Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
Hengellisen laulun ”Sellaisenaan” toinen säkeistö alkaa: ”Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin”. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran” tai ”Sellaisenaan saat käydä Herran luokse”. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lähde. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Hengelliseen laulukirjaan” (1982, julkaisija Suomen vapaitten kristittyjen neuvosto). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Muihinkin ”Hengellisen laulukirjan” painoksiin se saattaa sisältyä.
Jonkin verran erilainen sanoitus löytyy kirjasta ”Deulikaane tšambibi” (= Hengellisiä lauluja), joka sisältää Viljo Koiviston tarkistamia romaninkielisiä käännöksiä suomenkielisistä lauluista. Laulujen sanat ovat kirjassa myös...
Vaskin etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevan hakukentän alapuolelta löytyy harmaa palkki, josta pääset tarkennettuun hakuun. Kirjoita Hakuryhmä-kohdassa olevaan ensimmäiseen hakukenttään hakusanaksi 65.43 ja valitse sitten oikealla puolella olevasta alavalikosta "Luokitus". Jos haluat hakea nimenomaan kirjoja valitse vielä Rajaukset-kohdasta aineistotyypiksi Kirja. Muita kenttiä ei tarvitse täyttää, vaan haun tehtyäsi pääset käsiksi kaikkiin kyseisellä luokkanumerolla löytyviin kirjoihin.
Löydät kaikki Netta Muskettilta suomeksi ilmestyneet teokset Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta: https://finna.fi
Kirjoita hakusanaksi kirjailijan nimi muodossa: Muskett, Netta ja valitse hakutyypiksi tekijä. Näin saat listauksen Muskettin Suomessa ilmestyneistä teoksista.
Voit hakea kirjailijan teoksia myös paikallisten kirjastojen tietokannoista. Haku Raision kaupunginkirjastosta: http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=find2&sesid=1185015382&ulang=fin ja Turun kaupunginkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=…
Kun haet tietokannoista tekijän nimellä, kirjoitetaan nimi muodossa: Muskett, Netta. Muista pilkku sukunimen jälkeen!
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
Elisan nimipäivä on 19.11. Jos kalenterin tiedot ovat vajavaiset, voi nimipäiviä etsiä esimerkiksi Naperokerhon Nimipäiväkirjan kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.plussa.com/?_tp=71,90
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
Naisten Ääni (näytenumero ilm. 1905, varsinaisesti alkoi ilmestyä
1906) oli suomalaisten naisasianaisten lehti. Päätoimittajana toimi vuoteen 1927 Naisasialiitto Unioniin kuulunut Maikki Friberg. Lehti ilmestyi vuoteen 1949. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lehden vuosikerrat mikrokorteilla.
Kirjaa tai muuta laajaa tietolähdettä ei Michael Dudok de Witistä löytynyt. Alla on linkki taiteilijan haastatteluun:
http://www.mastersofcinema.org/bresson/Words/Dudok_de_Wit.html
Imdb:n (The Internet Movie Database) kautta löytyvät elokuvat, joiden tekemisessä hän on ollut mukana:
http://www.imdb.com/name/nm0240196/
Avek-lehdessä (2007, nro 1, s. 50) on artikkeli hänen animaatioelokuvastaan Father and Daughter. Artikkelin otsikko on Levottomuutta herättävä kokemus Lontoossa.
Keski-Suomen museolta tiedettiin kertoa seuraavaa:
"Tourujoen vanha silta on nykyinen ns. Ramoninkadun silta. Se on ilmeisesti peräisin vuodelta 1931 ja noudattaa lohkivisten rautatiesiltojen rakennetta (holvikaari ja puukansi) . Samanlaisella rakenteella valmistui jo 1900-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä Tourujoen ylittävä lohkokivinen rautatiesilta.
Nykyinen Vapaudenkadun jatkeena oleva Tourujoen maantiesilta voidaan päätellä valmistuneen vanhojen peruskarttojen tarjoaman tiedon (peruskartta 1973) mukaan vuoteen 1973 mennessä.
Museon kokoelmissa oli tosin tieto Tourulan ylittävästä sillasta, joka olisi valmistunut vuonna 1976. Joten ehkä näillä kahdella lähteellä haarukoimme sillan valmistumisajaksi 1970-1976. Peruskorjaus...
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/...
Nimenmuutos on kirjastossa tehtävä henkilökohtaisesti, joten mene johonkin pääkaupunkiseudulla olevaan HelMet-kirjastoon(kaupunginkirjastoon). Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti. Saat uuden maksuttoman kirjastokortin.
Jos tarkoitat yleisemmin, miten pitää toimia nimen muututtua, niin passit, ajokortit ja muut henkilötodistukset on vaihdettava uusiin. Opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa saattaa joutua liittämään todistustensa mukaan todisteen nimenmuutoksesta.
Kysymys on ilmeisesti Len Magren Istun yksinäin hiljaa, Eikö merkitse se ohikulkeville. Tähän lauluun löytyy nuotit kokoelmasta Lauluja Jeesuksesta, Ev. lut. Herätysseura, 2004, jota ei tosin näytä olevan HelMet-kirjastoissa, mutta jonka voi tilata kaukolainana Savonlinnan kaupunginkirjastosta.
Nuottia ei löytynyt internetin ilmaiseksi ladattavista nuottikokoelmista, muita maksullisia samannimisiä, mutta eri tekijöiden kokoelmista sen sijaan löytyy, esim. http://www.8notes.com/school/search_fsm.asp?keyword=is+it+nothing+to+yo…
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Tuija Ernamo on toiminut lukijana kevättalvella 1988 esitetyssä Piippa ja kaverit-nimisessä lastenohjelmassa kuudessa jaksossa.
Muutoin Ernamon filmografiatietojen mukaan hänellä ei vaikuttaisi olevan ääninäyttelijän rooleja.
Koko kansan tuntemaksi Ernamo on tullut elokuva-, televisio- ja teatterirooliensa kautta.
Tuija Ernamo Elonetissä.
Tuija Ernamo IMDB-palvelussa.
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
