Otavan kirjallisuustiedon (Otava, 1990) mukaan P. G. Wodehousen tuotannossa on seuraavia Jeeves -kirjoja :
The Man with Two left Feet (1917), Verraton Jeeves (The Inimitable Jeeves, 1923), Antaa Jeevesin hoitaa (Carry On, Jeeves, 1925), Suurenmoista Jeeves (Much Obliged, Jeeves, 1971). Suomeksi on julkaistu myös valikoima parhaita Jeeves tarinoita nimellä Pip-pip, sir (1969). Tarinat on valinnut Paavo Lehtonen tekijän laatimasta antologiasta The World of Jeeves.
Seuraavalta sivustolta löytyy P. G. Wodehousen koko tuotanto ja julkaisuvuodet:
http://www.pgwodehousebooks.com/simplebiblio.htm
Helpoin tapa etsiä isotekstisiä kirjoja Helmetistä on kirjoittaa ”isotekstiset kirjat” sanahakuun, jonka jälkeen näytölle tulee kaikki isotekstiset kirjat uutuusjärjestyksessä.
Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai...
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts
Kellon käyttäminen suunnan ilmoittamiseen perustuu kellotauluun. Kun jokin sijaitsee kello kymmenessä, se tarkoittaa, että se on esimerkiksi ajoneuvon kulkusuuntaan nähden viistosti etuvasemmalla. Tällöin suoraan kulkusuuntaan nähden olisi klo 12 ja klo 3 olisi suoraan oikealla. Sama juttu, vaikka seisoisit paikoillasi. jos puhujat seisovat kasvot eri suuntiin, asiasta tulee monitulkintaisempi.
En ole varma, mutta yhdistän suunnan ilmoittamisen kellonaikana armeijaan ja erityisesti lentämiseen.
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Suomen Kuvalehden numerossa 49 vuodelta 1928 kerrotaan puolankalaisesta Antti Hiltusesta, jonka mielestä on tullut "kuivaksi astella tasaisella lattialla. Hän on halunnut astella vähän vaikeampia teitä, esim. viikatteen terällä". Hiltusesta on myös kuva. Juttu on lehden Ajanvietesivulla ja kyseinen lehti ilmestyi 1.12.1929.
Olisikohan tämä etsimäsi juttu ja kuva.
Lehden voi lukea Kansallisarkiston digitoimista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888883?term=viikatt…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889614?term=viikatt…
Тёмные алле́и on kokoelma Ivan Buninin vuosina 1937 – 1944 kirjoittamia kertomuksia. Kertomuskokoelmaa ei ole käännetty kokonaisuudessaan, mutta osa sen kertomuksista mm. niminovelli Puiston pimeät käytävät sisältyy Juhani Konkan suomentamaan Buninin Valittuihin kertomuksiin. Тёмные алле́и –teoksesta on mukana myös esimerkiksi kertomukset Muusa, Rusja ja Natali, Pariisissa ja Yömajassa.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921832087
https://finna.fi/
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%91%D0%BC%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%…
On totta, että laki talonvaltauksien suhteen on tai on ainakin ollut useassa Euroopanmaassa suhteellisen vapaamielinen. Ainakin Ranskassa asunnon omistajan on ilmoitettava viranomasille 48 tunnin aikana asunnon valtaamisesta, että valtaajat saadaan häädettyä ilman oikeustoimia. https://yle.fi/uutiset/3-10089554
Myös Espanjassa valtaajan asema on hyvin suojattu, sillä laki takaa oikeuden asumiseen. Tosin lakiin on tehty tiukennuksia, joilla pyritään hillitsemään taloudellista hyötymistä. https://www.idealista.com/fi/news/lakineuvontaa-espanjassa/2018/07/05/6117-jos-talosi-vallataan-tee-nain-poliisille
Lisää talonvaltauksien taustasta Espanjassa voit lukea Voima-lehden artikkelista: https://voima.fi/artikkeli/2011...
Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta.
Lähde:
Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
Kirjastot ovat itsenäisiä toimijoita, joten viesti pitäisi lähettää niihin erikseen. Muutama kanava on, joissa viestitään kirjastoille keskitetysti. Suomessa on kirjastoja, jotka hoitavat alueellista kehittämistehtävää. Niille voisi välittää tämän kehittämisehdotuksen esim. yhteisten sivujen toimittajien kautta, Aija Laine, aija.laine@hel.fi tai Päivi Litmanen-Peitsala, plp@kirjastot.fi, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen. Toinen on Kirjasto-kaapeli -foorumi, https://www.kirjastot.fi/forum/402.
Pohjoisnuolikuvio rakennettiin maahan Rautatientorin peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 1987.Kun nuolen suuntaa katsoo esimerkiksi Googlen karttapalvelun kautta, näyttää, että se osoittaisi pari astetta itään pohjoisesta. Kompassin kanssa katsottuna nuoli on kuitenkin tismalleen pohjoisen suuntainen.Pohjoisen sijainnin voi todeta muutamalla eri menetelmällä. Kompassin käyttämä pohjoinen on niin sanottu magneettinen pohjoinen, joka määrittyy maapallon magneettikentän avulla. Magneettinen pohjoinen on jatkuvasti pienessä liikkeessä ja Suomessa se tarkoittaa noin 0,2 asteen vuosittaista siirtymää itään päin.Pohjoisen voi määritellä myös maantieteellisenä pohjoisena, jolloin määritellään kyseisestä paikasta lyhin tie pohjoisnavalle. Kartoissa...
Voisivatko kyseessä olla Terveykylän omahoito-ohjelmat? Mielenterveystalo.fi:n omahoito-ohjelmista löytyvät masennuksen ja unettomuuden omahoito-ohjelmat, Terveykylä.fi:stä painonhallinnan omahoito sekä muita.Terveyskylä omahoito-ohjelmat, https://www.terveyskyla.fi/terveyskylan-itsehoito-ohjelmatPainonhallinta, https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito Mielenterveystalo, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoitoMasennus, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/masennuksen-omahoito-ohjel…Unettomuus, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/unettomuuden-omahoito-ohje…
Karvat liitetään nisäkkäisiin. Höyhenillä, karvoilla ja suomuilla sitä vastoin on yhteinen alkuhistoria. Ne ovat kaikki kehittyneet samanlaisesta varhaiskehityksen rakenteesta. Tästä lisää artikkelissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/karvoilla-hoyhenilla-ja-suomuilla-on-yht…
Lintujen alushöyhenet muistuttavat hentoja karvoja. Joillakin hämähäkeillä nyt ainakin sanotaan olevan karvoja. Tästä lisää artikkelissa: https://tieku.fi/elaimet/hamahakit
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Esimerkiksi ingången till biblioteket är tillgänglig, https://www.turku.fi/sv/nyhet/2023-03-30_krakkarrets-bibliotek-oppnas-e…
tai tillgänglig ingång, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/tilat-ja-laitteet?lng=sv
Helmet.fi-sivustosta esteettömyystiedot löytyvät yksittäisen kirjaston tiedoista ruotsin kielellä kohdasta tillgänglighet, https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Tolo_bibliotek/Tillg…
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
Jos kriteeriksi otetaan julkaistu oma runokokoelma, vahvoja ehdokkaita Tampereen ensimmäiseksi naisrunoilijaksi voisivat olla Ain'Elisabet Pennanen ja Aliina Salomaa. Pennasen esikoiskokoelma Tschandalan vanki ilmestyi vuonna 1907, Salomaan alun perin pääasiassa Wäinämöinen-lehdessä julkaistuista runoista koottu postuumi kokoelma Ylöspäin vuonna 1909.
