Yleisten kirjastojen nuottikokoelmissa on perin vähän 1960-lukua vanhempaa populaarimusiikin nuottiaineistoa, joten mainitsemiasi 1950-luvulla ilmestyneitä vihkosia ei todellakaan ole. Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneita lauluja löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Hakeminen on kohtalaisen työlästä, koska niitä on etsittävä kappaleiden nimillä.
Jos Kipparikvartetin ohjelmisto (siis laulujen nimet) on tuttua, voit etsiä niitä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Kannattaa valita tarkennettu haku, jossa voi valita nimekkeen (kappaleen nimi) ja nuottijulkaisut. Mikäli laulujen nimet eivät ole tiedossa, voit ensin etsiä vaikkapa Kipparikvartetin CD-levyn "Unohtamattomat" tai "Muistoissamme" samaisesta tietokannasta,...
Kysymänne satu on nimeltään Kaupin linna ja se löytyy ainakin Rudolf Koivun teoksesta Rudolf Koivun satukirja. Kirjassa mainitaan sadun alkuperäksi "keskiaikainen joulutarina". Suomalaiset kansansadut 2 -teoksessa on samantyypinen tarina nimellä Kaupin kartanon tuho. Tämä versio on kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi.
Elsevier's dictionary of plant names and their origin -teoksen mukaan monet "snake"-nimet liittyvät kasvin tai sen osien myrkyllisyyteen. Dracaena trifasciata (aiemmin Sansevieria trifasciata) on kuitenkin vain lievästi myrkyllinen.Snake plant -nimen synonyymeja englannin kielessä ovat mm. Mother-in-law's tongue, Devil's tongue ja Saint George's sword. Tutkimissani lähteissä kaikki nämä nimitykset on selitetty kasvin lehtien muodolla, joka muistuttaa hyökkäämään valmistautunutta käärmeettä, terävää kieltä tai miekkaa. Snake plant -nimeen liittyvät myös kasvin lehtien vuorottelevat vaalean- ja tummanvihreät raidat, jotka tuovat mieleen suomuisen käärmeennahan.Yhdellekään näistä anopinkielen englanninkielisistä nimityksistä ei löytynyt...
Vesikasveille ei näyttäisi olevan yksiselitteistä määritelmää. Biologian sanakirjan (Otava 2001, s. 766) mukaan vesikasvi on "laajan näkemyksen mukaan vedessä kasvava kasvi". Näihin lukeutuvat muun muassa ilmaveroiset kasvit, joiden varsi ja lehdet ovat pääosin vedenpinnan yläpuolella, kuten esimerkiksi järvikaisla.
Rantakasveillekaan ei näyttäisi olevan tarkkaa määritelmää. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan rantakasvit ovat kasveja jotka "viihtyvät vedessä ja vesirajassa, vaikka ne periaatteessa ovatkin kostean maan kasveja. Rantakasveja ovat mm. yleisimmin soilla kasvava kurjenjalka, ojanpenkkoja keväällä koristava rentukka ja erilaiset rantaviivassa kasvavat sarat" (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23152...
Ei toistaiseksi. Kirjastoissa on kyllä saatavana englanninkielisenä Jack Ewingin vuonna 2017 julkaisema Faster, higher, farther : the Volkswagen scandal (W.W. Norton & Company, 2017).
Verkosta löytyy lisäksi eräs aihetta koskeva opinnäytetyö https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126327/Keskinen_Teemu.pdf…
Sen lähdeluetteloa voi hyödyntää etsiessään lisätietoa päästöhuijauksesta.
Laulun nuotinnos on julkaistu teoksessa Laulajan kirja : kauneimmat melodiat, tekniikkaa ja tulkintaa (F-kustannus, 2017, 978-951-1-31444-8).
Teos löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Saatavuuslinkki
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Hei,
Tuoreimpana Juri Nummelin sivuaa myös Kallaksen tuotantoa (pääasiassa Sudenmorsianta) teoksessaan Kuoleman usvaa ja pimeyttä : suomalaisen kauhukirjallisuuden historia (Oppian, 2020).
Kai Laitinen on tehnyt Kallaksesta väitöskirjansa ja häneltä löytyy muutakin tuotantoa:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta / Kai Laitinen (Otava, 1973)
- väitöskirja
Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956 / Kai Laitinen. (Otava, 1995)
Aino Kallaksen maailmaa : kuusi tutkielmaa Aino Kallaksen vaiheilta / Kai Laitinen. (Otava, 1978)
Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa / Kukku Melkas. (SKS, 2006)
- väitöskirja
...
Talvisodan historia 4 -teoksen mukaan Krh.Koul.K määrättiin 8.2.1940 perustettavaksi Keuruulle, jonne siirrettiin heitinkalusto kaikista muista jalkaväen koulutuskeskuksista paitsi Vaastasta, jossa edelleen annettiin kranaatinheitinkoulutusta ruotsinkielisille. Teoksessa ei ollut mainintaa koulutuskeskuksen mahdollisesta siirtymisestä muualle tai lakkauttamisesta
Lähde:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Helsingin kaupunginkirjaston kuormat kulkevat vain arkipäivinä. Kuorman mukana kulkevat varaukset, jotka ovat "matkalla noutopaikkaan" eivät siis saavu kirjastoihin viikonloppuisin. Kuormat tulevat kirjastoihin arkipäivisin, mutta aika vaihtelee kirjastoittain. Jos varauksia saapuu kirjastoon runsaasti ja kuorma tulee vaikkapa myöhään iltapäivällä, niin on periaatteessa mahdollista, että osa varauksista ehdittäisiin käsitellä vasta lauantaina. Tällainen on kuitenkin hyvin harvinaista.
Asia riippuu siitä, onko kirjoissa varauksia. Jos varauksia ei ole, voit lainata kirjastot uudelleen kirjaston palvelutiskillä, vaikka ne olisi uusittu jo kolme kertaa. Sen jälkeen kirjoja voi uusia netin kautta jälleen uudet kolme kertaa. Varattuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan, koska toiset lainaajat kaipaavat niitä. Hekin saattavat tarvita niitä opintoihinsa.
Laajaan kollegiaaliseen tukeen turvauduttuammekin emme löytäneet tälle sanonnalle sen lähdettä. Kai sen voisi vapaasti mutkat suorien kääntää Rauhan hinta on rohkeus mutta en väitä oman käännökseni olevan kielitieteellisesti arvokas.
Hei!
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseen. Tein hakuja Desingmuseon ylläpitämässä Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa - tietokannassa http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_esittely.aspx, jossa voi tehdä esinehaun leiman, koristeen tai suunnittelijan perusteella, mutta en löytänyt kuvien mukaista esinettä hauillani. Samaisella sivustolla http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx kerrotaan myös leimoista ja siellä mainitaan, että leiman yhteydessä olevat nimikirjaimet ovat yleensä koristeen suunnittelijan ja/tai koristeen toteuttaneen maalaajan nimikirjaimet.
Desingmuseo on kirjoittanut verkkoartikkelin Arabian verkkonäyttely: Useimmin toistuvat kysymykset 10 vuoden ajalta (julkaistu 14.5.2020)....
Juridisissa kysymyksissä suosittelen aina konsultoimaan asianajajaa tai lakimiestä.
Lainaus Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset (Aarnio, Aulis et al., 2020) teoksesta: "Testamentin todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän tulee olla tietoisia, että he todistavat oikeaksi testamenttiasiakirjaa... Testamentin todistajien on joko omin silmin nähtävä testamentintekijän allekirjoittavan testamentin tai vaihtoehtoisesti heidän on vahvistettava se, että tämä tunnustaa aikaisemmin merkityn allekirjoituksen omakseen."
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
Merien ja jokien suojelua edistävät ainakin yhdistykset kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. Luontoliitto on lasten ja nuorten järjestö. Itämeren suojelutoimia toteuttaa myös esim. Greenpeace https://www.greenpeace.org/finland/blogit/1891/nelja-syyta-mertensuojel… sekä John Nurmisen säätiö https://www.puhdasmeri.fi/info/john-nurmisen-saatio/
Eeva Tenhusesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 229 s. : kuv. ; 26 cm
ISBN 951-692-507-3 (sid.)
NIMEKE: SIVUPOLKUJA : tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille / toimittaneet Tero Norkola, Eila Rikkinen ; [... kuvat: Iiris Pessa]
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 (Rauma : West Point)
ULKOASU 239 s. : kuv. ; 21 cm
SARJA/ISSN Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 148
ISBN 951-717-935-9 (nid.)
NIMEKE: PIDÄTTEKÖ dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa / Kai Ekholm, Jukka Parkkinen (toim.) ; [kuvitus ja taitto: Seppo Töyssy]...
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
