On hyvinkin tarkkaan määritelty, mitä ruoan prosessointi tarkoittaa, mutta miten terveellisiä menetelmät ovat ja mikä niistä olisi parempi ja mikä huonompi, on ristiriitaista tietoa.
Elintarviketeollisuuden liitto kertoo:"Prosessi on eri yhteyksissä käytetty yleiskäsite ja tarkoittaa sarjaa tapahtumia, joiden lopputuloksena on tuote. Tapahtumat voivat olla erilaisia soveltamisalan mukaan ja niitä voidaan tehdä esimerkiksi käsin, teollisesti, juridisesti, kemiallisesti ja tietoteknisesti. Prosessointi-sana soveltuu huonosti ilmaisemaan ruuan valmistusta. Elintarvikkeiden ja ruuan valmistusta kutsutaan jalostamiseksi. Siellä missä valmistetaan ruokaa, käytetään erilaisia jalostusmenetelmiä, joiden mittakaava, tekniikka ja volyymit...
Hei, innokas kymmenvuotias voisi pitää näistä kirjoista:Clarke Susanna: Piranesi. (WSOY 2021). Kirja kertoo Piranesista, joka asuu Talossa, joka koostuu lukemattomista huoneista. Melville, Herman: Moby Dick (Otava). Klassikkokirja, joka kertoo ihmisen taistelusta luontoa vastaan.Hobb, Robin: Kuninkaan salamurhaaja-trilogia. Eeppistä fantasiaa, sarjassa myös muita osia. Adams, Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille. (Otava). Klassikko, humoristinen scifikirja.Kaikki edellä mainitsemani kirjat ovat voittaneet erilaisia palkintoja tai nauttivat klassikkoasemasta. Yt. Asta
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
Rahamuseon laskurin
https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
mukaan 4,61 euroa.
Saman lähteen mukaan v. 1905
sahatyömiehen tuntipalkka oli 0,32 mk
kilo voita maksoi 1,03 mk
toisen luokan junalippu Helsinki-Hämeenlinna 6,20 mk
QR-koodeja käyttäen tällaisen valokuvakirjan tekeminen pitäisi hyvinkin onnistua. Koodin lukeminen puhelimella voisi viedä esimerkiksi YouTuben musiikkivideoon, josta kappale toistetaan. QR-koodeja voi luoda ilmaisilla QR-generaattoreilla ja sijoittaa kirjan tekstien lomaan. Verkosta löydät näitä QR-generaattoreita käyttöösi ja runsaasti ohjeistusta QR-koodien tekemiseen.
https://kotimikro.fi/yhteiskunta/uusi-tekniikka/qr-koodit-mita-niista-p…
https://www.qr-koodi.net/selainpohjaiset-online-generaattorit.html
QR koodin luominen https://www.youtube.com/watch?v=xwAVH7pFO6o
Hei,
Tuoreimpana Juri Nummelin sivuaa myös Kallaksen tuotantoa (pääasiassa Sudenmorsianta) teoksessaan Kuoleman usvaa ja pimeyttä : suomalaisen kauhukirjallisuuden historia (Oppian, 2020).
Kai Laitinen on tehnyt Kallaksesta väitöskirjansa ja häneltä löytyy muutakin tuotantoa:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta / Kai Laitinen (Otava, 1973)
- väitöskirja
Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956 / Kai Laitinen. (Otava, 1995)
Aino Kallaksen maailmaa : kuusi tutkielmaa Aino Kallaksen vaiheilta / Kai Laitinen. (Otava, 1978)
Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa / Kukku Melkas. (SKS, 2006)
- väitöskirja
...
Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa Lapissa sai 3 paikkaa Keskusta ja SKDL. Kokoomus ja SDP saivat kumpikin yhden paikan. Ehdokkaita asetti myös Suomen kristillinen liitto, Suomen maaseudun puolue, Liberaalinen kansanpuolue, Perustuslaillinen kansanpuolue, Suomen kansan yhtenäisyyden puolue.Hannele Pokka saattoi viitata läpimenon todennäköisyyteen puhuessaan kahdesta puoluevaihtoehdosta.Tilastokeskuksen Valtiolliset vaalit 1979 -julkaisussa näkyy vaalipiirien ehdokkaat ja läpimenneet puolueittain. Lapin vaalipiiri on sivuilla 90-91.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esim. seuraavat kauhukirjallisuutta käsittelevät kirjat:
- Ballinger: Hirviötieto (Helsinki 1993).
- Hänninen & Latvanen: Verikekkerit : kauhun käsikirja (Helsinki 1996).
Näiden teosten saatavuuden näet HelMet-aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä Makupalat-linkkikirjastosta löytyy kauhukirjallisuutta käsitteleviä linkkejä ( http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis ).
Kuopion Science Fiction Seura ylläpitää sähköistä scifi-, kauhu- ja fantasialehteä osoitteessa http://www.iwn.fi/kalaksikukko . Lehdessä on myös kauhukirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita.
Laajaan kollegiaaliseen tukeen turvauduttuammekin emme löytäneet tälle sanonnalle sen lähdettä. Kai sen voisi vapaasti mutkat suorien kääntää Rauhan hinta on rohkeus mutta en väitä oman käännökseni olevan kielitieteellisesti arvokas.
Hyvä lähdeteos Agatha Christien elämään on hänen itse kirjoittamansa omaelämäkerta 'Vanha, hyvä aikani' (1978, ISBN 951-0-08873-0). Muita elämäkertoja (kaikki nämä löytyvät Plussasta):
Rivière, Francois. 1997. In the Footsteps of Agatha Christie. ISBN 009-185-212-9.
Robyns, Gwen. 1979. The mystery of Agatha Christie. ISBN 0-14-005228-3.
Muuta Christie-kirjallisuutta (kaikki nämä löytyvät pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta):
Sjöblom, Simo. 1999. Agatha Christie -bibliografia 1927-1998. ISBN 952-444-169-1.
Fido, Martin. 1999. The World of Agatha Christie - the Facts and Fiction behind the World's greatest Crime Writer. ISBN 1-85868-742-X.
Sova, Dawn B. 1996. Agatha Christie A to Z - the Essential Reference to her Life and Writings....
Merien ja jokien suojelua edistävät ainakin yhdistykset kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. Luontoliitto on lasten ja nuorten järjestö. Itämeren suojelutoimia toteuttaa myös esim. Greenpeace https://www.greenpeace.org/finland/blogit/1891/nelja-syyta-mertensuojel… sekä John Nurmisen säätiö https://www.puhdasmeri.fi/info/john-nurmisen-saatio/
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Eri koulutusalojen valintaperusteista ja valintapisteistä saa tietoa valintaoppaista: esim. Ammattikorkeakoulujen valintaoppaasta (2006) ja Yliopistojen valintaoppaasta (2006).
Mitään oppilaitosten yhteisiä pisteytystaulukoita ei ole, sillä pisteytys vaihtelee oppilaitoksesta ja opetusalasta riippuen. Mitään alinta pisterajaa, jolla pääsee opiskelemaan jotain tiettyä alaa ei voida esittää, koska opiskelijakiintiö valitaan pyrkijöiden tason mukaan. Pisteet lasketaan yleensä koulumenestyksen, valintakokeen ja työkokemuksen mukaan. Harkinnanvaraisessa valinnassa hakijat valitaan pelkän valintakokeen perusteella. Valintaoppaissa mainitaan harkinnanvaraista valintaa käyttävät oppilaitokset.
Valintaoppaita painetussa muodossa on kirjastoissa...
Suomen ja Viron televisiouutisten lähetysajat lienevät toisistaan riippumattomia ja niiden väliset yhteydet pelkkää sattumaa. Neuvosto-Virossa illan pääuutislähetyksen aika 21.00 oli varattu valtakunnalliselle Vremjalle, ja "paikallinen" Aktuaalne kaamera alkoi tällöin jo 20.30. Vremjan esittäminen Viron kansallisessa televisiossa päättyi vuoden 1989 lopussa. Aktuaalne kaameran lähetysaika siirtyi pysyvästi iltayhdeksään 27. tammikuuta 1992.
Suomalaisia ja virolaisia lähetysaikoja vertailtaessa tulee muistaa ottaa huomioon myös se, että Neuvosto-Virossa noudatettiin tunnin Suomea edellä olevaa Moskovan aikaa. Itä-Euroopan normaaliaikaan Virossa palattiin 24.9.1989. Tämän jälkeen Suomen ja Viron kellot ovat käyneet samaa aikaa...
Kyseessä voisi olla Mary M. Dodgen Hopealuistimet vuodelta 1865 (suomennettu 1922), joka sijoittuu Hollantiin. Päähenkilö on köyhän perheen tyttö, joka luistelee puuluistimilla. Tytön isä on loukkaantunut patotyömaalla, ja on menettänyt muistinsa. Isä leikataan, ja hän paranee. Tyttö osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopealuistimet.
Pantheonin julkisivun pronssikirjainten korkeus on noin 70 senttiä, ja tekstillä on mittaa lähes 22 metriä. Nykyiset kirjaimet ovat peräisin vuodelta 1887, jolloin niillä korvattiin vuosisatoja aiemmin kadonneet alkuperäiset kirjaimet.
Boatwright, Mary T.: Hadrian and the Agrippa Inscription of the Pantheon (http://www.academia.edu/9874002/Hadrian_and_the_Agrippa_Inscription_of_…)
Olisikohan kyseessä Heikki Valkaman Laserjuuri? Siinä liikutaan Japanin ohella Kreikassa ja käydään myös kreikkalaisessa luostarissa jäljittämässä vanhaa kirjoitusta, jonka avulla yritetään löytää muinainen maustekasvi.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan aprikoida-verbin ainoa vastine on karjalan kielen sana aprikoija. Sanan äännerakenne ja levikki viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla venäläinen laina, mutta varsinaista lainaetymologiaa ei ole tiedossa. Aprikoosi ei ole sukua aprikoida-sanalle, sillä aprikoosi on lainattu suomeen ruotsin sanasta aprikos.
Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
