaen esiinny ja tuo ostohinta näkyy työntekijän saamana palkkana.
Marxilaisen talousteorian mukaan (vahvasti kärjistäen ja lyhentäen) sosialistisessa tuotantojärjestelmässä vallitsee kapitalistin...
Tähän saakka sarjan aiempien osien suomennokset ovat ilmestyneet englanninkielisen alkuteoksen julkaisua seuraavan vuoden syksynä. Tämä antaisi aihetta olettaa, että tänä vuonna ilmestynyt Curse for true love olisi saatavana suomenkielisenä käännöksenä syksyllä 2024. WSOY:n syksyn uutuudet julkistetaan loppukeväällä, joten varmaa tietoa voi joutua odottamaan siihen saakka.
