Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) kertoo, että Celina ja sen muunnelma Selina ovat varhaishistorialtaan epäselvä nimi. Lähtökohtina lienevät joko latinan caelum (taivas) ja caelestis, caelestina (taivaallinen) tai kreikan seléenee (kuu). Ranskassa on legendan mukaan elänyt 400-luvulla Celina-niminen pyhimys, jota St. Remyn kaupungin asukkaat ovat kunnioittaneet suojelijanaan. Englannissa nimestä tunnetaan 1600-luvulta eri kirjoitusasuja, mikä viittaa siihen, että nimi on iältään melkoisesti vanhempi. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Céline, Saksassa Selina, Seline ja Selena sekä Virossa Selena.
Samainen Lempiäisen kirja kertoo, että Jirko on muunnelma tŝekkiläisestä Jiristä. Jiri puolestaan on muunnelma Georgista ja sen...
"Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät" on Elmer Diktoniuksen miete.
(Blott tama fåglar har en längtan. De vilda flyger) Voisi kuvitella, että samantyyppinen ajatus on lausuttu muillakin kielillä, mitään ranskankielistä versiota ei nyt tule kuitenkaan mieleen.
Kaari Utrion Ruusulamppu on vuonna 2002 ilmestynyt pieni (48 sivua, kuvia, korkeus 13 cm) kaunokirjallinen teos. Sen on julkaissut mainostoimisto nimeltä Kaisaniemen dynamo. Sallan lukupäiväkirja -blogi (http://sbrunou.blogspot.fi/2006_10_01_archive.html) arvelee sen olevan mahdollisesti mainostoimiston lukijalahja.
Kirjaa ei ole lainkaan kuntien kirjastoissa, vaan ainoastaan muutamissa yliopistojen kirjastoissa ei-lainattavana lukusalikappaleena. Kansalliskirjastosta voit saada sen lukusalikäyttöön:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun...
Turtle voi olla yhtä hyvin maa- kuin merikilpikonna, mutta tortoise-sanaa käytetään yksinomaan viitattaessa maakilpikonniin.
Lähde:
A. S. Hornby, Oxford advanced learner's dictionary of current English
Nurmi-Tuomas (joskus myös Turve-Tuomas) on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä kiertoilmaus kuolemalle: kun ihminen joutuu Nurmi-Tuomaalle, hän kuolee. Nurmi-Tuomaan nukkuminen käen kukkuessa kytkeytynee tunnetuimpaan monista käkeen liitetyistä enteistä: kevään ensikäen kukunnan säkeiden lukumäärästä ihmiset voivat laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
Lähteet:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila
Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajien 70 vuoden yläikäraja poistui tieliikennelaista vuonna 2010. Yli 70 vuotta täyttäneiden kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ajo-oikeus on voimassa korkeintaan kaksi vuotta kerrallaan. Ajo-oikeutta uusittaessa on terveysvaatimusten täyttyminen osoitettava aina lääkärintodistuksella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
http://www.lvm.fi/-/raskaan-kaluston-kuljettajien-ylaikaraja-poistuu-he…
Rouva Oliverin luoma salapoliisihahmo Agatha Christien kirjassa Cards on the Table vuodelta 1936 on kansallisuudeltaan suomalainen. Rouva Oliver sanoo näin: "I've written thirty-two books by now - (--) and I only regret one thing, making my detective a Finn. I don't really know anything about Finns and I'm always getting letters from Finland pointing out something impossible that he's said or done. "
Christie Agatha: Cards on the Table (HarperCollins, 1981)
Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa.
Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi.
Lähde:
Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981
Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Black-tailed jackrabbit (Lepus californicus) tunnetaan suomeksi nimellä lumikenkäjänis. Samaan tapaan white-tailed jackrabbit (Lepus townsendii) on suomeksi preeriajänis ja antelope jackrabbit (Lepus alleni) antilooppijänis.
National Zoologic Parkin sivuston (http://nationalzoo.si.edu/Animals/NorthAmerica/whataname.cfm) mukaan eurooppalaiset uudisasukkaat kutsuivat Pohjois-Amerikassa näkemiään lumikenkäjäniksiä näiden pitkien korvien ja jalkojen vuoksi nimellä "jackass rabbit", josta sittemmin lyhentyi muoto jackrabbit. Kaikki edellä mainitut lajit kuuluvat Lepus-sukuun ja ovat siis kutsumanimestään huolimatta jäniksiä (engl. "hare"), joten "jackrabbitin" suomenkielinen vastine on "jänis".
Lisätietoa jäniseläinten luokittelusta: http://fi....
UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin...
Arviot vaihtelevat noin 30 ja 60 prosentin välillä, riippuen tulkinnoista (esim. mitä kautta sana on lainattu, ja onko se muuttumaton vai ei). Ohessa sitaatti Wikipediasta, jossa arvellaan latinalaisten sanojen osuudeksi hieman alle 30 prosenttia. Toisaalta, jos otetaan huomioon, että ranskan kieli on kehittynyt latinasta ja on sanastoltaan suurimmaksi osaksi sitä, prosentti nousee huomattavasti:
A computerised survey of about 80,000 words in the old Shorter Oxford Dictionary (3rd ed.) was published in Ordered Profusion by Thomas Finkenstaedt and Dieter Wolff (1973)[92] that estimated the origin of English words as follows:
Langue d'oïl, including French and Old Norman: 28.3%
Latin, including modern scientific and technical Latin: 28.24%...
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961)
Aukee uusi latu,
alkaa vieras tie
- mihin kauas satu outo meidät vie?
Emme vielä tiedä
mikä odottaa.
Latu saattaa viedä
kauas vuorten taa.
Ehkä tiemme
johtaa synkkiin korpihin.
Ehkä latu hohtaa
kirkkain tähtösin.
Emme eksy, pelkää,
kerran kotihin
aavintakin selkää
vie Isä armahin.
Valitettavasti mitään kovin tieteellistä en onnistunut aiheesta löytämään. Löysin netistä keskusteluketjun, jossa keskusteltiin enemmänkin kissan tuottaman kehräämisäänen kuvailusta eri kielillä, mutta sieltä löytyi tieto, että ainakin hollanniksi kissa "spinnen" eli "kehrää". Tuota kautta löytyi sitten Wikipedia-artikkeli ja sen eri kieliversiot, joita tutkimalla pääsee vastausten äärelle. Italiaksi sana on "fusa", joka on "fuso"-sanan feminiinimuoto. "Fuso" tarkoittaa mm. "värttinää" ja "kehrää" (osa rukissa pyörivää lyhtyä, joka aiheuttaa sen tunnusomaisen hyrisevän äänen). Travelling Cats -nettisivustolla on 100 kielen kehräyslista: https://traveling-cats.com/2015/09/purr-in-other-languages.html. Sivusto ei valitettavasti ole...
Liitepartikkelilla -han/-hän voidaan ilmaista monia asioita. Sillä voidaan vihjata, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu: Maijahan myöhästyy aina ('kuten tiedämme, Maija myöhästyy aina'). Sillä on myös mahdollista "lieventää" väitteitä, kysymyksiä ja käskyjä: Käytäthän maskia! mieltyy kohteliaampana kuin Käytä maskia!
Partikkelin ilmaisuja pehmentävän luonteen, johon kysymyksessä liitetiedoston perusteella viitataan, ovat kirjoituksissaan noteeranneet esimerkiksi Aarni Penttilä (Suomen kielioppi, 1957) ja Osmo Ikola (Nykysuomen käsikirja, 1974), joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinänsä ole kyse. Myös Nykysuomen sanakirjaan sisältyvässä partikkelin semanttisessa tarkastelussa se on huomioitu.
Sen lisäksi, että -han...
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat...
Joutilaisuuden ja laiskuuden klassinen hahmo löytyy venäläisestä klassisesta kirjallisuudesta: Ivan Gontsarovin Oblomov. Venäläisessä kirjallisuudessa on paljon esimerkkejä rikkaista joutilaisuudessa ja kaihossa elävistä aatelisista, esim Anton Tsehovin näytelmissä Kirsikkapuisto ja Kolme sisarta. Tsehovilla on myös novelli Joutilaisuudessa kokoelmassa Ensirakastaja, 1946.
Joutilaisuudesta nautitaan myös Hermann Hessen teoksessa Kylpylävieraana Badenissa. Hessen Siddhartha istuu puun alla mietiskelemässä.
Hermann Melvillen Bartleby-hahmo on eräs maailmankirjallisuuden tyylikkäimpiä pinnareita.
Marcel Proust Swannin tiestä löytyy myös joutilaisuuden kuvausta.
Epikurolaiset runoilijat ylistävät laiskuutta: Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud...
