Hallussanne näyttää olevan vastaava aineisto, jonka meiltäkin tästä aiheesta löytyy.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirja Wanhan wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi, jossa on lyhyt kuvaus, n. 1/4 sivua, miten Mikkelin kaupunki luovutti maata 1879 ja kasarmi rakennettiin 1880-81 Mikkelin tarkk’ampujapataljoonan käyttöön sekä yksi kuva, jossa pataljoona valmistautuu äksiisiin.
Kotiseutukokoelmassa meillä on pieni julkaisu Finska militärens album: några ord och bilder till Finska armens minne, 1902 vuodelta. Alussa on pari sivua yleiskatsausta mm. kasarmit lueteltu rakennuskustannuksineen, minkä verran lukutaidottomia oli kussakin pataljoonassa. Siinä on neljä kuvaa Mikkelin pataljoonasta otettuna Lappeenrannan harjoitusleirillä...
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
Tarkoittamasi kirja on :
Lehtinen, Mika : Ruoanvalmistuksen käsikirja / Mika Lehtinen, Harri Peltonen, Päivi Talvinen. WSOY. 2005. Toscaleivosten ohje löytyy todellakin sivulta 757. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät erantokartta ja erantohila excelinä, https://ilmatieteenlaitos.fi/eranto-suomessa. Voisi ainakin ajatella, että asia on niin kuin ehdotat, mutta tämä on erikoistietoa, johon tarvitaan syvällisempää asiantuntemusta, jotta siihen osaa vastata. Ehdotan, että otat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen, https://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot
Talo valmistui vuonna 1927. Opistotalon avajaisia vietettiin 1.10.1927. Tietoa historian vaiheista löytyy Samu Nyströmin Oodi sivistykselle -kirjasta
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5208
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3505
Hei, 103-vuotiaita oli 31.12.2023 Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan 86. Tieto löytyy tilaston tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023.
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
J. David Pawsonin teos "Unlocking the Bible" on ilmestynyt suomeksi kahtena osana:
Raamattu avautuu. [1], [Vanha testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2007. (604 s.)
Raamattu avautuu. 2, [Uusi testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2008. (457 s.)
Selvitimme asiaa Suomalaisen kirjallisuuden seuran tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) ja kysyimme asiaa seuran kirjastosta. Sieltä selvisi, että Tuuli ja tähkä- kokoelman runoja ei ole käännetty englanniksi. Seuraavat Uuno Kailaksen runot on käännetty englanniksi:
Runo
Alkusäe
Kokoelma
Vuosi
Teoksessa
Sanat
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Purjehtijat
1925
Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation
Viulu
Koko pitkän päivän istui
Uni ja kuolema
1931
Finland
Valkoinen lintu
Se valkolintu povessain
Runoja
1932
Finland
Talo
Nous taloni yhdessä yössä -
Uni ja kuolema
1931
Modern Scandinavian...
Kirjastoauto kulki aivan normaalisti maanantaina. Varattua aineistoa pidämme kaksi käyntikertaa kullakin pysäkillä mukana. Tässä kyseisessä tapauksessa asian saisi varmistettua soittamalla Kirjastoauto-osastolle p. 09-31085602, osastolla on päivystys klo 9-15.
Dzalaladdin Rumin runojen kokoelma Rakkaus on musta leijona (suom. Jaakko Hämeen-Anttila) ilmestyi toisen kerran vuonna 2009 (ensimmäinen painos on vuodelta 2002). Painos on myyty loppuun, eikä teosta näytä löytyvän nettiantikvariaateistakaan. Kustantajan ilmoituksen mukaan teoksesta pitäisi ilmestyä uusi painos syyskuussa 2021.
Useissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää teos ”puutelistalle”. Ehkä sitä kautta saattaisit löytää teoksen pikemmin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
Pete Suhonen on myös kirjailija, ja hänen yhteystietojaan voisi koettaa selvittää kustantajan kautta:
https://www.wsoy.fi/kirjailija/pete-suhonen
City-lehdet vuosilta 1986-1988 ja 1990-2012 ovat Helsinki-kokoelmassa Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Pikaisella lehtien sisällysluetteloiden selaamisella ei vuoden 1999 lehdistä löytynyt Kari Hotakaisen haastattelua.
Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää selattavaksi Pasilan kirjastossa. Nyt korona-aikana kirjastossa voi asioida vain lyhyesti. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Finna-hakupalvelun kautta löytyi pari muuta Kari Hotakaisen haastattelua vuodelta 1999, mutta muista lehdistä...
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Papunet-sivustolla, jonne on koottu tietoa puhevammaisuudesta ja eri kommunikointikeinoista, on jonkin verran tietoa tukiviittomista. Sivuilla on myös joitakin videoita.
http://papunet.net/tietoa/kommunikointikeinot/viittomat/tukiviittomat.h…
Helmet-kirjastoissa on yksi cd-rom: Viittomaseikkailu / suunnittelu ja toteutus: Johanna Koivunen, Petri Virtanen (1999), ja myös toinen kirja: Ideoita ja ajatuksia : opas tukiviittomien opettajille / Anu Autio & Sanna Ylijoki (2007). DVD-muodossa tietoa ei löytynyt.
Joitakin tutkimuksia on tehty tukiviittomista:
- Kokemuksia tukiviittomisesta: "Sehän on perheen ja ryhmän opettamisen ja oppimisen vahvuus, se ei koskaan mee hukkaan" / Eila Siltala. (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto,...
Porkkalan luovutuksesta Neuvostoliiton vuokra-alueeksi sovittiin Pariisin rauhansopimuksessa. SopS 20/1947https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2#idm46263581729808Porkkalan palautuksesta sovittiin lailla 341/1956https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/341-1956.pdfVuokraamisesta aiheutuneista maksujärjestelyistä saa lisätietoja Kansallisarkistosta. Asiaa hoiti Valtiokonttori, jonka arkisto tuolta ajalta on Kansallisarkistossa.Kortisto Porkkalan palautuslain päätöksistä ja luovutussopimuksista (1940-1960)https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-107718.KA_VAKKA-188263.KA/CollectionList?hiddenFilters%5B%5D=hierarchy_top_id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&hiddenFilters%5B%5D=%21id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&type=...
Viipurin kirjaston kirjoja ei evakuoitu sen paremmin talvi- kuin jatkosodankaan aikana, eli sen kokoelmaan kuuluneet niteet eivät luultavasti järin yleisiä ole. Jonkin verran yksittäisiä niteitä on evakkojen matkassa epäilemättä kulkeutunut, mutta näihin päiviin saakka säilyneitä tuskin kovinkaan paljon on.Viipurin kirjaston kokoelman kohtalosta ks. aiempi Kysy kirjastonhoitajalta -kysymys vastauksineen:Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… | Kysy kirjastonhoitajalta
Alunperin Finlandia-talon presidentin lämpiöön suunniteltu sininen sohvaryhmä on Alvar Aallon toimistossa suunniteltu, ja sen on piirtänyt sisustusarkkitehti Pirkko Söderman. Kankaan on suunnitellut Marjatta Metsovaara ja kutonut Metsovaara Oy. Pronssijalat on tehnyt Valaistustyö Viljo Hirvonen Oy. Tuolien nahkatereet ovat Friitalan mustaa huonekalunahkaa, kevyt martiointi. Sohvapöydät on piirretty Alvar Aallon toimistossa, Pirkko Söderman on piirtänyt ne yhdessä Alvar Aallon kanssa. Pöydät valmisti Veistotuote Oy. Pöydät ovat todennäköisesti tammea. (Tiedot antoi Pirkko Söderman.)
Lähteitä:
Finlandia-talo:
http://www.finlandiatalo.fi/fi/arkkitehtuuri/finlandia-faktaa/
Alvar Aalto -museo:
http://www.alvaraalto.fi/
