Kielitoimiston sanakirja määrittelee gourmet-sanan, suomeksi myös gurmee, näin:
1. gurmeeruoka; yhdyssanojen alkuosana: herkku.
2. harv. hyvän ruoan ja viinien ystävä ja tuntija, herkkusuu.
gurmee - Kielitoimiston sanakirja
Gourmand on ranskaa ja sanakirjan mukaan sillä on seuraavia merkityksiä:
- herkutteleva, perso hyvälle ruoalla, ahne, perso (kuvainnollisesti), herkkusuu, syömäri, gastronomiassa käytetään mm. ilmaisussa gurmeeateria (repas gourmand), kasvitieteessä hedelmäpuun vesaoksa (branche gourmande), juurivesa tai mansikan rönsy, sokeriherneet (pois gourmands)
Tsekin pk-yritysten lukumäärä toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain teollisuudessa löytyy Tsekin tilastollisen vuosikirjan taulukosta ’Basic indicators of small and medium sized enterprises in the industry: by size group and CZ-NACE’ osoitteesta: http://www.czso.cz/eng/figures/1/10/2001/16.htm
Tietoja muiden toimialojen yrityksistä löytyy Eurostatin eli EU:n tilastoviraston tietokannoista. Tämä palvelu on maksullista. Tilaukset hoitaa Eurostat Data Shop Tilastokirjastossa, puh. (09) 1734 2220.
Tietoja voi luonnollisesti kysyä myös suoraan Tsekin tilastovirastosta. Yhteystiedot löytyvät sivulta: http://www.czso.cz/eng/redakce.nsf/i/home
Helsingin kaupunginkirjaston lastenkirjastoautoon voi palauttaa myös aikuistenaineistoa. Järjestelmä, jolla aineisto lainataan ja palautetaan, on aivan sama, joten palautus onnistuu ongelmitta. Luonnollisesti autoon voi palauttaa myös muiden HelMet-kirjastojen aineistoa.
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta...
Tuntemattoman isoisän jäljittämisessä kannattaa olla yhteydessä sukututkijoihin, esimerkiksi Savon sukututkimusharrastajiin, mikäli sukusi on kotoisin Savosta: savonsukututkimusharrastajat@gmail.com.Nykyään sukututkimuksen apuna ovat myös myös dna-testit, joita teettävät useat – lähinnä amerikkalaiset – yritykset. Dna-tutkimuksista lisätietoa Suomen sukututkimusseurasta: https://www.genealogia.fi/geneettinen-sukututkimus/.
Voit hyödyntää tiedonhaussasi sukututkimukseen tarkoitettuja ohjeita ja materiaaleja. Arkistojen portti -sivustolla neuvotaan, että tutkittavasta henkilöstä olisi hyvä olla selvillä tarkka nimi sekä syntymäaika ja -paikka. Niiden perusteella sinun on mahdollista etsiä tietoja esimerkiksi kirkonkirjoista.
Koska Muolaa sijaitsee Etelä-Karjalassa, kannattaa kirjonkirjoja ja muita tietoja etsiä Karjala-tietokannasta. Tietokantaan on tallennettu henkilötietoja Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävien luovutetun alueen seurakuntien vuosien 1700-1949 kirkonkirjoista. Huomaa kuitenkin, että 100 vuotta nuoremmat kirkonkirjatiedot ovat käytettävissä ainoastaan Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa.
Arkistojen portti -...
"Luen jo itse"- tyyppisiä kirjoja
Tammen Kirjava kukko-sarjassa on erinomaisia oman lukemisen harjoitteluun soveltuvia kirjoja. Joitakin esimerkkejä:
Kari Levola: Äksy syysyskä (Kirjava kukko-sarja); Harri Istvan Mäki: Naamiosankarit-sarja (1. osa: Naamio & Viitta);); Karo Hämäläinen: Samuli, presidentinpelastaja tai Samuli ja Iskä - miesten kesken; Hannele Huovi: Atte ja Nysä-Putte tai Atte ja kaamea kerhotäti.
Jos lukeminen vielä kangertelee, hyviä kirjoja löytyy myös esim. Keltanokka-nimisestä sarjasta, jossa vaikeat sanat on tavutettu, esim. Harri István Mäki: Sihis ja kummituslaiva. Samantapainen on myös Werneri-sarja, josta suosittelen Tuulia Ahon kirjaa Aapo ja puhuva pulu.
Muita huomionarvoisia kirjoja ovat kotimaisista esim....
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Kyseessä taitaa olla Tony DiTerlizzin kirjoittama viisiosainen kirjasarja Spiderwickin kronikat, ja sen ensimmäinen osa Haltijakirja. (Ilmestynyt 2003) Sarjassa äiti ja kolme lasta muuttavat salaperäiseen Lukkivyöryn kartanoon, josta löytyy kaikenlaista outoa, mm. jonkun otuksen pesä keittiön seinän takaa ja salainen huone, johon pääsee vain ruokahissin kautta. Sarjan on kuvittanut erittäin hienosti Holly Black. Kuvailemastasi kohtauksesta, jossa siskon hiukset on sidottu sängyn päätyyn, löytyy kirjasta myös kuva. Sarjasta on tehty myös elokuva.
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Raision kirjaston aulassa on kottikärry, johon asiakas voi tuoda kerrallaan pienen määrän hyväkuntoisia kirjoja, korkeintaan 15 kirjaa kerralla. Jos kärryä ei löydy, kysykää neuvonnasta sen sijaintia.
Kysyjä on ehkä sekoittanut mielessään laulut "Irja joka luki kirjoja" ja "Kirjalaisen laulu" (tai toiselta nimeltään "Kirjastokoira Kirjalainen").Laulun "Irja joka luki kirjoja" on säveltänyt Petter Ohls ja sanoittanut Kaarina Helakisa. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Susanna Haavisto (1976). Säkeistöjen välissä lauletaan: "Tunnetko sinä pikku Irjaa?" Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Joskus illallakin kuuluu peiton alta naurua"."Kirjalaisen laulun" on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Erkki Mäkinen. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Elina Salo (1979). Laulu alkaa: "Kirjat ovat rattoni ja lukeminen työni juu". Aamiaisen syötyään Kirjalainen silmäilee tuoreet lehdet. Toisessa säkeistössä lauletaan: "Lounasaikaan keittokirja silmänruokaa...
Napoleon on kirjoittanut tekstejä, joissa on säilynyt hänen ajatuksiaan. Näitä tekstejä ei näytä olevan suomennettu,
kirjeitä löytyy lukuisina eri laitoksina ranskaksi Kansalliskirjaston kokoelmista, haku tekijällä Napoléon
Yleisistä kirjastoista löytyy esim.
Napoleon I, Ranskan keisari, Lettres inédites de Napoléon Ier à Marie-Louise : écrites de 1810 à 1814 / Paris : Des bibliothèques nationales de France, 1935
poliittista ajattelua seuraavana
Napoleon I, Ranskan keisari, Pensées politiques et sociales / Paris : Flammarion, 1969
Ruotsinnoksia Napoleonin teoksista on saatavilla, mm. hänen kirjeistään Josefinelle (ja tyttärelleen) sekä Marie Louiselle sekä myös muistelmia.
Napoleon I, kejsare av Frankrike, Bref från Napoleon till Josefina...
Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
Voisikohan kyseessä olla Tuula Korolaisen kirjoittama ja Leena Lumpeen kuvittama Kissaenkeli muuttaa taivaaseen vuodelta 1999? Kirjassa Aleksin Roope-kissa on kuollut, mutta ilmestyy Aleksin luokse siivet selässään ja kiertelee tämän kanssa tuttuja paikkoja, kunnes on tullut aika hyvästellä ja jatkaa matkaa kohti taivasta.
Lyhyesti yleistietoa kyselytutkimuksen laatimisesta saa Tampereen yliopiston sivulta Kyselytutkimukset | Liikenteen tutkimuskeskus Verne | Tampereen korkeakouluyhteisö.Finna.fi:n haulla kyselytutkimukset laatiminen saa seuraavan tuloksen, jossa on useita oppaita kyselytutkimuksista, (Aihe:kyselytutkimukset AND Kaikki kentät:laatiminen) | Hakutulokset | Finna.fi.Tutkimuksia toteuttavia yhtiöitä on useita, mutta esimerkiksi Taloustutkimuksen sivulta löytyy jonkin verran tietoa siitä, miten kyselytutkimukseen saadaan haastateltavia, Luotettavaa tiedonkeruuta kyselyillä - Taloustutkimus. Kyselyn suorittajat saavat haastateltavien tietoa esimerkiksi Väestötietojärjestelmästä. Kuitenkin tuo seulonta vaihtelee eri tutkimustapojen kesken,...
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
Lääketieteellisestä lähdeaineistosta onnistuin löytämään vain yhden vahvistetun - ja ainutkertaiseksi raportoidun - tapauksen siamilaisista kolmosista, eikä tämäkään raskaus edennyt synnytykseen saakka (ks. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15970906).
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
