Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
B. Virtasen luoja on sarjakuvataiteilija Ilkka Heilä, jonka Otavan kirjailijaprofiilissa mainitaan toimistotyön oravanpyörässä vuodesta toiseen sinnittelevän B. Virtasen saaneen alkunsa vuonna 1989. Tässä Seura-lehden haastattelussa Heilä kertoo kehitelleensä sarjakuvan alun perin Uusi Suomi-sanomalehden ja sarjakuvia levittävän Bulls Pressin kilpailuun - voitto meni sivu suun, mutta loppu on historiaa.
Reilun 30 vuoden aikana B. Virtanen on seikkaillut yli neljänkymmenen kotimaisen sanomalehden sivuilla ja ensimmäisen albumiversion julkaisi vuonna 1997 Arktinen Banaani; vuodesta 2019 lähtien julkaisija on ollut Otava. Lisäksi maaliskuusta 2022 alkaen B. Virtasen edesottamuksia voi seurata myös...
Kaupunginkirjaston raanuaineisto on rajallista, mutta yhteydenotto Suomen käsityön museoon tuotti valistuneen arvauksen. Museon amanuenssi kirjoitti näin:
"Meillä ei ole esimerkiksi Montell-Saanion raanukuvastoa, joten perustan arvioni niihin raanuihin, joita Arktinen horisontti -kirjassa on nähtävissä. Montell-Saaniolla on kyllä näköjään hyvinkin voimakkaan värisiä raanuja, ja yläreunan palmikot ovat myös hänen tekstiileilleen ominaisia, mutta tässä kysytyssä raanussa näyttää olevan värillinen loimilanka, kun taas kaikissa edellä mainitussa kirjassa esiintyvissä raanuissa loimi on kaikissa valkoinen. Pikkuseikka toki, mutta voisin kuvitella, että tuollaisella yhdenmukaisuudella on tekijälle ollut jokin arvo tai merkitys. Koska...
Espoon kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää kirjastokäytössä. Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että jos aineistoa ei oteta kirjastokäyttöön, kirjasto voi laittaa sen kierrätyshyllyynsä tai hävittää muuten.
Asiaan on varmasti monenlaisia näkökulmia. Yle uutisoi (17.9.2018) aiheesta haastattelemalla mm. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtajaa Kyösti Arovuorta, jonka mukaan maatilojen määrä vähenee Suomessa melko tasaisesti, mutta tuotannon määrä ei ole pienentynyt. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10407765
Teoksen Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo mukaan thatcherismi suosi yksityistämistä, yrittäjähenkistä kulttuuria ja finanssiteollisuutta. Thatcherismista on myös kirjassa Stuart Hall: Mitä on tekeillä? Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta.
Artikkeli http://elektra.helsinki.fi/se/t/0356-3677/11/3/thatcher.pdf
Määritelmä sanakirjassa: https://www.lexico.com/definition/thatcherism
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Tässä lainaus kysy-palvelumme arkistosta löytyvästä aikaisemmasta vastauksesta:
"Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella."
Tarkempaa tietoa kirjastoapurahoista löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Otsikon "Apurahat ja lomakkeet" alta löytyy edelleen linkki nimeltä "Kirjailijoiden ja kääntäjien...
Kirjastot ottavat lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia cd-levyjä. Koska kirjastojen hyllytila on rajallinen, lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston cd-kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä vaikka lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita levyistä.
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita).
Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Hengellisen laulun ”Sellaisenaan” toinen säkeistö alkaa: ”Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin”. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran” tai ”Sellaisenaan saat käydä Herran luokse”. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lähde. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Hengelliseen laulukirjaan” (1982, julkaisija Suomen vapaitten kristittyjen neuvosto). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Muihinkin ”Hengellisen laulukirjan” painoksiin se saattaa sisältyä.
Jonkin verran erilainen sanoitus löytyy kirjasta ”Deulikaane tšambibi” (= Hengellisiä lauluja), joka sisältää Viljo Koiviston tarkistamia romaninkielisiä käännöksiä suomenkielisistä lauluista. Laulujen sanat ovat kirjassa myös...
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Kokeilin Frank monihakua.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teos löytyy melko monesta kirjastosta ympäri Suomenmaan.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos mikään näistä ei ole lähellä Sinua, voit
käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä mahdollisuutta kauko-lainaan.
Kirjan voi myös osataa, jos lähin kirjasto on takusten takana. Esim Adlibris tarjoaa sitä 20€ hintaan.
Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa musiikin aikakausista:
- Musiikkikirja
- Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
- Schnoor, Hans: Sävelten taide.
Lisäksi kannattaa tutustua Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi
Asut on suunniteltu minimoimaan kehon liikkeiden vaikutus tähtäykseen. Toisaalta asu tukee lihaksia ammunta-asennossa. https://www.quora.com/Whats-with-the-funny-outfits-in-Olympic-shooting
Suomen ampumaurheiluliitosta voisi saada enemmän tietoa asun historiasta. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/ilmakivaari/
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Palvelussamme on tähän kysymykseen jo aiemmin vastattu. Tässä vastaus:
Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.
Suomeksi ei valitettavasti ole ilmestynyt oikeastaan kuin yksi kevyen musiikin laulunopas (= Laulajan opas /toim. Tarja Hautamäki). Tämä opas on tällä hetkellä paikalla Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanniksi löytyy sitten jo useampiakin. Voit hakea ne Piki-verkkotietokannastamme esim. asiasanalla 'laulunoppaat' ja luokalla 78.89. Piki löytyy osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1079417573
Sieltä näet tarkemmat tiedot ja voit myös varata lainassa olevaa aineistoa, jos käytössäsi on tunnusluku.
Voit tietenkin ottaa yhteyttä suoraan musiikkiosastolle, autamme mielellämme!
