Kansallisen, eli suomalaisen translitteroinnin sääntöjen mukaan nimi tulee kirjoittaa Šostakovitš. Ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ovat hatullisia. Jos pakottavat painotekniset tms. seikat vaativat, hattu-s voidaan korvata sh:lla. Jos siis hattu-s ei onnistu, voidaan kirjoittaa Shostakovitsh.
Kyseessä on Anja Snellmanin runo Mellan hägg och syren kokoelmasta Öisin olemme samanlaisia (2011, Siltala, s. 64).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://outi.finna.fi/Record/outi.1050035
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat...
Linkki maailman runouteen – tietokannan mukaan kyseistä runoa ei ole suomennettu. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Haut Melinda ja Arto -tietokannoista eivät myöskään antaneet viitteitä suomennoksesta.
Matthew Arnoldin tuotannosta on suomennettu kuusi runoa, joista uusin on Tuli&Savu lehdessä 2006 nr 04 julkaistu Teemu Mannisen käännös runosta Eristäytyneisyys - Margueritelle (Isolation: To Marguerite).
Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
Ei ole. Myös joulupukki on todennut, että Suomen kesä on kovin lyhyt varsinkin syksyyn ja talveen verrattuna, joten hän käyttää suven lämpimimmät ajat ladatakseen sinänsä varsin kestäviä ja suuritehoisia akkujaan. Koska sesonkiaikana tulee matkusteltua liikaakin, joulupukki ei harrasta lentämistä kaukomaihin vaan kalastelee ja uiskentelee Inarinjärvellä. Valitettavasti joulupukin lomamökin tarkkoja koordinaatteja ei saa paljastaa - voisi loma mennä muuten pilalle -, mutta niitähän ei onneksi kysyttykään.
Oikein rattoisaa vappua toivottaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun puolesta vt. aputonttu Heikki Poroila
Karhujen vanhainkotiin joutunut Anna-täti oli halunnut sukulaispoikansa muuttavan maasta heti kun tämä kynnelle kykeni ja sitä silmälläpitäen täti oli opettanut hänelle englantia. Niinpä karhu matkasi Etelä-Amerikasta Englantiin salamatkustajana valtamerilaivan pelastusveneessä. Ennen kuin herra ja rouva Kent nimesivät Paddingtonin Paddingtoniksi, hänellä oli "ainoastaan perulainen nimi jota kukaan ei ymmärrä".
Lähde:
Michael Bond, Paddington-karhu tulee kaupunkiin
Kirjastosta lainattuja levyjä saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslain § 12). Oikeus on yleinen, eikä se riipu siitä, mistä kopioitavan levyn on saanut, kunhan se on laillisesti valmistettu. Saman pykälän nojalla voi kopioida itselleen ystävän, naapurin tai ventovieraan lainaaman levyn.
§12:n nojalla valmistettua kopiota ei saa käyttää yksityisen käytön ulkopuolella.
Heikki Poroila 3.11.2017
Hän näyttää vaikuttaneen punk-piireissä Helsingissä 1970-luvun lopussa. Hänestä on kuva Kill City korttelista, joka oli Lepakkoluolan edeltäjä. https://www.wikiwand.com/fi/Kill_City_(kortteli)
Kirjassa Eurooppa: Karnevaalit ja ilonpito on kerrottu mm. rituaalinaamioista- ja puvuista sekä karnevaaleista. Kirjassa on runsas kuvitus.
Naamiaisjuhlia kutsutaan yleisesti myös karnevaaleiksi. Etenkin Venetsia on tullut tunnetuksi karnevaaleistaan. Netistä löytyy tietoa esim. Venetsian karnevaaleista ei tosin juuri suomeksi, mutta esim. google-haulla: carnival history venice saadaan tietoa englanniksi ja kuvia aiheesta. Ohessa kaksi sivustoa.
http://www.delpiano.com/carnival/html/masks.html
http://www.carnivalofvenice.com/argomento.asp?cat=2
Tilastot laahaavat aina hiukan järjessä, joten tuoreimmat tiedot Suomen väestön määristä ovat vuodelta 2009. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 16–20-vuotiaita 334 196, heistä 170 538 miehiä ja 163 658 naisia. Tarkemmin ikäryhmittäin jakauma menee näin: 16-vuotiaita 65 965, 17-vuotiaita 68 049, 18-vuotiaita 66 980, 19-vuotiaita 67 523 ja 20-vuotiaita 65 679.
Osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=050_vaerak_tau_104_fi&ti=V%E… löytyy tietokanta, jossa ikäjakaumaa voi tarkastella myös kunnittain. Maakunnat saat näkyviin, kun vaihdat ensimmäisen valintataulukon yläpuolella olevasta valikosta kohdan ”Maakunnat 2010”.
Hei!
Ensimmäisenä mieleeni tuli Jean M. Untinen-Auelin kirja Luolakarhun klaani. Siitä on tehty monia painoksia erilaisin kansikuvin, mutta muistelen yhden olleen yksivärinen ja violetti.
Olethan uudelleen yhteydessä, jos tämä ei ole se kirja, mitä etsit.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=luolakarhun+klaani&type=…
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Kyseessä on William Wordsworthin runo Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey. Runon on suomentanut Lauri Viljanen. Suomennos sisältyy teoksiin Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (1951) ja Wordsworth, William: Runoja (1949).
Suomennoksessa rivit kuuluvat näin: "[--] koko mahtavan maailman, / – minkä silmä, korva luo / tai sitten havaitsee [--]".
https://rpo.library.utoronto.ca/poems/lines-composed-few-miles-above-ti…
Oheisen taulukon sarakkeissa on jokaisesta aikavyöhykkeestä maan nimi, maakoodi, aikavyöhykkeen nimi, normaaliaika (talviaika) ja kesäaika sekä niiden alkamisajat:
http://www.kellonaika.fi/aikavyohykkeet.php
Heikki Oja kirjoittaa kirjassaan Aikakirja (Otava 1999) sivulla 106:
"Myös puolenpäivän hetki siirtyy yhä kauemmas klo 12:sta. Päivä on puolessa silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja suoraan etelässä. Suomen normaaliaikaan eli talvikaudella auringon etelässäolo sattuu vähän klo 12:n jälkeen, mutta kesäajan vallitessa vasta klo 13:n ja 13.30:n välillä"
Sibelius-Akatemian ylläpitämästä Laura-tietokannasta löytyy suomennos Pjotr Tshaikovskin lauluun, joka on sävelletty Aleksandr Pushkinin runoon Satakieli (Solovei moi,soloveiko!). Laulun on suomentanut Juha Suominen. Suomennoksen käyttölupa käsiohjelmaan on pyydettävä suomentajalta. Yhteystiedot löytyvät Laura-tietokannasta.
Muualta laulun suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=satakieli+puskin+…
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
