Aivan varmasti. Esimerkiksi Ylellä uutisoitiin 2.8.2022, että Metso Outotec arvioi voivansa jatkaa kauppaa venäläisyhtiöiden kanssa. Linkki uutiseen (katsottu 3.8.2022 klo 15:50).
Kaikkia kytköksiä ei ole mitenkään mahdollista selvittää tämän palvelun puitteissa.
EUn pakotteista voi etsiä lisätietoa esimerkiksi Eurooppa-neuvoston tai Ulkoministeriön sivuilta.
Porvoon kirjastojen kokoelmat löytyvät tosiaankin vain Helle-verkkokirjastosta. Venäjänkielisiä kirjoja hankitaan vuosittain jonkin verran, mutta suuremman valikoiman löydät Venäjänkielisestä kirjastosta.Kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat voivat käyttää Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelua maksuttomasti ja lainata venäjänkielisen kirjaston kirjoja, elokuvia tai puheäänitteitä.Lainaaminen tapahtuu käytännössä niin, että ensin ilmoittaudutaan Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelun asiakkaaksi. Tätä varten sinun täytyy käydä lähikirjastossasi, jossa täytetään ilmoittautumislomake yhdessä kirjaston virkailijan kanssa. Liittymistä varten tarvitset henkilöllisyystodistuksen, eli ota se mukaasi!Liittymisen jälkeen sinulle tehdään...
Vaikka Diane Guest on suosittu kirjailija, ja häneltä on julkaistu
suomeksikin useita kirjoja, en valitettavasti löytänyt hänestä
mitään tietoa. Tiedonhakuja tein artikkelitietokannoista (Aleksi,Kati,Arto) ja Internetin hakupalveluista, sekä katsoin kokoelmissamme olevista kirjallisuuden hakuteoksista ja Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä.
Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta.
Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.
Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23
https://korp.csc.fi/#/lang=fi
Suomessa voi opiskella lääketiedettä viidessä eri kaupungissa; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Näiden yliopistojen jälkeen suurin on Jyväskylän yliopisto, jossa ei lääketieteellistä tiedekuntaa ole.
Lähde: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/...
Lauseiden väliin ei tule pilkkua, sillä lauseet ovat rinnasteisia eli niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen jäsen eli verbi osata. Jälkimmäisessä lauseessahan merkitys on ’kuka ei osaa koskaan’, mutta verbiä ei vain toisteta, jolloin se yhdistää molempia lauseita.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pilkku/ohje/86 löytyvät tiiviit pilkkusäännöt ja linkkejä vielä yksityiskohtaisempiin ohjeisiin.
Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan aiempaa...
Hieman heikolta vaikuttaa...
Espoossa oli auki syksyllä kolme paikkaa ja niihin oli 400 hakijan ryntäys.
Oppisopimuspaikat ovat haussa Kunta rekryssä samoin kuin muutkin kuntaalan työpaikat. Kunta rekry
Kannattaa kuitenkin olla sinnikäs ja hakea kesätyöpaikkoja kirjastoissa. Niitä kannattaa kysellä heti tammi-helmikuussa. Samoin voi kysellä kesätöitä yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kirjastoista. Heilläkin saatta olla avoimia oppisopimuspaikkoja.
Jotkut kirjastot ottavat myös palkattomia oppisopimusopiskelijoita, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei suosita.
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Virhe juontaa juurensa Suomen kansallisbibliografia Fennicaan. Ministerin lomapäivissä - kuten muissakin Verner Rekolan teoksissa - tekijäksi on merkitty V. Rekola, ja jostakin syystä joku on tulkinnut tämän samaksi henkilöksi kuin Valborg Rekola (o.s. Liljeström). Pyrkimys yhtenäistää henkilöiden nimet tietokannoissa hakujen yksinkertaistamiseksi on tässä valitettavalla tavalla kääntynyt itseään vastaan, kun kaksi kiistatta eri henkilöä on erheellisesti niputettu yhteen.
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Tässä pari kirjaa, joissa on ohjeita mollamaijan tekemiseen:
Myntti, Raili: Pehmeitä leluja (sis. kaavat)
Dean, Audrey: Veikeät nuket
Koponen, Eila: Miten nukke pukeutuu -kirja sisältää nukenvaateohjeita
Lisää kirjoja aiheesta voit hakea pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanakohtaan "nuket käsityöohjeet"
Hei
Näyttäisi siltä, että keitot ovat vanhimpia ruokiamme. Satokausi.fi-sivuston mukaan jo 1700-luvulla on keittoja syöty.
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin keittojen historiaan. Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Kirjaa en onnistunut aiheesta löytämään.
https://www.isomitta.fi/vinkit/teemat/keitot/keittojen-historia
https://satokausi.fi/lusikka-soppaan-suomalaisten-keittoruokien-historia
Pirkko Muikku-Wernerin fraasisanakirjan Suurella sydämellä ihan sikana (2008) mukaan "voi elämän kevät" on ihmetystä osoittava huudahdus. Esimerkkilauseena on mm. "Voi elämän kevät, en olisi uskonut tätäkään tapahtumaa tässä elämässä todistavani!"
Sanonnan alkuperää en kuitenkaan saanut selvitettyä. Voi olla, että sillä on alun perin päivitelty "elämän keväässä" olevien lasten toilailuja. Se ei kuitenkaan todennäköisesti ole peräisin Pikku Myyltä, vaikkakin hän on sitä käyttänyt. Esimerkiksi Anni Lahtisen romaani Voi elämän kevät! on julkaistu jo vuonna 1981. Monille se kuitenkin on varmasti jäänyt mieleen Muumilaakson tarinoista. Ainakin Parhaat Muumi-sitaatit ja Aamukahvilla -blogien mukaan Myy sanoo sen jaksossa 2 (Taikurin hattu...
Kuvaukseen sopii nuortenkirja Lisen ja Lotten salaisuus, jonka on kirjoittanut Erich Kästner. Se on ilmestynyt Kyllikki Nohrströmin suomentamana ja WSOY:n kustantamana vuonna 1953 sarjassa Nuorten toivekirjasto.
Kirjasammosta (Kirjasampo.fi) löytyy kirjan kuvaus (takakansiteksti):
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3a9dc824-e207-480a-81ff-8f….
Kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla. Kannessa on kaksi tyttöä, joilla molemmilla on samanlaiset punaiset mekot, joissa on valkoisia palloja ja valkoiset kaulukset.
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Kyseessä on laulu Samaa rataa sateessa, joka on julkaistu äänitteellä Eskariin! Laulut on sovittanut Ismo Koskela. Tarkempaa tietoa laulujen tekijöistä ei teosviitteissä kerrota.
Etsimääsi laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Eskariin! -äänitettä on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa ja se näyttää löytyvän myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna https://vaski.finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
