'Rakkauden liekki'-kappale löytyy 'Salaa'-nuottivihosta (1999, ISMN M-9001645-0-6 ). Kyseinen vihko löytyy esim. Jyväskylän pääkirjastosta sekä Joensuun pääkirjastosta.
Ystävällisin terveisin Kimmo Keinänen / Helsingin kaupunginkirjasto / Pasilan kirjasto
Kalan uimarakosta valmistettua kirkastusainetta eli kalaliimaa on vuosikymmeniä voitu käyttää oluen valmistukseen. Muutamia vuosia sitten Guinness ilmoitti pyrkivänsä vähentämään kalaliiman käyttöä, jotta ainakin osa sen oluista olisi vegaanista.
https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2015110420611246
Hämeenraitin internet-sivuilla on uutinen, jonka mukaan lahtelainen pienpanimo Ant Brew käyttää oluen valmistuksessa kalojen uimarakkoja.
https://hameenraitti.fi/hoitokalastussaaliin-uimarakot-hyotykayttoon-la…
Jos haluat enemmän tietoa uimarakkojen merkityksestä oluen valmistuksessa, niin tässä on linkki Ant Brew -panimon yhteydenottolomakkeelle:
https://www.antbrew.fi/yhteystiedot
Kyseessä on TV1:n Teatteritoimituksen kaksiosainen sarja Häjyt vuodelta 1978. Se perustuu Heikki Ylikankaan kirjaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra (1974). Yleisradion internetsivuilla on kyselty samasta sarjasta, ja vastaus on luettavissa osoitteessa http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/hajyt. Videona tai dvd:nä sarjaa ei ole julkaistu.
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen...
Kyllä nämä HelMet-kirjastoista löytyvät kaikki kahdeksan suomeksi. Kolme niistä on myös ruotsiksi saatavana.
Linkki kirjailijan tuotantoon HelMet-tietokannassa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGrethe%20Dirckinck-Holmfeld…
Hei!
Löysin lasten kasettikirjoihin liittyvän kysymyksen, jota on aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa. Tuohon kysymykseen on lukijamme kommentoinut seuraavaa; "...Laulut on tarinassa jossa päähenkilö on sarvipää samppa. C-kasetilla penskana ne kuuntelin monneen kertaan, tarinassa on myös joku merirosvolaulu, merirosvoja meitä on seitsemän me ilkeitä ollaan niin.... Ja rosvojen vangiksi joutui, liipukka onneton, kostui silmänsä kyyneliin kotiin tahtoi vaan vankina oltava on."
Olisiko kyseessä juurikin tämä "Samppa sarvipää ja merirosvot" -kasetti? Tällainen kasetti löytyy Teuvan kirjastosta. Tämän kasetin julkaisija on levy-yhtiö JP-musiikki ja julkaisuvuosi on 1986. Tämän kappaleen esittää Sakari Wirta,...
Karttakeskuksen v. 2019 julkaisemassa kartassa "Murhasaari ja muita julmia paikannimiä Suomesta" Murhasaaren nimen selitykseksi kerrotaan, että "Neiti Ahlgren, joka oli raittiusihminen, murhattiin saaressa v. 1910 viinaan liittyvän riidan seuraksena." Muuta viitettä ko. nimeen ei löytynyt. Esimerkiksi Nastolan historia teoksissa 1, 2, ja 3 ei oteta kantaa nimeen tai sen alkuperään. Nimeä ei myöskään löydy Karttakeskuksen v. 2007 julkaisemasta teoksesta "Suomalainen paikannimikirja".
Etelä-Suomen Sanomien digilehdessä on 20.8.2020 julkaistu Heikki Hiilamon kirjoittama kirjoitus "Nastolan Murhasaaren karmea arvoitus", mutta se on maksumuurin takana. Halutessasi voit kysyä kirjoitusta heiltä ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun, jonka...
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Onko kyse Daisy-soittimesta? Näkövammaisten keskusliitto lainaa Daisy-soittimia Celian ja yleisten kirjastojen asiakkaille sekä näkövammaisille äänilehtien lukijoille. Daisy-äänilehtiä tuottavat Näkövammaisten liitto ja alueyhdistykset. DAisy-soitin ei tosin edellytä 50 % haitta-astetta.
https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/daisy#header--valitse-sopiva-daisy-soitin
Voitte sopia Celia-asiakkuudesta, jolloin äidillenne toimitetaan postitse kotiin cd-äänikirjoja kuukausittain. Äänilevyjä ei tarvitse palauttaa. Levyt lähetetään valtakunnallisesta Saavutettavuuskirjasto Celiasta, mutta asiakkuudesta voi sopia omassa lähikirjastossa.
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Koska äidilläsi on yli 50 % haitta-aste...
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
Lappeenrannasta löytyvät:
LANGH, Tea: Keskiajan tunnelmissa: ideakirja tekevälle ; EMBLETON, Gerry: Medieval military costume: recreated in colour photographs ; RUBY, Jennifer: People in costume: The medieval world ; LAPPALAINEN, Mare : Vaatteet ennen ja nyt: ideakirja vaatteentekijöille
Lisäksi pukeutumisen historiasta yleensä löytyy kirjoja hyllyluokasta 90.21 Muoti ja muodin historia. Esim. BRUHN,Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto ; COSTUME worldwide: a historical sourcebook ; RACINET, Albert: Illustrated history of European costume ; SKOLNIKOV, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Katso myös aiemmin vastattu kysymys samasta aiheesta, sisältää linkkejä myös aiheeseen liittyville nettisivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi...
Kysymykseen vastaamista vaikeuttaa kyseisen konsertin tunnistaminen. Konserttilistojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tuon ajanjakson ainoa ulkoilmakonsertti, jossa esiintyivät sekä Joe Cocker että Sinéad O'Connor, olisi Pinkpop Festival Alankomaiden Landgraafissa 23. toukokuuta 1988. En löytänyt kuitenkaan mitään mainintaa mahdollisesta monen esiintyjän yhteislaulusta. Cocker oli ilmeisesti pääesiintyjä, joten luultavasti laulu olisi hänen esiintymisensä lopussa. Festivaalin settilista on kuitenkin puutteellinen hänen kohdallaan. Hänen muiden konserttiensa tuolloisista listoistaan tai muiden esiintyjien listoilta voi yrittää etsiä mysteerilaulua.
Tuona aikana molemmat artistit esiintyivät erikseen myös joissakin...
Jalkapallon MM 2010 karsintojen tiedot löytyvät FIFAN eli Kansainvälisen Jalkapalloliiton internet-sivuilta.
FIFA:n sivuilla on paljon asiaa, mutta MM-karsinnat löytyvät etusivulta vasemmalla olevasta valikosta otsikon "South Africa 2010, Fifa World Cup" alta.
Valitsemalla "Continental Zones" saa esiin maailman kartan, josta voi valita haluamansa maanosan. Tilastot löytyvät "Statistics" otsikon alta.
http://www.fifa.com/worldcup/preliminaries/southamerica/index.html
http://www.fifa.com/index.html
Kannattaa seurata myös suomalaista jalkapallon keskustelualuetta, Futisforumia. Siellä käydään vilkasta debattia mm. MM-karsinnoista.
Etusivulta löytyy otsakkeen "Kansainvälinen Jalkapallo" alta oma keskustelu aiheesta "Maajoukkueet ja...
Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Elokuva Meri sisälläni on tositapahtumiin perustuva kertomus kirjailija Ramon Sampedron elämästä ja se perustunee hänen teokseensa Cartas des el infierno. Kirjaa on saatavana kirjastoissa vain espanjankielisenä eikä sitä ole käännetty suomen kielelle ainakaan vielä.
Kysymyksessä siteerattu tekstikatkelma on peräisin Franklin kirjaansa vuonna 1984 laatimasta jälkikirjoituksesta Argumente für einen tragischen Optimismus (The case for a tragic optimism), joka perustuu hänen kolmannessa logoterapian maailmankongressissa kesäkuussa 1983 pitämäänsä puheeseen. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos Ihmisyyden rajalla ilmestyi jo vuonna 1978 eikä se sisällä tätä myöhemmin tehtyä lisäystä. Kaikki kirjan suomenkielisestä laitoksesta otetut lisä- ja uudet painokset ovat sisällöltään vuoden 1978 ensipainoksen mukaisia.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Lastu-kirjastojen tietokannasta löytyy Jaakko Tepon Rasvainen pyttipannu, lastenmusiikkiyhtyeen Sotta ja Pytty laulu Pyttipannu sekä Olli Ahvenlahden säveltämä ja Kalle Väänäsen sanoittama Pyttipannussa on munaa, jonka Heikki Kinnunen on esittänyt. Se löytyy levyltä Revyylauluja.
YouTubesta kuuntelun perusteella etsimäsi laulu ei ole mikään näistä.
Etsin myös Yleisradion Fono-tietokannasta ja Kansalliskirjaston Finnasta, mutta lisää pyttipannu-lauluja ei niistäkään löytynyt.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’.
Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia...
