Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Kysyjän esittämien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Michael Aptedin vuonna 1994 ohjaama elokuva "Nell", jonka pääosissa esiintyvät Liam Neeson ja Jodie Foster. Elokuva on tullut ensi-iltaan Suomessa marraskuussa 1995 ja se on esitetty televisiossakin muutamaan kertaan.
Elokuvasta lisää:
Elonet
IMDB
Valitettavasti en ole aiheen asiantuntija, joten en voi suoraan suositella sopivimpia kirjoja ja artikkeleja.
Tein Finna.fi haun aihesanalla Etiikka ja sanalla määritelmä. Rajasin haun kirjoihin ja e-kirjoihin. esim. Elisa Aaltolan: Empatia : myötäelämisen tiede voisi olla sopiva aloitus aiheesta. Linkki Finna-halu etiikka
Myös Kotimaisen kielten keskuksensanakirjasta voisi olla apua määritelmiin. Linkki Kotus Etiikka
Finna haulla Oikeus ja Etiikka löytyi Heikki Pihlajamäen artikkeli Oikeus ja Etiikka, joka on julkaistu Oikeus 27 (1998) : 1, s. 100-101
Jakamalla haun kahteen kenttään ja rajaamalla sanat aihesanoihin, löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleita. Hakua kannattaa rajata vielä aiheen mukaan....
Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/...
Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen. Se on usein proteiini, joita esiintyy virusten tai bakteerien pintarakenteissa. Niiden läsnäolo saa immuniteettijärjestelmän tuottamaan vasta-aineita.
Useissa rokotteissa on antigeenejä eli heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden tautia aiheuttamattomia osia. Immuunijärjestelmä tunnistaa ne vieraaksi ja immuunisolut aktivoituvat. Elimistöön muodostuu vasta-aineita, ja jatkossa immuunijärjestelmä muistaa antigeenin. Kohdatessaan sen uudelleen järjestelmä valmistaa nopeasti oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antigeeni
https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24067-antigen
https://...
Veteraaniliittojen sivuston mukaan sotaveteraaneja oli elossa 2985 vuonna 2022. Sivulta näkyy myös ennuste tästä vuodesta eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisen artikkelin Veteraanityö siirtymässä perinneyhdistyksille (19.9.2022) mukaan sotaveteraaneja oli Etelä-Pohjanmaalla elossa runsas 100.
Kauppalehden artikkelissa Lotta Svärd pisti strategiansa uusiksi ja suuntaa nyt miljoonaomaisuutensa tuotot kolmeen kanavaan (30.3.2022) kerrotaan, että Lottia oli viime vuonna elossa n. 1200. Olin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Lottien määrästä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:hyn, mutta heillä ei ollut tällaista tilastotietoa. He vinkkasivat, että Lotta Svärd Säätiöllä voisi olla tietoa. Halutessasi voit olla yhteydessä sinne info...
Kyllä dvd-vhs-yhdistelmäsoitin toimii taulu-tv:n kanssa. Nykyisin televisiot suoraan tunnistavat scartilla liitetyn laitteen. Ohjekirjasta kannattaa katsoa miten automaattinen kanavien asetus tulee tehdä, vaihtoehtona on myös manuaalinen kanavien asetus. Valikot ovat tavallisesti selattavissa myös kaukosäätimen av-näppäimellä.
Jos dvd toistaa äänen muttei kuvaa, on syytä tarkistaa kytkennät ohjekirjan kanssa. Mahdollista on tosin myös se, että scart-liitin on osittain viallinen.
Jollei asetukset ohjekirjan kanssa onnistu, kannattaa kääntyä myyjän / laitevalmistajan puoleen. Keskustelupalsoilta voi saada myös apua, esim. http://keskustelu.afterdawn.com/forum_view.cfm/43
ILONA — suomalaisen teatterin esitystietokanta tunnistaa lukuisia näyttämösovituksia sovituksia John Steinbeckin teoksista. Ilona-tietokannassa ovat ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään ja sitä päivitetään jatkuvasti. (Valtion toiminta-avustusta saavien rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien esitykset on kirjattu 1.8.2002 lähtien. Ruotsinkielisten teattereiden esitykset ovat kattavasti 1960-luvulta ja Suomen Kansallisoopperan esitykset 1970-luvulta lähtien.)
Mutta niiden joukosssa ei tietokannan mukaan ole näyttämösovitusta John Steinbeckin teoksesta Routakuun aika (The Moon Is Down, 1942).
Lähde:
http://www.teatterimuseo.fi/tietopalvelut/ilona-tietokanta/
Varmaankin lahjoille ja kukille tapahtuu samoin kuin prinssi Philipin tai prinsessa Dianan kuoleman jälkeisille lahjoille.
Kuninkaallinen perhe käy ihailemassa muistokukkia. Sen jälkeen ne siirretään hetkeksi varastoon ja jaetaan sitten erilaisiin hoitokoteihin ja sairaaloihin.
Lelut ja muut muistoesineet jatkavat matkaansa sairaiden, vanhusten ja lasten iloksi erilaisiin laitoksiin, hoivakoteihin ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Osa lahjoitetaan museoille.
Kukkiin ja esineisiin liitetyt kortit ja kirjeet saatetaan säästää, jos lähiomaiset niin haluavat. https://www.birminghammail.co.uk/news/uk-news/how-pay-respects-queen-what-24969486
Kukkien ja lahjojen siirtelystä, lajittelusta ja eteenpäin toimittamisesta vastaavat hommiin...
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Olympialaisten hiilijalanjälkiä käsittelevät raportit näyttävät usein erittelevän erilaisia päästöjä siten, että katsojien aiheuttamat päästöt ovat yhdessä paketissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tällaisissa raporteissa on vaikeaa sanoa kuinka suuri osa katsojien aiheuttamista päästöistä liittyy heidän kulutukseen (sisältäen matkamuistojen ostamisen) ja kuinka suuri osa liittyy puolestaan esimerkiksi matkustamiseen. Katsojiin liittyvät päästöt ovat vaihdelleet eri olympialaisten välillä, mutta tässäkin on vaikeaa sanoa, kuinka paljon tämä kertoo nimenomaan kulutuksen päästöjen vaihtelusta. Sekä kesä- että talviolympialaisten hiilijalanjäljistä vuosien 1992 ja 2020 välillä voi lukea esimerkiksi Nature Sustainability -lehdessä julkaistusta...
Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66).
Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan...
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Pohjoisnuolikuvio rakennettiin maahan Rautatientorin peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 1987.Kun nuolen suuntaa katsoo esimerkiksi Googlen karttapalvelun kautta, näyttää, että se osoittaisi pari astetta itään pohjoisesta. Kompassin kanssa katsottuna nuoli on kuitenkin tismalleen pohjoisen suuntainen.Pohjoisen sijainnin voi todeta muutamalla eri menetelmällä. Kompassin käyttämä pohjoinen on niin sanottu magneettinen pohjoinen, joka määrittyy maapallon magneettikentän avulla. Magneettinen pohjoinen on jatkuvasti pienessä liikkeessä ja Suomessa se tarkoittaa noin 0,2 asteen vuosittaista siirtymää itään päin.Pohjoisen voi määritellä myös maantieteellisenä pohjoisena, jolloin määritellään kyseisestä paikasta lyhin tie pohjoisnavalle. Kartoissa...
Dinosaurusten häviämisen syistä on ollut erilaisia teorioita. 1970-luvulla alettiin ajatella, että syynä ovat olleet tulivuorenpurkaukset. Kuitenkin vuonna 1980 ilmestyi Science-tiedelehdessä artikkeli, jossa esitettiin teoria, että maahan tipahtanut kookas asteroidi tappoi dinosaurukset. Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, jota johtivat Luis ja Walter Alvarez, tutki näytteitä, jotka olivat peräisin ajalta, jolloin hirmuliskot katosivat. Savikerroksessa oli paljon iridiumia. Iridium on alkuaine, joka on maassa melko harvinainen, mutta jota esiintyy runsaasti asteroideissa. Sen jälkeen tutkijat ovat löytäneet lisätietoa teorian tueksi. Mitään tiettyä vuotta tai ajanjaksoa en löytänyt sille, milloin tästä tuli vallitseva teoria. ...
HelMetin aineistohausta, http://www.helmet.fi/fi-FI, löytyy pianopartituuri: Anna Bolena, tragedia lirica in due atti di Felice Romani / Gaetano Donizetti. Kaikkiaan löytyy viisi Donizettin partituuria hakusanalla Anna Boleno. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole pääsyä Violaan, Suomen kansallisdiskografiaan, joten en voi tarkistaa, löytyisikö lisää partituureja jostain erikoiskirjastosta.
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
