"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa.
Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. Skannattua kuvaa ei siis saa näyttää satutunnilla eikä sitä saa laittaa jakeluun. Kaikki kirjastojen toiminta on ei-yksityistä, eikä siinä yhteydessä on merkitystä käytetyllä tekniikalla. Intra ja GoogleDrive ovat tässä suhteessa samassa asemassa eikä salasanoilla ole merkitystä, koska alkuperäinen toimi on jo ollut luvaton.
Kirjastosta voi toki löytyä niin vanha kuvakirja, että kuvien tekijän kuolemasta on...
Tähän tarkoitukseen sopisi varmaankin Sanna Pelliccionin Onni-pojan talviseikkailu (2018). Siinä Onni-poika perheineen matkustaa Lappiin ja tutustuu Neeta-tyttöön, joka tutustuttaa häntä saamelaiseen kulttuuriin.
Seuraaviin kokoelmiin kannattaa tutustua:Häävene vesiä käypi. Runoja ja riimejä hääparilleJuhla on runojen aikaa.Tämän runon haluaisin kuullaTätä runoa en unohdaKauniita runoja on paljon. Ehkä seuraavien runoilijoiden teoksia voisi selata:Katri Valan Kootut runotEdith Södergranin Elämäni, elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Kootut runotTommy Tabermannin Valitut rakkausrunot tai Kootut runot tai moni muukin Tabermannin runokirja.Aleksis Kiven ja Eino Leinon runoista löytyy sopivaa kaikkiin tilanteisiin.Myös Makupalat.fi:n runoja kannattaa selata:https://www.makupalat.fi/fi/k/10797/hae?category=114565&sort=title&orde…
Linnea-tietokannoista (Fennica=Suomen kansallisbibliografia, Linda= yliopistokirjastojen yhteistietokanta, Manda=yleisten kirjastojen
yhteistietokanta, Arto=kotimainen artikkeliviitetietokanta) ei todellakaan löydy edes osittain tämän nimistä teosta. Jos julkaisu on uusi, siitä saattaisi löytyä tietoja internetin hakupalveluiden (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) avulla,´mutta tässä tapauksessa ei netistäkään löytynyt mitään. Ehkä julkaisu ei ole vielä ilmestynyt? Entä kirjoittaja ja nimeke? Pitänevätkö paikkansa?
Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen.
Lähde:
Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Rohingyat ovat perinteisesti eläneet Myanmarissa, lähellä Bangladeshin rajaa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa. Jatkuvien etnisten vainojen takia rohingyoita on kuitenkin pakolaisina monissa Myanmarin naapurimaissa. Kirkon ulkomaanavun kotisivuilla todetaan, että KUA tukee Myanmarissa maan sisäisissä konflikteissa kärsineiden tai maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneiden nuorten työllistämistä.
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/missa-tyoskentelemme/myanmar/
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja...
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani (1909) ajoittuu Suomen historian merkittäväään ajanjaksoon, ensimmääisten eduskuntavaalien aikaan 1907. Vuoden 1906 lakiuudistus takasi äänioikeuden myös mm. naisille. Punainen viiva on ajankuvaus agitaattoreineen kaikkineen, mutta se voidaan nähdä myös Kiannon kannanottona tilanteeseen. Muuttuiko mikään tarpeeksi ensinkään? Teos nähdään köyhien Topin ja Riikan kautta..
Klassikoksi Puneaisen viivan tekee myuös teoksen rakenne, jossa karhu näyttelee osaansa.
Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
Valasnaaras synnyttää tavallisesti vain yhden poikasen 10–17 kuukautta onnistuneen parittelun jälkeen. Synnytyksen ajankohta on yhteydessä suurvalaiden vuotuisiin vaelluksiin, jotka tapahtuvat olosuhteiden mukaan: eläimet siirtyvät kevääksi ja kesäksi pohjoisen ja etelän napapiirin meriin ja muuttavat syksyllä trooppisille ja subtrooppisille vesialueille, missä useimmat lajit talvehtivat; parittelu ja poikiminen osuvat tähän ajanjaksoon.Lähde: Uusi zoo. 2, Nisäkkäät
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Hei
En kykene vastaamaan kysymykseesi, mutta ELY-keskuksen Liikenteen palautepalvelu-sivustolta saat asian tuntijoiden vastauksen. Tässä linkki sinne https://palautevayla.fi/aspa
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken...
Niin paljon kuin Beatlesia onkin käännetty, tästä kappaleesta en onnistunut löytämään suomenkielistä versiota. Sitä ei esim. ole Kaikkien aikojen The Beatles -suomennokset kokoelmalla. Joku on kääntänyt lyriikat Lyrics translate -sivustolle, näitä tuskin on tehty laulettavaksi.
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill...
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
