Eläimen ruho jaetaan osiin, joissa on erilainen rasva- ja sidekudospitoisuus.
Ruhon osat vaativat erilaisen ruuanvalmistustavan ja -ajan ja soveltuvat näin ollen eri ruokalajeihin. Ruhon osien nimitykset kertovat siitä, mistä kohtaa ruhoa se on peräisin.
Potka on polven ja sorkan välinen jalan osa.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Elintarviketeollisuus/Elint…
Naudan ja sian ruhon osia:
http://www.keittotaito.com/naudan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
http://www.keittotaito.com/porsaan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
Helsingin kollegat olivat keskustelleet tästä aiheesta aamulla ja heiltä tuli alla oleva lista:
-Volter Kilpi
-Bo Carpelan
-Jorma Etto
-Kari Aronpuro
-Rebekka Räsänen
-Risto Rasa
-Valter Juva
-Karl Colan
-Markku Ropponen
Sakari Topelius on sillä lailla pelissä mukana, että hän oli perustamassa Helsingin kaupunginkirjastoa. Hän toimi perustajaseuran sihteerinä.
Mitään kaiken kattavaa listausta tästä ei varmaan ole olemassa, mutta seuraavista lähteistä voit saada lisää tietoa tähän.
Kirjasamposta voi hakea ammatilla, joten sieltä löytyy kirjailijoita, jotka ovat myös kirjastonhoitajia http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjastonhoitajat#.Wl8mRf88K70 Lisäksi musiikkikirjastonhoitaja-haulla löytyy Markku Into....
Polttilan kääntämä kokoelma on ainoa yksinomaan Brechtiltä julkaistu suomenkielinen runokokoelma. Muita, yksittäisiä Brecht-käännöksiä voi löytyä osana erilaisia runokokoelmia: esimerkiksi kokoelma Tämän runon haluaisin kuulla 3 sisältää Ilkka Ryömän kääntämän runon Työläisäidin kehtolauluja I. Kalevi Seilosen toimittama teos Toistasataa runoilijaa: Runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä taas pitää sisällään seitsemän Heikki Kaukorannan, Kalevi Haikaran ja Tuomas Anhavan kääntämää runoa, jotka ovat ilmestyneet Nuoressa Voimassa, Parnassossa ja Ylioppilaslehdessä.
Brechtin runojen pohjalta on tehty kaksi musiikkialbumia, joita varten runoja on käännetty ja sovitettu. Kaj Chydenius on säveltänyt runoja paitsi Turtiaisen ja Polttilan...
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!...
Kyseisessä ilmiössä on ilmeisesti kyse diffraktiosta eli valoaallon muoto tosiaan muuttuu, kun aalto kohtaa esteen. Valitettavasti kirjastonhoitajan kapasiteetti ei riitä ilmiön täydelliseen ymmärtämiseen, Wikipediassa asiaa on kuitenkin yritetty avata: https://fi.wikipedia.org/wiki/DiffraktioKatso myös "Shadow blister effect" https://en.wikipedia.org/wiki/Shadow_blister_effectJa Youtube-video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=dXNyF7lv_Wc
Muutamia teoksia, joista löytyy jotain:
- Harri Metsälä: Pihka, Rakennusalan kustantajat, 2001. Teoksessa on artikkeli: Tarpeellinen pihka sisältäen mm. pihkasalvan reseptin.
- Villit nautinnot, Yleisradio, 1992. Tietoa mm. piharatamon käytöstä haavojen parantamisessa.
- Toivo Rautavaara: Miten luonto parantaa, WSOY, 1980. Artikkelit Haavat (mm. pihkan ja tervan käytöstä) sekä Ihottumat.
- Kansanomainen lääkintätietous, SKS, (perustuu Kansanrunousarkiston kansanlääkintäkortistoon sisältäen muistiinpanoja kansanparannuskeinoista, lääkkeistä, kansanomaisesta tautiopista...).
- Janne Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin, WSOY, 1984. (s.108-109 Haavoihin).
- Vanhassa vara parempi, Valitut Palat, 2000, (s. 225 Ihonhoitoa ja ensiapua).
-...
Kyllä, Taru Sormusten Herrasta osat 1, 2 ja 3 ovat kaikki lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista cd-levyinä ja Heikki Määttäsen erinomaisesti lukemina. Voit etsiä pääkaupunkiseudun tietokannasta: www.helmet.fi sijoituskirjastoja ja esimerkiksi tehdä varauksia lähikirjastoosi.
Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen.
Lähde:
Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Tietokirjallisuutta:
Teologi Miia Kontron ”Heijastus menneisyydestä: suomalaisten kokemuksia edellisestä elämästä” (Basam Books 2021) käsittelee kuoleman jälkeistä elämää, kuolemanrajakokemuksia ja jälleensyntymistä.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4149274?sid=2995006458
Tucker Jim: Olen elänyt ennenkin: lasten muistoja edellisestä elämästään (Basam Books 2015) kertoo 1960-luvulla Virginian yliopistolla tehdystä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 2500 lasta eri puolilta maailmaa, jotka väittivät muistavansa asioita edellisestä elämästään. Kirjassa käsitellään myös tiedemaailman reaktioita tutkimukseen ja sielunvaellukseen.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2992059?sid=2995006002
Jälleensyntymä on keskeinen ajatus monissa...
Kun elokuvaan tai johonkin muuhun mediaan sijoitetaan tietoisesti jokin tuote, logo, mainos tai palvelu, puhutaan tuotesijoittelusta. Yritykset maksavat esimerkiksi elokuvan tekijöille tuotteen näkyvyyden, kuten tuotteen käytön ja esiintymisajan perusteella. Tuotesijoittelua voidaan korvata myös muilla tavoin, vaikkapa tarjoamalla markkinoitava auto kuvausryhmän käyttöön kuvausten ajaksi. Toisaalta myös elokuvan tuotanto hyötyy saadessaan realistista rekvisiittaa.
Suomessa 1.1.2015 voimaan tullut tietoyhteiskuntakaari sääntelee televisiotoiminnassa myös tuotesijoittelun periaatteita. Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua.
Tuotantoyhtiö ja mainostava yritys laativat tarkan...
Kyseessä on varmaankin Taina Leinon Älä unohda minua -kirja. Se on ilmestynyt Vitalen kustantamana tänä vuonna (2024). Kirjaa on tilattu myös Kyytikirjastoihin ja siihen voi jo tehdä varauksen: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1549560 Taina Leinoa on haastateltu ainakin Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmassa, joka ilmestyy Radio Suomessa. https://areena.yle.fi/1-68529995
Sekä Ranskassa että Alankomaissa alkoholin ostamisen ikäraja on 18 vuotta. Molemmissa maissa aiempi ikäraja oli 16 vuotta, kunnes Ranska nosti sen vuonna 2009 ja Alankomaat vuonna 2014. 18 vuoden ikäraja koskee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia ja pätee sekä kaupoissa että ravintoloissa.
Toisin kuin Suomessa, kummassakaan maassa ei kuitenkaan ole säädetty ikärajaa alkoholin nauttimiselle. Alaikäiset voivat siis laillisesti nauttia alkoholijuomia esim. vanhempiensa seurassa.
Lähde: Habib Kadiri: Alcohol purchase age limits in Europe (European Alcohol Policy Alliance, 2014)
http://www.eurocare.org/resources/eurocare_papers_and_publications/2014…
Mehanon tekemästä Pieni sähköteknikko -sarjasta en löytänyt juurikaan tietoa, mutta sivustolla https://www.elektronik-labor.de/Lernpakete/Mehano.html kerrotaan, mitä muutoksia on turvallisuussyistä tehty. Mm. kaksi lyijylevyä on poistettu, joten olivat oikeaa lyijyä.
Lyijy on todettu terveydelle vaaralliseksi, mutta sen sanomiseen, kuinka vaarallista levyjen sisältämän lyijy on mahdollisesti ollut, minulla ei ole asiantuntemusta.
Lyijystä leluissa voit lukea lisää esim.:
Ilta-Sanomien artikkeli https://www.is.fi/perhe/art-2000000899729.html. Jutussa viitattu artikkeli: https://pubs.acs.org/doi/full/10.1021/acs.est.7b04685
Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/asy00301
Tukes https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/lelut
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Utsjoen keskustan korkeus merenpinnasta on noin 85 metriä, kun taas Utsjoen korkein kohta, Guivi-tunturi, on korkeudeltaan 641 metriä.
Helsingin korkeimmat kohdat ovat Itä-Helsingissä Kivikossa ja Jakomäenkalliolla, joissa korkeus merenpinnasta on 59,5-62 metriä. Aalto-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn Sirpa Törrösen diplomityön mukaan Helsingin maanpinta on suurimmalta osin 10-40 metriä maanpinnan yläpuolella. Näin ollen korkeusero Utsjoen ja Helsingin keskusta-alueen välillä on noin 45-75 metriä.
Linkkejä:
Guivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Guivi
Utsjoen maisemarakenne: https://www.utsjoki.fi/wp-content/uploads/2019/07/liite-7maisemarakenne.pdf
Törrönen, Sirpa 2010: Helsingin...
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Etsimäsi kirja on Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirjastojen verkkopalvelu Kirjasammosta löydät kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_24864#.Vg0DtfPyWUk
Virasto-termi on oikeastaan aika rajattu viralliselta käytöltään. Virasto on toiminto, jolle on annettu laissa tai säädöksissä tehtävä, vastuu tai toimivaltuus johonkin asiaan. Lakitekstissä saatetaan määritellä esimerkiksi näin: Virastolla tarkoitetaan lailla tai valtioneuvoston asetuksella perustettua valtion virastoa tai laitosta (kts. esimerkiksi Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131233 ).
Varastokirjasto ( http://www.varastokirjasto.fi/tehtava-ja-tavoitteet/ ) on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista 11 virastosta yksi: https://minedu.fi/hallinnonala . Varastokirjaston toimintaa määrittää Laki varastokirjastosta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/...
Kirjastoalan työpaikkoihin on paljon hakijoita ainakin Jyväskylän seudulla. Äskettäin avoinna olleeseen kirjastovirkailijan toimeen tuli kymmeniä hakemuksia. Pitkäaikaiset sijaiset odottavat joskus useita vuosia, että saavat vakituisen paikan.
