Suomalaisuuden liiton liputusohjeiden mukaan samaan lipputankoon ei saa vetää yhtä aikaa kahta lippua tai viiriä.
Lähde: https://suomalaisuudenliitto.fi/liputus/
Kyseessä voisi olla Maailman suuret rakennelmat -niminen teos, tekijänä Nigel Hawkes. Siinä käsitellään mm. Eiffel-tornia ja muita korkeita rakennuksia.
Teos näyttää olevan saatavilla myös Ruoveden kirjastossa. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
Kiitokset kirjoista tai äänikirjoista voi lähettää helposti suoraan kustantajalle. Aku Laitisen lukemat kirjat on pääosin kustantanut Karisto.
https://www.karisto.fi/
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan eniten lapsityövoimaa käyttäviä aloja ovat maatalous, teollisuus ja palvelut. Teollisuuden osalta erityisesti rakennusteollisuudessa, kaivoksilla ja tehtaissa käytetään lapsityövoimaa.
https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_norm/@ipec/documents/publication/wcms_797515.pdf
Yhdysvaltain työministeriön sivuilla on lista hyödykkeistä, joita tuotetaan lapsityövoimalla. Näitä ovat esimerkiksi kaakao, kahvi, puuvilla, sokeriruoko ja tupakka.
https://www.dol.gov/agencies/ilab/reports/child-labor/list-of-goods-print
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.)....
Satu on nimeltään Koiran kakku. Kirjailija on Terry Berger, ja satu on hänen kirjassaan Kilpikonnien huviretki ja muita hassuja tarinoita (s. 19–32). Kirjaa ei ole Kokkolassa tai muissa Anders-kirjastossa, mutta joissakin kirjastoissa tämä vuonna 1980 ilmestynyt kirja vielä on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=berger+terry&type0%5B%5D=Author
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Kyseessä taitaa olla tavallinen kolikko, eikä mikään erikoiseuro. Slovenian erikoiseurojen luettelossa on vuodelta 2007 Rooman sopimus 50 vuotta ja 2009 Euro kymmenen vuotta.
https://www.kolikot.com/eurokolikot/slovenia
Slovenian kansallisrunoilijan France Prešeren kuva löytyy sen sijaan vuodesta 2007 Slovenian 2 euron kolikosta. Kuvan lisäksi kolikossa on sanat "Shivé naj vsi naródi" (Jumala siunatkoon kaikkia kansoja). Sanat ovat säe Prešerenin runosta "Zdravljica", joka on myös Slovenian kansallislaulun tekstinä. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus: teksti S L O V E N I J A, jonka perässä on kaiverrettu piste.
https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/...
Maailman kirjastot käyttävät hyvin monia erilaisia luokitusjärjestelmiä, mutta hyvin laajasti on käytössä - myös Suomessa - 1870-luvulta peräisin oleva ns. Deweyn 10-luokitusjärjestelmä tai jokin sen muunnos, kuten Suomen yleisten kirjastojen käyttämä Yleisten Kirjastojen Luokitusjärjestelmä YKL. Se on käytössä kaikissa muissa paitsin Helsingin kirjastossa, joka käyttää hiukan poikkeavaa, mutta pohjimmiltaan samaa kymmenluokitusta. Tieteelliset kirjastot käyttävät yleensä jotain muuta kuin YKL:ää, usein juuri kansainvälistä Deweyn luokitusta.
Kaikki kirjastojen luokitusjärjestelmän ovat syntyneet käytännön tarpeista kokoelmien kasvaessa. Kun ison kokoelman selaaminen alusta loppuun on muuttunut epäkäytännölliseksi, jaotellaan kokoelma...
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,Mätäjoki on oikeastaan kaupunkipuro ja entinen osa Vantaanjoen uomaa. Nykyisin se saa alkunsa Kaivokselan alueella soistuneesta jokiuomasta. Vantaanjoki taas saa alkunsa Hausjärvestä.Lähteet:Mätäjoki Mätäjoki – WikipediaHausjärvi Hausjärvi – WikipediaMätäjoki - nimeään parempi julkaisu-06-98.pdfVantaanjoki Vantaanjoki – Wikipedia
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Koski on joessa oleva kohta, jossa joen pohja viettää voimakkaasti alaspäin ja vesi virtaa siksi voimakkaasti. Kosket ovat usein myös kivikkoisia, ja kivien taakse voi syntyä akanvirtoja, joissa vesi virtaa eri suuntaan kuin muuten joessa.
Koski Wikipediassa suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koski
ja englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Rapids
Kirjoja koskista:
Eloranta, Anssi: Virtavesien kunnostus
Paakkinen, Esa: Koskenlasku ja melonta
Veden varassa : Suomen vesiluonnon monimuotoisuus
Greta Elg oli Tainan täti, yksi hänen isänsä Åken seitsemästä sisaruksesta."Elgin perheen kahdeksasta lapsesta neljästä tuli ammattipianisteja. He olivat Dagmar, Karl, Åke ja Greta. -- Kaikilla turkulaisilla tädeilläni ja sedilläni oli aivan erikoinen huumorintaju, joka vieläkin saa minut kiemurtelemaan naurusta, kun käyn tervehtimässä Greta-tätiä, ainoata, joka siitä suvusta on vielä elossa." (Taina Elg, Varpailla maailmalle)
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa....
