Kyseessä voisi olla Joe McNallyn teos "Valokuvauksen salaisuudet : kansainvälisesti tunnustetun huippuvalokuvaajan ammattiniksejä" (The Moment it Clicks). Teoksessa on McNallyn valokuvia ja kertomuksia niiden taustoista ja tekniikoista. Lampunvaihto pilvenpiirtäjässä on yksi McNallyn kuuluisista otoksista. Hän on tunnettu amerikkalainen ammattikuvaaja, jonka työhön voit tutustua hänen kotisivuillaan osoitteessa portfolio.joemcnally.com.
Kappaleen "Suuri päivä" on säveltänyt Benny Borg, alkuperäiseltä nimeltään "Den stora dagen". Tämä ruotsinkielinen (alkuperäisversio) löytyy nuottikokoelmasta "Dansbands hits" (1992) ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Eino Grönin laulaman suomenkielisen version "Suuri päivä" on sanoittanut Juha Vainio, mutta siitä ei ole julkaistu nuottia. Kappale on kuultavissa mm. Eino Grönin CD-levyllä "Jokainen päiväni : kauneimmat lauluni" ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten meiltä ei saa mitään lakiin liittyvää tulkintaa. Tässä kuitenkin muutama poiminta Suomen laista.
1. Suomen rikoslain 17 luvun 12 § säädetään, että :
"Joka
1)luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai
3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,
on tuomittava hautarauhan rikkomisesta ..."
Laissa ei ole määritelty mitään voimassaoloaikaa.
Suomen säädöskokoelma: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
2. Estonia-laivan hylyn alue on...
Hei,Kyseessä taitaa olla Mel Ellisisn Valkoisen suden pako (Nuorten toivekirjasto; WSOY, 1976)Russ on kahdeksanvuotias, kun taloon tuodaan Harmaa, kuolleen emon viereltä siepattu sudenpentu. Tästä alkaa pojan ja suden ystävyys. - Jännittävä tarina pojan ja valkoisen suden vaelluksesta kohti pohjoisia metsiä ja vapautta kertoo toveruudesta ja uskollisuudesta.(Lastenkirjainstituutti)
Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin 1961.
Johtajat:
Matti Tapio 1961-65
Tauno Lehtihalmes 1965-72
Lauri Tarkiainen 1972-73
Jotarkka Pennanen 1973-77
Jarmo Inkinen 1977-78
Ari Kallio 1978-84
Aimo Hiltunen 1984-89
Kurt Nuotio 1989-92
Rauli Jokelin 1993-97
Vesa Raiskio 1997-2000
Aila Lavaste 2001-2006
Reino Bragge 2006-2010
Lähde: Teatteri on tässä - Jyväskylän kaupunginteatteri 1961-2001
Kirjastossa on käytössä useita artikkelitietokantoja, jotka eivät valitettavasti sisällä artikkeleita 1970-luvulta. Paikallislehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea kirjastossa. Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat kirjastossa sekä sidottuina kirjoina että mikrofilmeinä. Lallin vuosikertoja on mikrofilminä vuoteen 1971 asti. Sidottuina vuosikertoina Kokemäen Sanomat löytyy vuosilta 1973-74 sekä Kokemäenjokilaakso ja sen jatkaja Teljän Viikkolehti löytyy vuosilta 1968-1974. Lisää aiheesta Porin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html
Hei!
Mallasjuoman taidekokoelma on olemassa. Lahden taidemuseosta kerrottiin, että tiedot siitä ovat Lahden taidemuseon aluetaidemuseokokoelmasta vastaavalla amanuenssilla Ville-Matti Rautjoella.
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=98&yhteystiedot
Kirjaston aineistoista tietoa Mallasjuoma Oy:stä löytyi kyllä, valitettavasti mitään tietoja yhtiön taidekokoelmasta en materiaalista löytänyt.
Tarkasteltu materiaali:
Kirjat:
Niemi, Jalmari : Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1937
Simonen, Seppo: Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1962
Nuori 100-vuotias Lahti – tässä teoksessa Suvi Kuisman artikkeli Ei oo Lahden voittanutta – Mallasjuoma ja lahtelaisuus mainoselokuvan silmin 1950 – 1990.
Lehdet:
Jotain ERIKOISTA mallasjuoman ystäville 1966 -...
Sinulla näyttäisi olevan varsin laaja maku! Koetan löytää jotain päälinjoja, joiden mukaan suosittelen.
Dekkareissa voisit kokeilla Tony Hillermanin Jim Chee -sarjaa, Tarquin Hallin Vish Puri -sarjaa ja Elizabeth Handin Cass Nearysta kertovia kirjoja Pimeää kohti ja Katoava valo. Dekkareita suositellaan paljon Tornion kirjaston ylläpitämällä Dekkarinetti-sivustolla (ww.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti).
George RR Martinin ja JRR Tolkienin perusteella suosittelisin Robin Hobbin Näkijän tarua, Gene Wolfen Uuden auringon kirja -sarjaa ja Patrick Rothfussin vielä keskeneräistä Kuninkaansurmaajan kronikkaa. Fantasia- ja tieteiskirjallisuudesta löytää suomeksi hyviä suosituksia Risingshadow.fi -sivustolta. (www.risingshadow.fi) Myös...
Kansakoulujen pohjapiirroksia löytyy Finnan kautta. Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä tiedonhakupalvelu, jonka kautta pääsee monen suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaaliseen aineistoon. Osa pohjapiirroksista on suoraan verkossa saatavilla, muista löytyy tieto sijainnista. Alla linkki haun tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kansakoulu+pohjapiirros&typ…
Myös muita asiakirjoja voi hakea tämän palvelun kautta.
Kaivattu kirja on ranskalaisen Éliane Taïebin salanimellä Gilles Thomas julkaistu Merkityt miehet. Ranskankielinen alkuteos Les hommes marqués ilmestyi vuonna 1976, suomennos Finn Lecturan lyhytikäiseksi jääneessä Musta virta scifi -sarjassa 1992.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1062
"Estääkseen liikakansoituksen Viimeinen Mahdollisuus ylläpitää sisäänpääsykokeita. Se vaatii lapsiltaan, heti kun he ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta, kolme koetta, joiden tarkoituksena on todistaa heidän kykynsä jäädä henkiin." (s. 70)
Vastaavanlaisia "legendoja" ja ohjeita on liikkunut monen monista eri peleistä niin kauan kuin itse muistan. Sitä mukaan kuin uusia pelejä markkinoille tulee, syntyy myös uusia tarinoita ja kaavoja siitä, miten erilaisia loppukohtauksia/erikoiskykyjä/lisäelämiä/salaisia aseita/jne voisi eri peleissä löytää tai avata.
Se, mitkä kaikki näistä peliohjeista pitävät paikkansa, selvinnee parhaiten pelaamalla itse peliä ja kokeilemalla.
Vastaavaa kysymystä on pohdittu myös vauva.fi -sivuston keskustelupalstalla:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2847557/kertokaa-milla-tavalla-teita-kusetettu-jostakin-videopelista
Suomen kielen etymologinen sanakirja tuntee sanan syltty merkityksessä 'poimu, ryppy' ("sukat ovat syltyssä, menevät sylttyyn") ja huomauttaa, että sen rinnalla on tavattu sellaisia ilmauksia kuin sylkky ("sukat sylkyssä") ja syrtty ('kurttu, poimu, laskos'). Keskisuomalainen syntty on mitä ilmeisimmin tämän saman sanaperheen jäsen.
Kaarina Maununtytärtä voi yrittää lähestyä häneen liittyneiden henkilöiden kautta. Ursula Pohjola-Pirhosen "Kuninkaan amiraali" kertoo Eerik XIV:stä. Pohjolan-Pirhosen romaani "Kuninkaan tytär" kertoo Kaarinan ja Eerikin tyttärestä Sigrid Vaasasta.
Pirjo Tuomisen "Kaarina Hannuntytär" sivuaa myös Kaarina Maununtytärtä Liuksialassa. Aili Somersalo on julkaissut romaanin Kaarina Hannuntyttärestä jo vuonna 1937.
Raine Raition, Kangasala-seuran julkaisema teos "Totta ja tarua Kangasalan Kaarinasta" on luokiteltu tietokirjaksi, mutta varmaan tutustumisen arvoinen.
Kysymäsi sarja on Neil Harwickin käsikirjoittama ja ohjaama "Musta tuntuu". Harwickin kirjasta "Hullun lailla" on tietoa sarjan synnystä ja
kohtaloista.
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Painettuja ilmakuvakarttoja eri alueilta ja aikakausilta on kirjastoissa hyvin rajoitetusti. Verkkopalveluista on enemmän apua. Jos etsit Helsingin kaupungin alueen ilmakuvia, niin tältä sivustolta voi tutkia niitä vuosilta 1932-2014: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#8/60.184/24.995
Historiallisia ilmakuvia eri puolilta Suomea on katsottavissa tässä palvelussa. Ilmakuvien saatavuus vaihtelee alueen ja vuoden mukaan: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&m…
Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien. Maanmittauslaitokselta voinee tiedustella tarkemmin tietyn alueen ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-…
Raamatun henkilöitä on käsitelty mm. seuraavissa lasten kirjoissa:
Tapahtui Jeesuksen aikaan / Dowley, Tim.
Seimen salaisuus / Juvonen, Riikka.
Pikku Aasi ja Betlehemin kuningas / Bernadette.
Kuka siellä? : vedä liuskaa ja katso / Gevry, Claudine.
Nooan iso laiva : avaa luukut ja kurkista! / Zobel-Nolan, Allia.
Ehditkö vastata? / Fitzgerald, Annie.
Missä Jeesus on? : onko hän lähelläni / Parry, Alan.
Kurkistusraamattu 1: Taistelu jättiläistä vastaan / Harrast, Tracy.
Kurkistusraamattu 2: Joona ja meripeto / Harrast Tracy.
Nippe : elämysterapeuttinen, kuvitettu tarina lapsille, nuorille ja aikuisillekin.
Kapernaumin kaverit / Kangasmaa, Tiina.
Liisa Raamatun maassa / Davidson, Alice Joyce.
Lisäksi Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on...
Heikki Turusesta löydät tietoja oheisilta sivuilta:
http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=418&cat=0
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät vastaukset, jotka aiemmin on annettu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Kirjoita hakuruutuun sanat turunen heikki
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Sanojen aika -kirjailijatietokannan tiedot löytyvät nykyään Kirjasammosta. Artikkelit ja haastattelut löydät Kirjasammon Toimitukselta -osiosta. Artikkelit ovat jaoteltu seuraavien luokkien mukaan: Teos, Kirjailija, Teema.
www.kirjasampo.fi
