Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Tässä luettelo kaikista Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön teoksista, jotka kaikki on suomennettu ja jotka kaikki löytyvät myös Helsingin seudun (kuten useimmista muistakin) yleisistä kirjastoista. Kirjojen saatavuustiedot näet esim. internetin välityksellä osoitteesta : http://www.libplussa.fi.
ROSEANNA, 1965 - suom.
MANNEN SOM GICK UPP I RÖK, 1966 - The Man Who Went Up in Smoke - Mies joka hävisi savuna ilmaan
MANNEN PÅ BALKONGEN, 1967 - The Man on the Balcony - Mies parvekkeella
DEN SKRATTANDE POLISEN, 1968 - The Laughing Policeman - Bussimurha - film 1973, dir. by Stuart Rosenberg, starring Walter Matthau and Bruce Dern
BRANDBILEN SOM FÖRSVANN, 1969 - The Fire Engine That Disappeared Kadonnut paloauto
POLIS, POLIS, POTATISMOS, 1970 -...
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Normaalioloissa Helsingin kirjastot myyvät kokoelmasta poistettuja lehtiä ja kirjoja. Ajankohdan kirjastot voivat valita itse, mutta yleensä lehtien poistomyynti on alkuvuodesta. Nyt poikkeusoloissa poistolehtimyyntiä ei ole.
Lehtimyynnistä ilmoitetaan yleensä kunkin kirjaton omalla sivulla Helmetissä.
Martti Rapolan keskeneräisiksi jääneiden poimintojen mukaan tasavalta-sanalle oli kyllä monia kilpailijoita:
republiikki, vapaahallitusmuoto, vapaavaltakunta, vapaavalta, vapaavaltio, tasavaltakunta, tasavaltio, tasavallasto,
mutta mikään näistä ei näytä erityisesti olleen Lönnrotin käytössä.
Pahoittelen kovasti, että olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan - osasyynä on tekninen kömmähdys. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä löytyvät seuraavat Irwinin cd-levyt mainitsemiesi kahden lisäksi: Kohta taas on joulu (Fazer Records 1997, alunperin julk.1972), Irwin 50 vuotta (Gold Disc 1993), Laulajan testamentti (1991), Lauluja alamaisista - kiellettyjä lauluja itsesensuurin ja Kekkosen ajalta (Levytuottajat 1991, alunperin julk. 1979), Hurraa! Me teemme laivoja: 12 uutta rallia (1990), Ai ai ai kun nuori ois (1990), Vuosikerta 89 (Flamingo Music 1989), Rentun ruusu (Flamingo Music 1988). Muut Irwinin cd-levyt näyttävät olevan kokoelmia.
Painoksien suuruuksia kannattaa tiedustella levy-yhtiöstä.
Tarkempia tietoja...
Perustuslain 66 §:ssä sanotaan näin: Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5P66. Vastaus kysymykseesi Voiko valtioneuvosto pitää yleisistunnon tai presidentin esittelyn jos pääministeri on muualla eikä pääse paikalle, mutta pääministerin sijainen on paikalla? Onko kokous silloin päätösvaltainen? on siis kyllä.
Perustuslain 59 §:ssä sanotaan presidentin esteestä näin: ”Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/...
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Risto Räppääjät voisivat olla kiinnostavia, ainakin ne ovat päiväkodeissa isompien lasten ryhmissä suosittua luettavaa. Chris Riddellin Ottilia-kirjoissa on hieno kuvitus. Muita mahdollisia:
Heinähattu ja Vilttitossu -sarja
Viiru ja Pesonen
Missä Vallu? -sarjan piilokuvakirjat
Leon lemmikkiuutiset -sarja
Miina Mylläkkä -sarja
Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira sekä Alas taikavirtaa
Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa ja muut Thorbjørn Egnerin kirjat
Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma
Jos laitat Helmet-hakuun sanan sadut, voit löytää aarrearkullisen kuvitettuja satukirjoja. Varsinkin uudemmissa satukirjoissa on yleensä runsaasti värikästä kuvitusta.
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis....
Aiheesta on tällainen kirja:
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa/ työryhmä Leena Haapkylä ...et al. 1996.
Tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä: http://www.helmet.fi
Lisäksi on seuraavaa kirjallisuutta, jota ei ole pääkaupunkiseudeun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta josta voitte halutessanne jättää kaukolainapyynnön johonkin kirjastoon:
Niskanen, Tuija:
Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta. 1993
Vainikka, Ismo:
Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus. 1989
Järventausta, Leila:
Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa....
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta The Circus Animals’ Desertion, joka sisältyy Yeatsin vuonna 1939 julkaistuun kokoelmaan Last Poems. Runosta ei ole muuta suomennosta kuin Aale Tynnin suomennos vuodelta 1966.
http://www.csun.edu/~hceng029/yeats/collectedpoems.html
https://www.poetryfoundation.org/poems/43299/the-circus-animals-desertion
Hiilikuitu on hiiltä miltei kokonaan, mutta ei ihan. KEVRA mainitsee sivullaan hiilikuituna
kuidun, jonka hiilipitoisuus on 95-99 %.
Hiilikuitu esiintyy yleensä jonkin toisen materiaaalin lujitteena.
https://kevra.fi/tuotteet/lujitteet/hiilikuitu/
TikTok-palvelun käytöstä on kirjoitettu muutamia kirjoja. Suosittelen esimerkiksi näitä kahta PIKI-kirjastoista löytyvää teosta:
TikTok aikuisille : vinkkejä kotiin, opetukseen, työhön ja harrasteisiin (Bennett, Áine, Oppian 2022).
Tokkerin käsikirja (Rissanen, Jaakob, Kormilainen, Ville, Kustannusosakeyhtiö Otava 2022).
Myös pelkästään googlaamalla ”TikTok ohjeet” löydät runsaasti erilaisia verkkosivustoja TikTokin käyttöön. Esimerkiksi Verke eli digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus on tehnyt opiskelumateriaalin ”TikTokin perusteet – näin aloitat TikTokin käytön”. Löydät materiaalin täältä: https://www.verke.org/vinkit/tiktokin-perusteet-nain-aloitat-tiktokin-kayton/
YouTubesta löydät myös paljon videoita...
Vantaalla tulostaminen onnistuu kirjastojen koneilta kirjastokortin ja tunnusluvun avulla. Jos kirjastokorttia ei ole, se voidaan tehdä samantien. Mukana pitää olla kuvallinen henkilöllisyystodistus. Omilta laitteilta ei pysty tulostamaan. Ensimmäisellä kerralla asiakkaan täytyy rekisteröityä tulostusjärjestelmään. Päivässä voi tulostaa korkeintaan 20 mustavalkoista tai kaksi värillistä tulostetta. Tulosteet ovat ilmaisia. Tarkempaa tietoa Vantaan ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kirjastojen tulostusjärjestelmistä löytyy osoitteesta Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi .Puhelimella olevan kuvan pystyy tulostamaan esim. siten, että lähettää sen puhelimellaan omaan sähköpostiinsa ja sen jälkeen avaa sähköpostinsa kirjaston...
Ellen Svinhuvudin kakku on nimitys kakulle, joka on tehty presidentti Svinhuvudin puolison idean mukaan. Kakkua voi hyvin valmistaa omaan käyttöön, mutta sen myyminen Ellen Svinhuvudin kakku - nimellä vaatii luvan. Kakun reseptejä löytyy verkosta monia. https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/89318/Ellen%20Svinhufvudin%20kakku/
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/d2bbba0f-b47e-483e-8c17-75b12d4552f6
Kakusta ja sen nimestä kerrotaan: "Ellen Svinhufvudin kakku on Ellen Svinhufvudin, Suomen kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin puolison, mukaan nimetty kakku. Ellen Svinhufvud loi myös käsitteen "Maan äiti". Hän piti erityisesti Oy Stella Konditoria Ab:n mantelimarenkikakusta ja tarjosi sitä...
Ajan luonne ja mahdolliseen aikamatkustukseen liittyvät paradoksit ovat kiehtova kysymys. Ensinnäkin ei ole yhteisymmärrystä siitä, meneekö aika lainkaan eteenpäin tai taaksepäin. Teorioita ja selityksiä siitä, millaista aika on ja miksi makrotasolla koemme sen kulkevan vain eteenpäin on lukuisia. Niiden tutustumisen voi aloittaa Wikipediasta.
Mahdolliseen aikamatkustukseen liittyviä aikaparadokseja pohditaan esimerkiksi tässä artikkelissa. Siinä katsotaan aikamatkustuksen olevan teoreettisesti mahdollista. Eri asia kuitenkin on, voisiko matkaaja muuttaa tapahtunutta mitenkään.
Yksi tulkinta nojaa multiuniversumiteoriaan. Siinä muutoksen tekeminen aiheuttaa maailman eriytymisen. Aikamatkaaja saisi pelkällä saapumisellaan...
Tämä tarina kerrotaan teoksessa Kejonen, Aimo: Kansantarinat (2008), missä esitellään suomalaisia kansantarinoita ja niiden tapahtumapaikkoja. Jokaisesta tapahtumapaikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja annetaan ohjeet paikan löytämiseen. Tarina löytyy sivulta 11, luvusta ”Akatemia on Helsingissä, Helsinki”.Linkki verkkokirjastoon: Kansantarinat | Keski-kirjastot | Keski-Finna
