Symmetry -lehdessä 2021 julkaistussa artikkelissa Atypical Brain Asymmetry in Human Situs Inversus: Gut Feeling or Real Evidence? on käyty läpi tutkimuksia, joita on tähän mennessä tehty situs inversuksen vaikutuksesta aivoihin. Laajemmin tai kokonaisuudessaan katsottuna aineistosta ei kirjoittajien mukaan löydy ainakaan selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä, toisin kuin joillakin muilla lajeilla on tähän mennessä todettu. Tästä huolimatta monesta tutkimuksesta on ainakin löytynyt joitakin viitteitä siitä, että situs inversuksen omaavilla ihmisillä vasen aivopuolisko on yleisesti hiukan edempänä suhteessa oikeaan, kun tavallisesti on päinvastoin (ns...
Voit etsiä läheisesti hautapaikkaa Hautahaku.fi-palvelusta.
https://www.hautahaku.fi/fi
Voit olla myös yhteydessä Helsingin seurakuntien hautapalveluihin.
https://helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/artikkelit/Uudet…
Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty…
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset,...
Singerin ikä löytyy linkissä olevasta International Sewing Machine Collectors' Societyn taulukosta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon mukaan kyseinen malli on vuodelta 1914.
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
Viher-alkuiset sukunimet on monesti ruotsinkielisisten Grön-alkuisten nimien käännöksiä. Näihin kuuluu myös Viheriälehto, joka ainakin useimmiten on suomennettu Grönlund-nimestä.
(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
En onnistunut löytämään tällaista sanontaa sananlaskuja ja sanontoja tai Turkin sotaa 1877-1878 käsittelevistä kirjoista. Oletan, että sanonta voisi liittyä tähän Turkin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan, johon osallistui myös suomalaisia Suomen kaartin sotilaita.
Torsten Ekmanin kirjassa Suomen kaarti 1812-1905 (Schildts 2006) kerrotaan, että Suomen kaartin rauhanaikainen vahvuus oli kuusisataa miestä ja ennen sotaa se nostettiin nopeasti kahdeksaansataan värväämällä lisää sotilaita. Värväystoimintaa tehtiin eri puolilla Suomea. Innostus sotaan lähtöön oli suurta ja värväys onnistui yli odotusten. Voisivatko sanonnat juuret juontaa tähän?
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Vuonna 1946 yhden Suomen markan arvo oli 0,183 Englannin puntaa ja 0,735 Yhdysvaltain dollaria (pyöristettynä lähimpään tuhannesosaan).
Lähde:
Jaakko Autio: Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat. 1992. 36 + 245 s. ISBN 951-686-309-4. Luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7920.
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin...
Heikki Kuutin kirja Journalistiikan sanasto kertoo sanasta neekeri näin: "Painomusteen värjäämistä sanomalehden toimittajista käytetty vanha kutsumanimi. Nimitys elää yhä lehtimiesten julkaisemien vappujulkaisujen nimissä." Samoin kertoo myös Kuutin ja Puron uudempi Mediasanasto.
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Runo "Sirkkain häät" sisältyy Heikki Jylhän runokokoelmaan "Yhdeksän meren takana : nuorten runoja" (WSOY, 1945) ja Urho Somerkiven ja Marjatta Mannisen kirjaan "Lasten viides lukukirja" (Otava, 1961). Somerkiven ja Mannisen kirjassa tekijäksi on virheellisesti merkitty Yrjö Jylhä. Runo alkaa: "Yhä vieläkin kerrotaan sirkkain häistä".Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
