Yliopistokirjastoista saa yleensä lainata myös väitöskirjoja. Voit hakea niitä esim. Finna haulla tai Melindan tarkennetulla haulla. Myös Frank monihaulla löytyy kätevästi väitöskirjaaineistoa.
Hakusanalla väitöskirja ja rajaamalla kirjamuotoiseen aineistoon, löytyy jo Melindasta 366334 viitettä eli jonkinlainen rajaaminen, esim. kieli ja aihe, olisi hyväksi.
yleiset kirjastot tarjoavat myös väitöskirjoja. Esim. Vaskikirjastojen haulla löytyy 3307 väitöskirjaa.
Osa väitöskirjoista on myös vapaasti netissä luettavissa. Ulkomaisia väitöskirjoja löytyy helposti esim. Google scholar haulla.
Kirjastosta voi aina pyytää apua, jos sopivaa aineistoa ei löydy helposti.
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
I am sorry to hear about your mothers passing.
Via Infopankki you find some Finnish courses online. There you can also do grammar and vocabulary online. Infopankki is a website published by City of Helsinki:
http://www.infopankki.fi/en/living-in-finland/finnish-and-swedish/finni…
Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:
https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/
Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf
Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2...
Veroasioista tietoa löytyy Verohallinnon sivustolta vero.fi.
Sivulla Sometulot on tieto, että jos saa ulkomaiselta sivustolta tuloja henkilöasiakkaana, verot maksetaan Suomeen.
Mikäli toimii osakeyhtiön alla, ohjeet löytyvät tältä sivulta, mutta tässäkin tapauksessa verot maksetaan Suomeen.
(viitattu 14.6.2023)
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Meillä on Viipurin läänin henkikirjoja noilta vuosilta, mutta niihin eivät sisälly Viipurin kaupungin tiedot. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Mikkelin maakunta-arkistoon (p. 015-321 3132 tai s-posti: mikkeli@narc.fi). Arkistosta löytyy Viipurin seurakuntien mikrofilmejä mainitsemiltanne vuosilta. He osaavat neuvoa myös henkikirjojen suhteen.
Yle Uutiset julkaisi vuonna 2015 artikkelin tutkimuksesta, joka kokosi tietoa siitä, mitä alueita ihmiset pitävät sopivina koskettaa, riippuen henkilöitten välisestä suhteesta. Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva, joka antaa idean mitkä alueet ovat keskimäärin sopivia koskettaa. Tämä ei tietenkään tarkoita että jokainen ihminen on samaa mieltä. Jotkut ovat avoimempia kosketukselle, kun taas toiset eivät halua, että heitä kosketetaan missään olosuhteissa.
Jos ei itse pysty päättämään mikä tuntuu sopivalta, niin toiselta voi aina kysyä jos heidän mielestä suhde on sellainen, jossa voisi halata, kutittaa tai nipistää ilman että tarvitsee etukäteen siitä kysyä uudestaan. Tämä on positiivinen tapa ottaa huomioon...
Naisjohtajista ja naisjohtajuudesta on teemanumero Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa (4/2003). http://tilastokeskus.fi/tk/el/hyv_034.html
Lehteä voi lainata tai ostaa Tilastokirjastosta ja se on luettavissa useissa kirjastoissa.
Tilastokeskuksen julkaisu Naiset ja miehet Suomessa (uusin vuodelta 2003) sisältää paljon tilastotietoa naisten ja miesten asemasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Perustietoa aiheesta ja linkkejä muihin lähteisiin löytyy myös Tilastokeskuksen Internet-sivuilta:
http://tilastokeskus.fi/tk/he/tasaarvo_paasivu.html
Kirjastoista voi tiedustella myös seuraavia aiheeseen liittyviä julkaisuja:
Näköaloja naisjohtajuuteen / Anna-Maija Lämsä (toim.) (2003)
Aaltio-Marjosola, Iiris: Naiset, miehet ja johtajuus...
Koiran kasvatus- ja koulutusoppaita löytyy laajasti, mutta suoraan kahden koiran kasvattamiseen liittyvää kirjaa ei. Koiran sosiaalisesta käyttäytymisestä löytyy kuitenkin hyvin tietoa esimerkiksi Tuire Kaimion teoksesta Koirien käyttäytyminen
Lisätietoa Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=b331e332-dd82-4931-889e-7190473a19…
ja Internetissä esim. http://www.kirja.fi/kirja/tuire-kaimio/koirien-kayttaytyminen/978951032…
Koiran viestien lukemisesta on myös tehty useita teoksia, esimerkiksi Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit, josta voi olla apua koirien keskinäisen käytöksen tulkitsemiseen.
Lastu-verkkokirjastossa:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=29a3e709-e7ca-4b90-8d24-adf3b36029…
Akvaariokaloja ja niiden hoitoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markku Varjon Akvaario-opas, Baileyn ja Burgessin kirja Tropical fislopaedia: a complete guide to fish care ja John Dawesin Complete encyclopedia of the freshwater aquarium
Lehdistä tietoa saa ainakin Akvaristi-lehden artikkelista Jukka Järvi: Miksi kalat sairastuvat (Akvaristi 2003, nro 2, s. 47-49). Jukka Järvi on kalatauteihin erikoistunut eläintieteilijä. Lehdellä on verkkosivut (http://www.akvaristi.com/) , mutta artikkelit on luettava paperisesta lehdestä.
Akvaariokalojen tauteja käsitellään perusteellisesti myös Jukka Järven verkkosivuilla. Hän antaa myös ohjeita mahdollisesta karanteenista sekä kirjallisuusluettelon aiheesta.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/...
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua...
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
