Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
Suomenlinnalaiset voivat hakea vuosittain vuosikortin Suomenlinnan liikenne oy:ltä polkupyörän kuljettamiseen lautalla. Suomenlinnan liikenne oy on päättänyt, että tama kortti on maksuton. Muutenhan suomenlinnalaiset maksavat matkansa kuten muutkin.
Voit halutessasi kysyä lisätietoja Suomenlinnan liikenteeltä:
https://www.suomenlinnanliikenne.fi/
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:
Yle: Valasjahti ennen ja nyt
Wikipedia: Valaanpyynti
Etsimäsi kaltaisia kirjoja ei ole aivan helppoa löytää. Ensinnäkään ei ole aivan yksiselitteisiä hakusanoja, joilla tällaisia kirjoja löytäisi — esimerkiksi kirjastonkin aineiston asiasanoituksessa hyödyntämä YSO ei sisällä "peggingia" tai "strap-on -seksiä" asiasanoina. Toiseksi Suomessa tällaisia kirjoja ollaan kirjoitettu ilmeisen vähän tekemieni hakujen perusteella. Esimerkiksi englanniksi puolestaan on kirjoitettu iso kasa tällaisia kirjoja: löysin lukuisia internet-sivuja, joille on listattu kirjoja, jota sisältävät miehen ja naisen välistä strap-on -seksiä; esimerkiksi Goodreads ja Reddit pitävät sisällään paljon tällaisia listauksia. Tarkistin kymmenistä tällaisista teoksista, olisiko niistä suomennosta, mutta huonolla...
Kirjastokortti voidaan asettaa lainauskieltoon monesta eri syystä. Kysymyksestäsi ei selviä onko kortti lainauskiellossa esimerkiksi myöhästymismaksujen vuoksi vai onko sinulla palauttamatonta aineistoa, joten annan vastauksen molempiin tilanteisiin:
Yleisin syy lainauskiellolle on se, että kirjastomaksuja, kuten myöhästymismaksuja tai varausmaksuja on kertynyt 15 euroa tai yli (PIKI-kirjastojen maksimimaksuraja). Kirjastomaksut voit maksaa PIKI-verkkokirjastossa omissa tiedoissa Maksut-sivulla. Maksujen lyhentäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista verkkokirjastossa vaan siellä tulee maksa koko summa kerralla. Maksut voit käydä myös maksamassa kirjastossa paikan päällä. Paikan päällä kirjastossa maksujen lyhentäminen on...
Arvo Turtiaiselta ei löydy runoa, joka varsinaisesti alkaisi noin, mutta kokoelmaan Minä paljasjalkainen (1962) sisältyy sikermä, joka on otsikoitu He rakensivat Helsinkiä.
Runo on luettavissa kokonaisuudessaan myös esimerkikisi teoksesta Turtiainen, Arvo: Runoja 1934 - 1968 (Tammi, useita painoksia).
Saat runon sähköpostiisi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan niitty tarkoittaa puutonta, ruohoa ja heinää kasvavaa maa-aluetta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niitty?searchMode=all). Niityt ovat pääasiassa syntyneet laidunnuksen ja rehunteon seurauksena. Mikään niitty ei käsittääkseni voi pysyä avoimena luonnonvaraisten eläinten ansiosta.
Ylen verkkosivuilla tosiaankin kerrottiin vuonna 2015 useiden kuntien Ruotsissa huomioineen kulkuväylien talvikunnossapidossa sukupuolten välisen tasa-arvon. Tavanomainen järjestys aurata lumesta puhtaaksi ensimmäiseksi autotiet ja vasta sitten jalankulku- ja pyörätiet katsottiin etenkin naisia syrjiväksi. Tutkimusten mukaan naiset suosivat yleisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Miehet puolestaan turvautuivat naisia yleisemmin yksityisautoiluun. Autojen todettiin pystyvän kyllä etenemään kymmensenttisessä lumessa, mutta lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkevat joutuivat ongelmiin. Kokeilukunnissa auraustyöt aloitettiinkin ensimmäiseksi jalankulkuväyliltä. Sen katsottiin myös vähentävän...
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä...
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
Jamppa Tuomisen esittämään lauluun "Meren rannalla" ei ole olemassa nuottia. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanat on tehnyt Rikhard Palm.
Muusikoiden-net palstalla on keskusteltu vuonna 2017 tästä kappaleesta: Muusikoiden.net - Keskustelu - Meren rannalla, Jamppa Tuominen
Jamppa Tuominen on esittänyt myös toisen "merenranta aiheisen" kappaleen: "Rannalla kyynelten meren" (säv. Jori Sivonen, san. Vexi Salmi). Tähänkään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia.
Kirjailijatason suosituksia voi saada tekoälyyn perustuvalta kirjallisuuden suosittelusivustolta. Se tarjoaa Eve Hietamiehen vastineeksi Anna-Leena Härköstä. https://www.literature-map.com/Tampereen kirjaston maksuttomassa Mitä lukisin? -verkkopalvelussa saa kirjaston lukuoppailta sähköpostitse toiveiden mukaan räätälöityjä lukuvinkkejä.https://www.tampere.fi/kirjastot/asiakkaana-kirjastossa/mita-lukisin-lukuvinkkeja-kirjastostaKannattaa katsoa kirjaston tietokannasta millä asiasanoilla itselleen mieluisa kirja on kuvailtu. Yösyöttö-kirjaa kuvaillaan mm. asiasanoilla isyys, vauvaperheet ja yksinhuoltajat. Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi sekä kirjaston omasta tietokannasta näillä asiasanoilla...
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Kansallisen, eli suomalaisen translitteroinnin sääntöjen mukaan nimi tulee kirjoittaa Šostakovitš. Ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ovat hatullisia. Jos pakottavat painotekniset tms. seikat vaativat, hattu-s voidaan korvata sh:lla. Jos siis hattu-s ei onnistu, voidaan kirjoittaa Shostakovitsh.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Erään kirjoittajan "Ruotsin viimeiseksi kalloja mittailleeksi akateemiseksi rasistiksi" luonnehtima Bertil Lundman toteutti kesällä 1950 Tjörnin saarella Länsi-Götanmaalla tutkimusprojektin, jonka yhteydessä hän mittasi 700 saarelaisen pääkallot. Tämän myöhäisempiä dokumentoituja ruotsalaisia rotubiologisia kallonmittauksia en tutkimistani lähteistä löytänyt. – Lundman luennoi Uppsalan yliopistossa 1960-luvulle asti. Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli -kirja kertoo, että opiskelijoiden mukaan "miehellä oli aina mittanauha taskussaan, jotta hän voisi tarvittaessa mitata heidän päänmuotonsa".Lähteet ja kirjallisuutta: Gunnar Broberg, Statlig rasforskning : en historik över Rasbiologiska institutet Martin Ericsson,...
Tässä joitakin ehdotuksia.
Ovatkohan dekkaripuolella Elly Griffithsin kirjat tuttuja? Niiden päähenkilö Ruth Galloway on ammatiltaan arkeologi, joka päätyy mukaan rikosten selvittelyyn.
Uusista jännäreistä paljon mielenkiintoa on herättänyt ruotsalaisen Mariette Lindsteinin Ehdoton valta. Psykologinen trilleri kertoo Sofiesta, joka ajautuu mukaan karismaattisen johtajan perustamaan kulttiin ja tajuaa liian myöhään, että ulospääsyä ei ole. Kirjan kultti on kuvitteellinen, mutta tarinan pohjana ovat Lindsteinin omat kokemukset.
Downton Abbeyn ja Agatha Christien ystävää voisi kiinnostaa Jessica Fellowesin Mitfordin murhat. Se aloittaa sarjan, joka yhdistelee brittitunnelmaa, historiallisia henkilöitä ja todellisia rikoksia...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruotsinkielisillä sivuilla laumasuojasta käytetään sanaa flockimmunitet (https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/information…).
