Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Eduskunnan kirjaston kokoelmassa on Seppo Ahon teos Senaatin ja hallituskonseljin myöntämistä arvonimistä 1809-1917 ; Ruotsin vallan aikaisista valtaneuvoksista ja eräistä muista neuvoksista 1288-1768. Se on julkaistu vuonna 2003.
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993491924006250?sid=3601…
Henkilön Abraham Salmberg-nimi löytyy näistä sukututkimusblogeista:
https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/09/papit-isonvihan-pyo…
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/12/sukututkijan-joulu…
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy tämä teos:
Yxi selkiä ja päälle luotettawa paino-kirja. : Jonga jälken jocainen huonen-haldia taitaa painaa caicki hänen tarppensa, willaisisa lijnaisisa nijn myös...
Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma...
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
Kokeilin Frank monihakua.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teos löytyy melko monesta kirjastosta ympäri Suomenmaan.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos mikään näistä ei ole lähellä Sinua, voit
käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä mahdollisuutta kauko-lainaan.
Kirjan voi myös osataa, jos lähin kirjasto on takusten takana. Esim Adlibris tarjoaa sitä 20€ hintaan.
Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik
Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa:
https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."
Yleisten kirjastojen tietokannan Frankin mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/ diasarja: Sarre, Ella: Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne on diakuvina ja videokasettina ainoastaan Rovaniemen kaupunginkirjaston saamelaiskokoelmassa, josta ei aineistoa lainata.
Neljän tuulen lakin ohjetta on aikaisemminkin kysytty tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b23983c-cbd… . Siinä mainitaan Suuri käsityölehti 2004:3, s. 68-69, josta ohje lakkiin löytyy.
Siirtomaavallan ajan Intiaan sijoittuvat muun muassa seuraavat romaanit:
Nicholas Monsarrat: Valkoinen valtias (1964)
M. M. Kaye: Kaukaiset paviljongit (1980)
E. M. Forster: Matka Intiaan (1985)
Paul Scott: Intia-kvartetti, jonka osat ovat Kuningattaren jalokivi (1985), Skorpionin päivä (1985), Hiljaisuuden tornit (1985) ja Saaliinjako (1986)
Marguerite Duras: Varakonsuli (1988)
T. N. Murari: Intian poika (1988)
V. S. Naipaul: Elämän kuva (2001)
Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (2015)
Voit lukea teoksista lisää esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Helle-verkkokirjastosta.
https://www.helle-kirjastot.fi/
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
Kirjasarja on kokonaisuutena aika paksu ja käsittelee suhteellisen rankkoja teemoja. Suosittelisin sitä ehkä klassikkojen ahmimisiässä olevalle teini-ikäiselle tytölle eli n. 14-16 vuotiaalle ja sitä vanhemmalle.
Lisää kirjasarjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9611
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3952
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7161
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4791
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6580
Näiden hakupalvelujen avulla voit etsiä useimmat suomalaiset kirjastot, mistä haluamasi teos voisi löytyä.
Frank-monihaku: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Finna: https://finna.fi/
Nykyaikaisen nollan edeltäjä on tosiaan Intiasta, missä käytettiin varhaista nollan symbolia jo 200- tai 300-luvulla tehdyissä kaiverruksissa. Nolla ei tuolloin kuitenkaan ollut itsenäinen numero, vaan se tarkoitti "ei mitään" ja merkittiin pisteellä. Intialainen matemaatikko Brahmagupta loi käsitteen nollasta itsenäisenä lukuna vuonna 628. Brahmaguptan kirjoitukset levisivät ja Bagdadissa toiminut matemaatikko Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi alkoi kääntää niitä arabiaksi, jolloin nolla sai nimen ja siitä tuli osa yhä käyttämäämme arabialaista numerojärjestystä. Nollan ja koko arabialaisen numerojärjestyksen leviäminen Eurooppaan ei ollut aivan yksinkertaista, sillä niitä pidettiin pakanallisina. Voit lukea lisää lähteenä...
Journalistit kirjoittavat yhteiskunnallisista asioista. Journalistin ohjeissa sanotaan, että lukijoilla, kuulijoilla ja katsojilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin tehtävänä on auttaa siinä. Lähtökohtaisesti journalistit siis välittävät tietoa, eivätkä kirjoita vain itseään kiinnostavista aiheista. Korona ja Ukrainan sota ovat ajankohtaisia aiheita, joista lehdistö on osaltaan tiedottanut lukijoita.
Lähde
Journalistin ohjeet | Journalistiliitto
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Lahden kaupunginkirjasto on julkistanut tänä vuonna käännösrunotietokannan ”Linkki maailman runouteen”. Se sisältää suomennettujen runojen viitetietoja. Runoja on luetteloitu tähän mennessä yli 18 000. Niitä voi hakea nimen, alkusäkeiden, jonkin yksittäisen sanan, tekijännimen, alkukielen ja maan perusteella. Osoite on http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ .
Tietokantaan on luetteloitu etupäässä antologioissa ja kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä julkaistuja suomennoksia. Yksittäisten runoilijoiden kokoelmista ja valikoimista on vähemmän tietoja. Tietokannasta ei voi tarkastaa luotettavasti, mitä kaikkea kultakin runoilijalta on suomennettu.
Tietokannasta käy ilmi, että J. W. Goethen runo ”Selige Sehnsucht” on suomennettu...
