Kyseessä on cover-versio Aretha Franklinin ja Ted Whiten säveltämästä kappaleesta Think, jonka alkuperäinen esittäjä Franklin myös on. Tekemäni selvityksen perusteella tämän Sodastreamin mainoksissa esitetyn cover-version sovittaja on israelilainen Tomer Biran ja laulajana siinä on niin ikään israelilainen Nitzan Shayer. Kappaletta ei vaikuta olevan saatavilla mistään, vaan se on mitä luultavimmin tehty pelkästään Sodastreamin mainoskäyttöä varten.
Mainoksissa käytetään hyvin usein niin sanottua tuotantomusiikkia, jotka toisinaan sävelletään mainosta varten, mutta vielä useammin käytetään jo olemassa olevaa musiikkia tuotantomusiikin julkaisijoiden katalogista. Toisinaan mainoksia varten tehdään uusia versioita, covereita, jo olemassa...
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Eva-Lis Wuoriolta on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi: Tunnussävel – vaara uhkaa (Nuorten toivekirjasto, 1974) kuvaa Varsovan vastarintaliikettä toisen maailmansodan aikana, Salainen taistelu (Nuorten toivekirjasto, 1976) kertoo toisen maailmansodan ajasta Tanskassa ja lastenkirja Koiraetsivä (1979). Nuortenkirjat on käännetty englannista ja lastenkirja on kirjoitettu suomeksi. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Nuortenkirjat saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Koiraetsivä-kirja on monien kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo kertoo vuonna 1988 kuolleesta kirjailijasta:
”Eva-Lis Wuorio syntyi Viipurissa 1917. Hän...
Tässä muutamia ehdotuksia:Aalto: Matkaopas keskiajan Suomeen, Takalo: Polkimilla, Tyson: Tähtitiedettä kiireisille nuorille, Adam Kayn teokset Kayn anatomia, Kayn kaikenmoiset keksinnöt ja Kayn poppakonstit sekä Joona Leppälän ZoneVD -sarja.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-...
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Hei, kysymääsi rekisterinumeroa tiedusteltiin Autoliitosta. Sieltä saatiin vastaukseksi vahva epäilys, että kyseessä on saksalainen rekisterinumero. Kolme ensimmäistä kirjainta viittaa Saksaan. Siellä myös käytetään tunnuksen loppuosaa: kirjain ja neljä numeroa.
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Malot, Hector, kirjoittaja
TEOS Koditon / Hector Malot ; .. suom. Teuvo Pakkala
PAINOS 4. korjattu painos 1967. -5. painos 1975.
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1967
ULKOASU 340 sivua
Kirjasta on moniaita painoksia.
Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Mika Waltarin salapoliisiromaaneissa "Komisario Palmun erehdys" ja "Kuka murhasi rouva Skrofin" on tällaiset tiivistelmät. Samoin Tiituksen pakinakokoelmassa
"Tiituksen parhaat" on tällaiset tiivistelmät. En pystynyt tarkistamaan onko Aapelin romaanissa "Koko kaupungin Vinski" myös tällaiset tiivistelmät, mutta muistaisin näin.
