Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Ash-nimi on johdettu hepreankielisestä sanasta asher, joka tarkoittaa onnellista tai iloista (happy). Englanninkielessä nimi voi juontua myös saarnista, jota ash englanniksi tarkoittaa.
https://www.thebump.com/b/ash-baby-name
Mahtaisiko kyseessä olla Eino Leinon Helkavirsissä oleva runo, jossa Räikkö räähkä neuvoo tien viholliselle, joka polttaa koko kylän, vaan ei Räikön taloa:
Polttivat kylän poroksi,
surmasivat suuren kansan.
Yks on pirtti polttamatta,
se on pirtti Räikön räähkän.
Olisiko kyseessä voinut olla Terhi Ontto-Panulan kirja Ruokaa maailmalta / Terhi Ontto-Panula, Raija Puska WSOY, 2005 (951-0-28720-2).
Myös seuraava kirja kertoo venäläisestä tapa- ja ruokakulttuurista, mutta tämä kirja ei ole kookas: Venäläinen tapakulttuuri : perinteitä ja nykypäivää Helsinki : Suomi-Venäjä-seura, Venäjä-info, (951-97832-3-7)
Monista vanhoista aapisista on otettu näköispainos, mutta valitettavasti monet niistä on jo loppuunmyyty. Joistakin on tosin mahdollisesti tulossa lisäpainos myöhemmin. Loppuunmyytyjä näköispainoksiakin kannattaa kuitenkin kysellä esim. antikvariaateista.
Tässä listaa näköispainoksista sekä niiden saatavuustilanne Kirjavälityksen tietokannan mukaan.
Tällä hetkellä saatavissa kirjakauppojen kautta:
Einiö, K.: Lyhyt kuwa-aapinen (1. painos 1897, näköispainos 2013, Ntamo)
Penttilä, Aarni: Aapiskukko (1. painos 1938, 28. p. 2011, Gummerus)
Loppuunmyytyjä:
Hälinen, Kaisa: Suomen lasten aapinen (4. painos 1951, 9. painos 2000, WSOY)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja (12. uudistettu painos 1931, näköispainos 1994, Otava)
Pakkala, Teuvo: Aapinen (...
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä.
Lausahdus "pinkki on Intian laivastonsininen" on peräisin toimittaja Diana Vreelandin suusta. Vuonna 1956 valokuvaaja Norman Parkinson kuvasi Intiassa Voguelle kohahduttavan muotikuvien sarjan, jossa länsimaista muotia yhdistettiin Intian värikkääseen ja runsaaseen ympäristöön. Harpers Bazaarin päätoimittaja Diana Vreeland kommentoi kuvia näin: "How clever of you, Mr Parkinson, also to know that pink is the navy blue of India." Kommentin voi tulkita viittaavan kulttuurisidonnaisiin tapoihin käyttää kirkkaita värejä ja siihen, miten kyseisissä kuvissa pinkki näyttää tavalliselta, perinteiseltä ja arvokkaalta väriltä, joka sopii kaiken kanssa - eli hieman samaan tapaan kuin laivastonsinistä pidetään länsimaissa konservatiivisena, neutraalina...
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
Katsopa Makupalat.fi -osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala ja hakuakin voit kokeilla sanalla Kalevala. Täältä löytyy jos jonkinmoista Kalevalalinkkiä...
Pääkirjaston kokoelmiin kuului 439 431 kirjaa v. 2003. Luku lienee hieman kasvanut viime vuoden aikana, vaikka kirjaston kokoelmat pyritään pitämään suunnilleen saman suuruisina vuodesta toiseen. Lukuun sisältyy aikuistenosasto, lasten- ja nuortenosasto ja musiikkiosasto. Huomattavasti eniten kirjoja on aikuistenosastolla: 351 669 kirjaa (v. 2003). Osaa kirjoista säilytetään varastossa, joten läheskään kaikki kirjat eivät ole asiakkaiden yhdellä kertaa nähtävissä, mutta myös varastossa olevia kirjoja lainataan ja haetaan asiakkaiden nähtäväksi pyynnöstä. Lisäksi kirjaston kokoelmiin kuuluu huomattava määrä lehtiä, musiikkia, äänikirjoja, elokuvia jne., joten yhteensä koko kirjastoaineiston määrä nousee pääkirjastossa yli 500 000:n. Koko...
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930...
Presidentinvaaleissa voi äänestää ennakkoon monissa Helmet-alueen kirjastoissa ennakkoäänestysaikana 17.-23.1.2024. Helmet-sivuilta löytyy tämä tiedote, johon on listattu kaikki ennakkoäänestyspaikkana toimivat Helmet-kirjastot. Sivulla on myös linkki Vaalit.fi -sivun luetteloon kaikista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista.
Helmet: Äänestä ennakkoon kirjastossa
Aiemmat osat suomeksi julkaissut kustantamo Otava ei ainakaan vielä ole julkaissut tietoa kolmannen osan suomentamisesta. Kustantamoille voi jättää palautteita ja kysymyksiä, joten suosittelen tässä kääntymään suoraan kustantamon puoleen. Otavalle voi laittaa sähköpostia osoitteella palaute.otava@otava.fi.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
Muutamia suihkutestejä löytyy netistä. Tekniikan maailman testi näkyy verkossa vain osittain. Koko artikkelin voi lukea vuoden 2017 lehdestä (nro 12, s.106-107):
https://test-vergleiche.com/fi/sadesuihkutesti/
https://test-vergleiche.com/fi/suihkup%C3%A4%C3%A4st%C3%B6testi/
https://tekniikanmaailma.fi/tm-testi-hydrao-first-kasisuihku-vetta-saas…
Kirjassa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 mainitaan, että tieteiskirjailijana tunnettu Sladek on kirjoittanut myös kolme dekkaria, joista yksi on tuo Invisible Green. Valitettavasti sitä ei ole kuitenkaan suomennettu. John Sladekilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta: Tik-Tok (1983, suomennos 1988) ja Virheisku (1989, suomennos 1990). Sladekin ensimmäinen rikoskertomus, Tuntemattoman käden kautta (1972, suomennos 1975) on kuitenkin suomennettu teoksessa Syntipukki: kymmenen rikoskertomusta. Kyseinen kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104793 . Tuntemattoman käden kautta -...
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
