Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/...
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
Viime aikoina julkaistuja päiväkirjamuotoisia romaaneja ovat mm. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2017), Raija Sinikka Rantalan Maanantaikappale: 526 askelta (Like 2017), ja Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset (Karisto 2016).
Viikilän runolliseksikin mainittu romaani on ajankuvaus 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta Helsingissä ja sen kertojana on Saksasta Suomeen saapunut arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel.
Maanantaikappale taas kertoo rintasyöpäään sairastuneen arjesta vuoden ajalta. Se sisältää yksityiskohtaisia dokumentteja ja kertoo sairastamisesta realistisesti ja kriittisesti.
Paflagonian perilliset kertoo tutkimusmatkasta kauas Luoteis-Venäjälle, Karjalaan 1800-luvun alkupuolella. Virve Sammalkorven...
Essi Paju (oikealta nimeltään Päivi Lukkarila) on Kariston kirjailijoita. Näin loppuvuodesta teemme kirjastoissa hankintoja ensi kevään/kesän ilmestyvistä kirjoista ja Kariston ensi kevään kuvastosta 2022 ei näy mainintaa, että ainakaan keväällä/kesällä 2022 olisi ilmestymässä uutta teosta. Tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että Essi Paju olisi kirjoittamassa uutta lasten/nuorten tai aikuisten romaania, joka kenties ilmestyisikin esim. syksyllä 2022. Ne listat ilmestyvät sitten keväällä 2022 valikoitaviksi.
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia...
Lahden Erkki, vakaa kivityömies, lausuu nämä sanat Kalle Päätalon kirjassa Pyynikin rinteessä, kolmannen luvun neljännessä osassa: – Minusta on taas alkanut näyttää, että arkkitehti opettaa kohta meitä rukoilemaan! Ettekö ole pannut merkille, miten tärkeän näköisenä sovittelee sormiensa päitä vastakkain. Seuraava vaihe on, kun antaa sormiensa lipsahtaa toistensa ohi... (s. 100)
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien...
Narratologiasta on kirjoitettu seuraavat teokset: Heino, Aarre: Kertoja: asema ja esiintyminen.1975, Kinnunen, Aarne: Kertomuksen opissa.1983, Tammi, Pekka: Kertova teksti: esseitä narratologiasta.1992, Hänninen, Vilma: Sisäinen tarina, elämä ja muutos.1999 ja teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. SKS 2001 on mukana myös narratologia. Lisää teoksia löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU, asiasanalla narratologia (19 teosta, joista 14 suomenkielistä) ja asiasanalla kerronta (85 teosta, joista 66 suomenkielistä).
Hei,Yhtä ainoaa sopivaa teosta ei löytynyt, mutta näissä voisi olla jotain tietoa:Vanhempaa kirjallisuutta:Smolan, Rick, ja David Cohen. A Day in the Life of the Soviet Union: Photographed by 100 of the World's Leading Photojournalists on One Day, May 15 1987. New York (NY): Collins, 1987.Pennanen, Erkki. Naapurin maailma: Raportti Neuvostoliitosta. Helsinki: Tammi, 1979.Schildt, Göran, ja Lauri Hirvensalo. Kolme Viikkoa Neuvostoliitossa. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1954.Shahov, A., ja Juhani Konkka. Matkoja Neuvostoliitossa. Porvoo: WSOY, 1954.Saves, Seppo, Eero Balk, ja Jüri Vendelin. Niin Suuri on Maa. Helsinki: Tammi, 1990.Steinbeck, John, Robert Capa, ja Olli Mäkinen. Matkalla Neuvostoliitossa. Helsinki: Tammi, 2002.Ja tuoreempaa:...
Raamattu mainitsee monia armolahjoja. Tunnetuin opetus armolahjoista on 1. Korinttolaiskirjeen jakeissa 12–14.
Armolahjoilla tarkoitetaan ihmisen lahjaksi saamia hengen lahjoja, jotka kuvastavat hengellisen palvelun eri puolia.
Pyhän Hengen armolahjoja ovat: viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksi tekemisen lahja, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja arvostella henkiä, kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä.
Muita armolahjoista puhuvia raamatunkohtia ovat Roomalaiskirjeen 12. luku, Efesolaiskirjeen 4. luku sekä 1. Pietarin kirjeen 4. luku (jakeet 10-11).
Armolahjoilla ei tarkoiteta synnynnäisiä tai opittuja kykyjä, vaikka kristinuskon arjessa saatetaan mitä tahansa ihmisen myönteistä kykyä...
Jyväskylän yliopiston soihtulogon alkuperäisen version suunnitteli 1937 Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala. Logon graafinen ilme on muokkautunut vuosikymmenten saatossa.
Vapaa-ajattelijain liiton logon ensimmäinen aihio luotiin 1940-luvulla. Yliopiston logo on siis suunniteltu ensin. Vapaa-ajattelijain logon nykyinen versio vakiintui vaakunana vuonna 1991.
Lähteet: Logo - Jyväskylän yliopiston logo — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
PAT - Tiedotteet (ateistit.fi)
Kirjasarjan Navis Fennica: Suomen merenkulun historian osassa3 (WSOY, 1994) kerrotaan hinaajalaivastojen synnystä Kemiin. Vuonna 1893 oululaiset Bergbomin ja Snellmanin kauppahuoneet perustivat Trävaru Ab Kemin, josta 1916 tuli Ab Kemi Oy. Yhtiöllä oli useita sahoja Perämeren rannikolla ja hinaajat saivat nimen Kemi ja perään järjestysnumeron. Valtion metsäteollisuuslaitoksista muodostettiin vuonna 1932 Veitsiluotio Oy. Tämänkin yhtiön hinaajille annettiin yhtiön nimi ja perään numero.
Hinaaja nimi Hector kuului Haukiputaan Martinniemen sahalle,muita nimiä olivat Erkki, Kelo, Nils, Pomo ja Pölli. Myöhemmin kaikki yhtiön hinaajat saivat nimen Martti. Saha siirtyi aikoinaan Raahe Oy:lle ja lopulta monien yhtiöliitosten jälkeen Rauma-...
David Wretlingin muotoilema pronssipatsas "Kalle ja Emma" pystytettiin Skansenin portille vuonna 1985. Kalle (Axel Valfrid Lindvall, 1866-1934) oli legendaarinen posetiivari, joka parinsa Emman (Emelia Gustava Sjöström, 1869-1939) kanssa viihdytti puiston vieraita kolmenkymmenen vuoden ajan. He lauloivat yhdessä puiston portilla Kallen samalla veivatessa posetiivin kampea.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Djurg%C3%A5rds-Kalle_och_Emma
Yleisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2022 Suomessa 713. Laitoskirjastoja 10 ja kirjastoautoja 124.
https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2022&stats=100#results
Tieteellisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2020 Suomessa 111. Niistä pääkirjastoja oli 30.
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/?orgs=1&years=2020&stats=1#results
Lisäksi on Suomessa satoja erikoiskirjastoja.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot/erikoiskirjastot/
Tietoa aiheesta löytyy kirjasta Suomen islam-seurakunnan veteraaniteos (Suomen islam-seurakunta 2006):"Talvisodan puhjettua yhteisöömme kuuluneita tataareja asui Suomessa noin 800. Tästä määrästä otti tavalla tai toisella osaa talvi-, jatko- ja Lapin sotaan kaikkiaan 177 henkilöä. [– –] Tataarisotilaista oli upseereita yhdeksän, aliupseereita 38 ja sotilasvirkamiehiä kaksi. Miehistötehtävissä sotatoimialueella palveli yhteen 101 miestä." "Suomen islam-seurakunnan naisista kaikkiaan 21 otti osaa sotiin toimien joko lotta- tai muonitustehtävissä."Teoksessa ei ole mainittu muita kansallisuuksia kuin tataarit, mutta esimerkiksi aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli viittaisi siihen ettei muita islaminuskoisia kansallisuuksia...
Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit:
”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.”
Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi.
Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta...
Rooman hallitsijoista voisi kyseeseen tulla vuosina 535-509 eaa. vallassa ollut Lucius Tarquinius, joka sai tekojensa vuoksi lisänimen Superbus, Röyhkeä.
Tarquinius oli yrittänyt valloittaa rynnäköllä läheistä Gabiin kaupunkia, mutta joutui vetäytymään sen muureilta ja menetti mahdollisuutensa kaupungin piirittämiseen. Lopulta hän kävi Gabiin kimppuun viekkauden ja petoksen avulla: yksi Tarquiniuksen pojista, Sextus, pakeni Gabiihin, niin kuin he olivat keskenään sopineet, ja siellä valitti joutuneensa kärsimään isänsä sietämättömästä julmuudesta. Gabiilaiset ottivat hänet ystävällisesti suojiinsa ja uskoivat, että Sextuksen avulla sota saataisiin pian siirtymään Gabiin porteilta Rooman muureille.
Pian Sextus Tarquinius oli Gabiissa yhtä...
