Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento...
Kirjastoista lainattavilla kuvatallenteilla (dvd- ja blu-ray-levyillä) täytyy olla tekijänoikeuslain velvoittamat kirjasto-oikeudet, joita hankkivat elokuvien maahantuojat. Lisäksi kirjastot päättävät itse kokoelmiensa sisällöstä hankintamäärärahojensa ja kokoelmalinjaustensa puitteissa.
Kirjasto voi siis päättää olla ottamatta tiettyä tv-sarjaa tai elokuvaa kokoelmaansa tai sitä ei ole ollut tarjolla kirjasto-oikeuksin varustettuna. Useimmat kirjastot ottavat vastaan hankintaehdotuksia asiakkailtaan, eli voit ehdottaa sarjaa hankittavaksi omaan kirjastoosi.
Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin.
Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei...
Eppu Nuotiolla ei ole omia fani- tai kotisivuja eikä hänelle näin ollen löydy suoria yhteystietojakaan. Kirjailijoille voi lähettää lukija- tai fanipostia kustantajan kautta. Eppu Nuotion kirjojen kustantaja on viime vuodet ollut Otava. Kustantajan nettisivuilta löytyy lisätietoja kirjailijasta sekä kustantamon yhteystiedot:
http://www.otava.fi
Aiemmmin Nuotion kirjojen kustantaja oli Tammi. Myös Tammen sivuilta (http://www.tammi.fi) sekä Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Nuotio) löytyy tietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo seuraavaa: "Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Vaasan keskussairaalan Hoitoetiikka ja vieraat kulttuurit -esitteessä on lyhyesti tietoa eri uskontokuntien suhtautumisesta terveydenhoitoon. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/palliativ-verksamhetsmodell/finska-bilagor/21_hoitoetiikka-ja-vieraat-kulttuurit.pdf
Suositeltava teos on Antti Pakaslahden ja Matti...
Ruskea HelMet-kirjastokortti on vielä käyttökelpoinen. On kuitenkin mahdollista, etteivät asiakastietosi ole enää kirjastojärjestelmässä, jos et ole käyttänyt korttia kolmeen vuoteen. Silloin kortti täytyy uusia. Kortin uusimiseen tarvitaan kuvallista henkilöllisyystodistusta.
Voit käydä tarkistamassa asian missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa tai soittamalla johonkin niistä.
Blake Edwardsin elokuva Suuri kilpa-ajo (The Great Race, 1965) on julkaistu Suomessa vain VHS-kasettina. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 1991. Elokuvan voi katsoa suomenkielisin tekstein Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kirjastossa Helsingissä.
Kylä-sanalla on jo vanhassa kirjasuomessa ilmaistu kotoa poissa olemista (asioilla, vieraisilla, huvittelemassa tms.) ja tästä on johdettu verbi 'kyläillä'. Ilmaisun voisi ajatella syntyneen aikana, jona ihmisten elinpiiri harvoin ulottui kauas oman kotipiirin ulkopuolelle. Kylä, 'pieni asutusyhdyskunta, ryhmä taloja maa-alueineen', välittömänä elinpiirinä edusti useimmille käytännössä koko ulkopuolista maailmaa. 'Kylällinen' oli kylän asukas, kyläläinen, naapuri. Kylä merkitsi siis oikeastaan kodin vastakohtaa, ja 'kyläily' oli olennaisesti oman kotiympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa. Kun käytiin kylässä (tai mentiin kylään). lähdettiin pois kotoa (asioille, vieraisille, huvittelemaan tms.). Sekin kannattaa huomioida, että...
E-kirjaston kirjoja voi hakea myös lukijalla. Haku toimii suurennuslasikuvakkeella, kun olet kohdassa äänikirjat.Helmet haussa voit kirjoittaa lukija: etunimi ja sukunimi.
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten...
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi pätevöidytä.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) sanoo, että "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.". Korkeakoulututkintoon kuuluu opinnäyte.
Voisikohan kyseessä olla Ilona Meretojan nuortenkirja Lootuskukan jalokivi (WSOY, 1958)? Kirjassa joukko nuoria eurooppalaisia seikkailee Tiibetissä. Luostareissakin käydään ja joudutaan jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin, mutta ainakaan pikaisella selaamisella en kyllä löytänyt kohtausta, jossa nuoret olisivat olleet munkkien kiusattavina.
Voisikohan kyseessä olla David Almondin Pimeän peli (Tammi, 2001)? Vuoristoon se tosin ei sijoitu: "luolat", joissa siinä liikutaan, ovat vanhoja kaivoskuiluja."Kolmetoistavuotias Kit Watson muuttaa perheineen isoisänsä luokse vanhaan kaivoskaupunkiin. Hän tutustuu synkkään poikaan nimeltä John Askew. John johtaa kaivostunnelissa pelattavaa peliä nimeltä Kuolema. Vaarin kanssa Kit taas tutustuu muistoihin ja tarinoihin, jotka antavat valoa ja toivoa elämään."
Katu- ja pihasoittoa Helsingissä on tutkinut Kristiina Eronen, jonka opinnäytteiden viite- ja saatavuustiedot löytyvät Finna-hakupalvelusta. Nämä opinnäytteet eivät ole lainattavissa. Eronen on esimerkiksi tehnyt katu- ja pihasoitosta kyselyn vuonna 1979. Hän on kirjoittanut myös artikkelin aiheesta ”Musiikin suunta” -lehden vuoden 1983 numeroon 4, jonka teemana on katumusiikki. Eromaa kertoo artikkelissaan katumusiikin historiasta Suomessa. 1920-30-luvulla katusoitosta tuli luvanvaraista ja soittolupia myönnettiin vain invalideille, jotka eivät pystyneet hankkimaan elantoaan muilla tavoilla. Katusoitto ei ollut enää vapaata ammatinharjoittamista, vaan siitä tuli köyhäinhoitoa. Katusoittajat eivät saaneet virallisesti pyytää rahaa,...
Suomessa on kunnostettu järviä kuivattamalla niitä väliaikaisesti osittain tai kokonaan, esim. Työtjärvi (Hollola), Haapajärvi (Lappeenranta) ja Pirttijärvi (Muhos). Utajärvellä sijaitseva Särkijärvi oli ensimmäinen kuivatettu järvi Suomessa. Kuivatusta alettiin valmistella syksyllä 2000 ja varsinainen tyhjentäminen aloitettiin helmikuussa 2001.
Lähde: Lehmijoki, Anne: Työtjärven kunnostussuunnitelma (pdf)
Aiheesta löytyy myös mm. Ylen artikkeli Hulkkianjärvi parani kuivatuksen avulla (Ilmarinen, 2013) ja Helsingin Sanomien artikkeli 10.5.2002 Tyhjennys pelasti Särkijärven: ranta-asukkaat tyytyväisiä parantuneeseen vedenlaatuun (Mainio, 2002).
1700-luvulta lähtien on tehty järvenlaskuja, joilla pyrittiin saamaan...
Kaikkien alojen meneillään olevia tutkimushankkeita ei ole listattu yhteen tietokantaan, koska niitä on niin runsaasti.
Jotakin apua aiheen tutkailuun kyllä löytyy:
Aurora tietokanta kertoo, millaisia rahoitustahoja on tieteen- ja taiteen tutkimukselle. https://www.aurora-tietokanta.fi/
Myös Suomi.fi palvelusta löytyy laaja lista erilaisista apurahoista. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Tieteen tukijoukot sivustolta löytyy tietoja eri tieteenalojen saamasta rahoituksesta. https://tieteentukijoukot.fi/fi/tilastot/
Amusa-sivuston jutussa 29.2.2020 kerrotaan tilastotietoa säätiöiden tuesta kansalaisten hankkeille. https://www.amusa.fi/saatiot-tukivat-...
Veikko Huovisen kirjaan perustuvaa elokuvaa Lampaansyöjät ei valitettavasti ole saatavissa kirjastojen kokoelmista. Videovuokraamojen tai myyntivideoiden luetteloistakaan elokuvaa ei löytynyt.
DVD-kotelon sivuilla on lista, jonka kautta voit esittää toiveita uusista dvd-elokuvista. Lampaansyöjät näyttää olevan toivelistan kolmosena eli toivottavasti se tulevaisuudessa saatavissa:
http://www.dvdkotelo.com/toivo3.php
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa massatapahtumien järjestämisestä:
https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
Suurin Suomessa järjestetty maksullinen tapahtuma toistaiseksi lienee Madonnan konsertti vuonna 2009, johon myytiin yli 80 000 lippua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/14/mika-on-suurin-suomessa-jarjes…
