Kyseessä on kappale 'Kaunis pesijätär'(Les lavandieres du Portugal), jonka säveltäjä on Andre Popp. Suomeksi sen on levyttänyt mm. Maynie Siren 50-luvulla. Laulun sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta osasta 9.
Laulun kohta kuuluu: 'Jos vain lantilla leipää saan, ostan toisella manzanillan'. Manzanilla on kuiva fino-sherry, jota tuotetaan ainoastaan Sanlucar de Barramedan kaupungissa Atlantin rannalla.
Housuasuinen kananmuna on kaveri nimeltään Humpdy Dumpdy eli Tyyris Tyllerö. Loru on alun perin englantilainen: Humpdy Dumpdy sat on a wall / Humpdy Dumpdy had a great fall / All The Kings Horses / And all The Kings Men / Couldn’t put Humpdy together again. Hanhiemon iloisessa lippaassa (Wsoy) Kirsi Kunnas on riimitellyt vanhan englantilaisen lastenlorun näin: Tyyris Tyllerö muurille kipusi. Tyyris Tyllerö muurilta lipesi. Eikä Tyyristä Tylleröä milloinkaan voi kukaan parantaa. Lorun on kuvittanut Feodor Rojankovski. Hanhiemon iloinen lipas löytyy lähikirjastostasi. Hämeenlinnan seudun kirjastot: http://hameenlinna.kirjas.to/
Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.
Lukitus on HelMet-verkkokirjaston varsin tuore toiminto, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Lukitus kannattaa muistaa poistaa heti, kun varaus saa tulla, sillä muuten se voi jäädä roikkumaan eikä saavu koskaan.
Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen”.
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
Sameli on Samuelin muunnos, joka on yleinen saamelaisen väestön keskuudessa. Nimi on kuitenkin käytössä myös eteläisessä Suomessa ja lisäksi se tunnetaan esimerkiksi Sveitsissä ja Virossa. Samelin harvinaisempi rinnakkaismuoto on Sammeli.
Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin samannimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Tietoja etunimien esiintymisestä eri aikoina löydät Nimipalvelusta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
Jos kirjan nimi sisältää kaksi tai useampia sanoja, kirjoitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella eli näin: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Myös Raamattu kirjoitetaan isolla kirjaimella.
Monet Raamatun kirjat alkavat henkilönnimellä, jolloin ne kirjoitetaan tietenkin isolla kirjaimella, esim. Hesekielin kirja, Hoosean kirja, Esran kirja, Nehemian kirja, Markuksen evankeliumi jne.
Yleensä myös muut Raamatun kirjat kirjoitetaan isolla kirjaimella: Apostolien teot, Valitusvirret, Roomalaiskirje, Galatalaiskirje. Kielitoimiston sanakirjan mukaan Ilmestyskirjan voi kirjoittaa pienellä tai isolla kirjaimella. Alan kirjallisuudessa kuitenkin selvästi suositaan isoa alkukirjainta.
Lähteet:
Osmo Ikola: Nykysuomen käsikirja
Terho...
Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia:
Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002.
Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007.
Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990.
City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000.
Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012.
Helsinkiin / Juhani Aho.1997.
Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005.
Helsinki : empirekaupungin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että karjalaisperäiset sukunimet ”Kuosma” ja ”Kuosmanen” ovat peräisin pyhimysnimestä ”Kosmas” ja sen venäläisestä muodosta ”Kuźma”. Englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Saints_Cosmas_and_Damian löytyy lisää tietoa pyhimyksestä, joka lienee vaikuttanut nimen yleistymiseen. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/cosmas paljastaa, että taustalla on kreikkalainen ’järjestystä, säädyllisyyttä’ (’order, decency’) merkitsevä sana ”kosmos” (”κοσμος”).
Varhaisimmat kirjalliset maininnat sukunimestä ”Kuosma” löytyvät 1500-luvulta, ja sitä lienee käytetty harvinaisena etunimenäkin.
Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat:
1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin,
kodin suojaks´kun käyn rintamaan.
2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo.
Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä...
Sanan orkonen käyttö tuntuu tosiaan jääneen vähälle. Muut sanat ovat tulleet tilalle.
orkonen: savolaismurteissa kolo, lovi, arpi
Lähde: Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja
orkonen: syvennys, lovi, kolo. Veneen pohjaan uurtuneet orkoset. Lähde: Nykysuomen sanakirja
Google-hakukin http://www.google.fi antaa edellä mainitussa merkityksessä alle kymmenen osumaa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on asiantuntija suomen kielen käytössä, neuvontapalvelut: http://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet.shtml
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Oskar Reponen teki haastettelusarjan Nykyposti-lehteen (ilmeisesti 1979 tai 1980) suomalaisista keksitysleirivangeista.
Reposen kirja Kaasukammion varjossa (1980) on kahteen osaan jakaantuva dokumentti suomalaiskohtaloista saksalaisella keskitysleirillä. Suomalainen merimies Veijo Johansson joutui yhdessä työtovereidensa kanssa Stutthofin keskitysleirlle. Hän piti päiväkirjaa näkemästään. Reposen kirjan toisessa osassa on Veijo Johanssonin päiväkirja kuolemanleiriltä.
Kauko Raumonen on kirjoittanut muistelman Merien vapaudesta kuoleman porteille (1997), jossa hän kertoo, kuinka hänet internoitiin muiden merimiesten mukana Saksaan vankileirille. Kirjassa mainitaan ainakin Pölitzin keskitysleiri, joka oli Stutthofin keskitysleirin alaleiri....
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Kyseessä on todellakin Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...
(V.Välimäki)
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-varpu-valimaki?language_content_e…
Paavo Cajanderin suomennoksessa repliikki kuuluu: " Viel', ystävät, viel' yksi ryntäys". Se löytyy vuodelta 1905 olevasta Shakespearen teoksesta Kuningas Henrik viides sekä teoksista William Shakespearen draamat 6 ja William Shakespearen kootut draamat 7. Jälkimmäisissä näytelmän nimi on Kuningas Henrik V; suomennos on sama.
