Hei!Aivan sataprosenttisesti oikeata vastausta tähän kysymykseen en taida kyetä antamaan. Mutta tutkailun perusteella näyttää siltä, että vuosina 2017-2018 Kurt Alakulppi toimi ainoastaan opettajana Juilliard Schoolissa New Yorkissa jota pidetään yhtenä maailman parhaista oppilaitoksista musiikin ja näyttelijäntyön saralla. Alakulppi on pitänyt vuodesta 2002 alkaen yksityistä äänenkäyttö-/laulustudiota New Yorkissa. Vuonna 2017 hän liittyi Juilliard's Evening Divisioniin opettamaan äänenkäyttöä/laulua. Vuonna 2018 hänet palkattiin opettamaan NYU's Classical Vocal Intensiveen, hän toimi ammatinharjoittajana Juilliard Unveiled-tapahtumassa ja hänet esiteltiin National Association of Teacher's of Singing-konferenssissa. Koronan vuoksi...
John Miltonin runosta On His Blindness on kaksi suomennosta.
Jaakko Tuomikosken suomennos Sonetti sokeudesta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, WSOY, 1933, s. 218). Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.lonnrot.net/etext.html
Aale Tynnin suomennos Sokeudesta vuodelta 1957 on luettavissa teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Vuoden 1957 painoksessa runo on sivulla 185, vuosien 1974 ja 2004 painoksissa sivulla 211.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto....
Asiantuntemuksemme ei riitä opastamaan kustannussopimuksessa sovittujen palkkioiden maksuun liittyvissä ongelmissa. Parasta onkin ottaa yhteyttä Kirjailijaliiton lakimieheen ja kysyä neuvoa. https://kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/
Liitto lupaa neuvoa kustannussopimusasioissa paitsi jäseniään, myös uransa alussa olevia ja vielä liittoon kuulumattomia kirjailijoita. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/kustannussopimus-ja-muut-sopi…
Myös Suomen tietokirjailijat ry:llä on oikeudellista neuvontaa. Heidän palvelunsa ovat saatavilla yhdistyksen jäsenille.
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/oikeudellinen-neuvo…
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarjaa on saatavilla esimerkiksi OUTI-kirjastoista sekä divareista.Kirjojen järjestys on seuraava:1. Gulla, torpan prinsessa2. Gulla pitää lupauksensa3. Gulla saavuttaa voiton4. Gulla-tyttö kartanossa5. Gulla ratkaisee arvoituksen6. Gulla-tyttö koulussa7. Gulla : ensi tanssiaiset8. Gulla kesälomalla9. Gulla ja Tomas torppari10. Gulla löytää tiensä11. Gulla morsiamena1970–1980-luvuilla kirjasarjaan julkaistiin lisää osia, jotka sijoittuvat muita teoksia varhaisempaan aikaan.Gulla, huutolaistyttö (Kulla-Gulla på Blomgården, 1972)Lastenkodin tyttö (Kulla-Gulla på barnhemmet, 1986)Kulla-Gulla lill-piga (1987)
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin...
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Kiitos hauskasta huomiosta: ehkäpä tosiaan nallekarhut ja muut pehmoeläimet ovat hyvin edustettuina kirjastojen nettisivuilla. Tapahtumista tiedottaminen vaatii aina jotain mukavaa kuvitusta, ja sellaisen löytäminen on oma työnsä. Jos ei halua käyttää netin kuvapankkien valmiita kuvia, toinen vaihtoehto on itse ottaa tilanteeseen sopiva kuva. Tiedottaja on meilläkin muutaman kerran lavastanut kirjaston pehmot kirjaa lukemaan tai elokuvaa katsomaan. Lisäksi monissa kirjastoissa huomioidaan kansainvälinen nallepäivä erilaisin tapahtumin, tämäkin voi vaikuttaa kuvitukseen. Karhu saattaa myös olla lastenkirjojen suosituimpia eläinhahmoja.Tuntemissamme kirjastoissa ei kuitenkaan ole karhua virallisena...
Kesällä 1974 Rauni Mollberg sovitti ja ohjasi Aapelin teoksen Siunattu hulluus tv-elokuvaksi. Muutamia kohtauksia kuvattiin Kuopion keskustassa, muun muassa elokuvateatteri Palatsin aulassa. Osa kuvattiin Ranta-Toivalassa, joka on osa Kuopion kaupunkia. Ranta-Toivalan tie sen varrella olevat talot ja ladot ovat keskeisiä paikkoja Rummukaisten veljesten tarinassa. Valmissa elokuvassa on Ranta-Toivalan maisemissa kuvattua osuuutta noin 45 minuuttia.Vuorikarin mukaan lato, jossa elokuvassa pidetään sadetta, sijaitsee lähellä Ranta-Toivalan Uuhilahden pohjukkaa. Paikalta on Jännevirran sillalle vajaa kolme kilometriä ja toiseen suuntaan Toivalan risteykseen viisi kilometirä.Elokuvassa on kohtaus jossa poliisi pysäyttää Rummukaisten...
Rääppä on elokuvan "pahiksen" eli vastustajan Hornansarven apulainen. Monissa Disney-elokuvissa pahiksella on apuri, jolla on kerronnassa monta tehtävää. Apuri voi paitsi suorittaa konkreettisia tehtäviä, myös korostaa isäntänsä tai emäntänsä pahuutta tai vaarallisuutta. Apurille puhuessaan pahis avaa samalla ajatuksiaan ja suunnitelmiaan myös katsojalle. Vastaavia hahmoja ovat esimerkiksi Aladdin-elokuvan Jago tai Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed.
Suomenkielisen nimen taustasta en onnistunut löytämään tietoa. Animaation suomennoksen on tehnyt Pekka Lehtosaari. Yleisesti ottaen animaatioiden käännökset on tehtävä niin, että puhutut sanat näyttävät edelleen sopivilta hahmojen suunliikkeisiin. Rääpän alkuperäinen nimi on...
"Rampa ankka" tarkoittaa poliitikkoa tai päättäjää, jonka kausi virassa on päättymässä. Hän joutuu tekemään tehtäväänsä kuuluvia ratkaisuja, vaikka hänen poliittinen uskottavuutensa ja toimintakykynsä ovat heikot, sillä kaikki tietävät, että pian hän poistuu virasta ja seuraajakin on luultavasti nimetty. Joskus rampa ankka voi myös tehdä vapaasti epäsuosittuja päätöksiä, koska on joka tapauksessa lähdössä. Ilmauksen taustalla on ajatus, että rampa ankka ei pysy muiden perässä ja joutuu todennäköisimmin petojen saaliiksi.Ilmaisu on käännetty suoraan englannin ilmaisusta "lame duck". Ilmaisua on käytetty Yhdysvalloissa poliitikoista 1860-luvulta asti. Ilmaisu syntyi kuitenkin Lontoon pörssissä 1700-luvulla. Sillä viitattiin epäonnistuneisiin...
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi...
Kyseessä voisi olla Nikolain ratsuväkiopisto (ven. Николаевское кавалерийское училище, käännetty myös Nikolain ratsuväenopisto tai Nikolajevskin ratsuväkiopisto). Opistossa on opiskellut muun muassa Gustaf Mannerheim. En kuitenkaan onnistunut löytämään siitä kovin paljon tietoa suomeksi. Mikäli osaat venäjää, verkosta löytyy enemmän lähteitä. Finnasta löytyy yksi opistoon liittyvä kirja kirja ja joitain valokuvia.
Lähteet
Mannerheim-museo - Mannerheimin venäläiset rykmentit
nikolain ratsuväkiopisto | Hakutulokset | Finna.fi
Николаевское кавалерийское училище — Википедия (wikipedia.org)
Se, että raaka pihvi olisi paras ensiapu mustaan silmään, on pelkkä myytti. Jääkaapissa säilytetyllä pihvillä tavoiteltua kylmähoitoa voi antaa paljon tarkoituksenmukaisemmillakin tavoilla. Pihvistä voi olla jopa haittaa: raa'assa lihassa olevat bakteerit voivat aiheuttaa vammassa vakavan bakteeritulehduksen.
Kylmä supistaa verisuonia ja vähentää veren ja kudosnesteen vuotamista vaurioalueelle. Kylmähoidon pintavaikutus lievittää esimerkiksi ruhjeen aiheuttamaa kipua, ja juuri siihen pintakylmähoitojen teho pikkukolhuissa perustuu. Syvempiin kudoksiin riittävä teho saavutetaan kuitenkin vain sellaisella kylmäpakkauksella, joka luovuttaa kylmää tasaisesti ja riittävästi. Tällaisia kylmäpakkauksia ovat esimerkiksi...
Eino Leinon Kootut teokset 1-16 sisältää Leinon runoja, näytelmiä ym. hänen tuotantoaan. Kyseessä on siis 16 osainen kirjasarja vuosilta 1926-1930, eli julkaistu pian Leinon kuoleman jälkeen.Rauha runo löytyy teoksesta Sata ja yksi laulua (1898), joka on mukana Koottujen teosten 1.osassa.https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-eino-leinon-runosta-kaikkhttps://www.antikvaari.fi/teos/sata-ja-yksi-laulua/64500f233c7e9bbc77d8…Eino Leinon runoja on myös digitoituina verkossa. Niitä on koottu mm. Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A82332&…
Musiikkipitoista aamuohjelmaa Torstai on toivoa täynnä esitettiin 4.10.1984 alkaen. Sitä lähetettiin torstaiaamuisin kolmessa jaksossa (6.15–6.55, 7.15–8.00 ja 8.15–9.00). Ohjelmaa tekivät Kirsi Eklund, Seppo Konttinen, Juha Kulmanen, Timo Marttinen ja Ulla-Maija Määttänen (Katso 40/1984). Viimeisen kerran ohjelmaa kuultiin 28.2.1985.Joulukuun 1986 ja syyskuun 1987 välisenä aikana torstaisin samalla ohjelmapaikalla kahdessa jaksossa kuuden ja kahdeksan välillä esitettiin Erkki Kuparin toimittamaa ohjelmaa Toivoa täynnä.
Tarkoitat ehkä laulua "Torventoitotus", jonka kertosäkeessä lauletaan: "...kaikki vaikenee, vaikenee ja kuuntelee, vaikenee ja kuuntelee, kun torvi toitot-tamtta-ramtta...". Laulu alkaa: "Nyt viulut, sellot soivat". Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä.Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti, 1990)Pesonen, Olavi: Laulukirja (Valistus, 1961)Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1961; 4. painos)
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
1980-luvun kuolintodistukset on arkistoitu Tilastokeskukselle. Heidän verkkosivuiltaan löytyvät ohjeet vanhojen kuolintodistusjäljennösten tilaamisesta: https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Mikäli kuolemaan liittyy poliisitutkinta, kannattaa lähtökohtaisesti olla yhteydessä asiaa tutkineeseen poliisilaitokseen. Todennäköisesti ajankohta huomioiden dokumentit löytyvät kuitenkin Kansallisarkistosta.
